Viranomaiset eivät pysy kyberrikollisten perässä.

Italian mafian digiloikka on pitkällä, ja voidaan sanoa että viranomaiset ovat jatkuvasti altavastaajina esimerkiksi sosiaalista mediaa sekä erilaisia maksupalveluita sekä maksusovelluksia hyödyntävien rikollisten edessä. Rikollisten etu poliisiin nähden on se, että heidän ei tarvitse hyväksyttää mitään toimintamallia tai sovellusta tuomareilla, eikä rikollisia rajoita esimerkiksi lainsäädäntö. Mutta nuo äsken esitetyt mallit eivät ole niitä mitä eniten kannattaa pelätä. Rikolliset voivat hyödyntää sosiaalista mediaa, puhelinten paikannustoimintoa sekä droneja monella tavalla. 

Sosiaalisen median avulla voivat rikolliset seurata tuttaviensa toimintaa sekä valvoa alaistensa toimintaa. Eli WhatsAppin avulla nuo henkilöt voivat kuunnella mitä toiset puhuvat jossain tilassa. Se että johonkin pöydälle on jätetty puhelin riittää, että sen avulla voidaan yksityisyys murtaa. Ja vaikka tavallinen matti meikäläinen ei ehkä tuollaista puhelinta pöydälle jätä tai sujauta sitä toisten autoon, niin mafian miehillä on rahaa, ja he voivat pari satasta uhrata siihen, että he saavat paikannuslaitteen rikostoverin autoon. 

STT

Etäohjattujen kameroiden avulla rikollinen voi tarkkailla vaikkapa poliisiaseman sisäänkäyntiä. Samoin hän voi suoraan valvoa alaisiaan kännyköiden paikannustoiminnon avulla.  Rikollisten työkaluihin kuuluu ilmeisesti jo nyt droneja, joiden avulla voidaan toimittaa esimerkiksi aseita sekä huumeita vankiloihin. Eli tuollainen pizza-drone voidaan helposti varustaa kuljettamaan pizzan sijasta paria automaattipistoolia tai huumelasteja. 

Dronen avulla voi rikollinen etsiä asunnoista tavaraa, jota hän haluaa varastaa. Samalla tuollaisen välineen avulla huumekauppias voi tarkkailla ympäristöään sekä tietenkin saada varotuksen lähestyvistä poliiseista.  Samoin myös drone on helppo muuttaa aseeksi. Eli riittää että siihen kiinnitetään pari dynamiittipötköä tai konepistooli, ja sitten etälaukaisimen avulla tuo ase laukaistaan halutulla kohdalla. Tuollaisia välineitä varmasti on ilmestymässä myös rikollisten käsiin. 

Rikolliset ovat loistavia ihmisiä ottamaan kaiken irti välineistä, joita voidaan käyttää todella pahasti väärin. Se että laki kieltää joitakin asioita ei vaikuta rikolliseen mitenkään. Hakkerien avulla mafia voi hankkia tietoja esimerkiksi poliisien operaatioista sekä soluttautujista. Ja tietenkin tuollaiset tiedot ovat asioita, joilla voidaan tehdä paljon rahaa. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/ulkomaat/italian-mafian-digiloikka-on-jo-pitk%C3%A4ll%C3%A4-viranomaiset-eiv%C3%A4t-pysy-kyberrikollisuuden-per%C3%A4ss%C3%A4-raportti-varoittaa/ar-BB1qJbga?ocid=msedgdhp&pc=ENTPSP&cvid=940f8e20fb6b4955a138fb62a9130221&ei=34

Tekoäly ohjaa meitä enemmän kuin edes uskallamme arvata.

Tekoälyn käyttö esimerkiksi työvoiman valinnassa on erittäin houkutteleva mahdollisuus. Mutta väärin tai huonosti tehty tekoäly saa varmasti kaikki repimään hiuksiaan. Tekoälyn ongelma on se, että se ei omaa "ehkä" mahdollisuutta. Kyllä ja ei ovat ne mahdollisuudet mitä tekoäly yleensä käyttää, eikä tekoälyn mahdollisuuksia ole silloin hyödynnetty. Tekoäly voisi omata tuon salaperäisen "ehkä" mallin, jossa se voisi lähettää kaavakkeen, jossa se voisi lähettää epäselvissä tapauksissa kaavakkeen noille työhakemusten lähettäjille, jossa se kysyy tarkennuksia siihen, mitä tietoja tuo hakemuksen lähettäjä on lähettänyt. 

Mistä tuntee sen, että tekoälyä käytetään rekrytoinnissa. Tekoäly voidaan siis määritellä automaattiseksi toiminnoksi, jolla saadaan aikaan tehokkuutta. Tuolloin tekoäly voisi olla esimerkiksi ohjelmoitu roskapostisuodatin, joka lähettää tietyllä otsikolla varustetun sähköpostiviestin tiettyyn kirjalaatikkoon. 

Usein tuollaisten tapausten kohdalla on maininta, että "kirjoita hakukenttään teksti  "rekrytointi" tai vastaavaa. Tuo sana on sellainen, että suodatin ohjaa kyseisen viestin suoraan tiettyyn sähköpostilaatikkoon, joka voi olla sellainen, että se edelleen lähettää kyseisen viestin kohti jotain tuntematonta. Tuollainen ohjaus perustuu oikeastaan vain älykkääseen roskapostisuodattimeen. 

Yllä: Lainaus Laura Savolaisen artikkelista "Algoritmit tarjoavat tehokasta hallintaa ja suosittelua – mutta millä hinnalla?" Tuossa artikkelissa Savolainen ottaa kantaa siihen, että nuo algoritmit eivät aina tai useinkaan täytä läpinäkyvyyden, vastuullisuuden sekä johdonmukaisuuden vaatimuksia. Samoin ylipäätään ainakin omasta mielestäni varsinkin työnhakijoille pitäisi kertoa enemmän siitä, kuka tai millainen ihminen tai kone heidän tietojaan tarkastaa. 

Esimerkiksi käsittelijöiden koulutus pitäisi jotenkin tulla ilmi, samoin myös olisi hyvä jos ohjeistettaisiin paremmin, siihen miten tekoälyä olisi lähestyttävä, eli miten välttää se, että tekoäly siirtää kirjeen suoraan roskakoriin, kun se ei tunnista siitä tiettyjä asioita, koska tuo hakija ei ole käyttänyt tiettyä kaavaa hakemusta tehtäessä. 

Yleensä roskaposti- eli tuttavallisesti "spam" suodatin siirtää sähköpostilaatikkoon saapuvan roskapostin suoraan roskapostikansioon. Tuolloin kyseinen ohjelmisto tunnistaa tietyllä tavalla markkinointipostin. Eli se voi etsiä lähettäjän kentästä lähettäjiä, jotka on tunnistettu roskapostin lähettäjiksi. Ainakin osassa roskapostin suodatusohjelmissa on sellainen mahdollisuus, että tuota suodatinta voidaan "kouluttaa", eli sille voidaan syöttää esimerkiksi ei-toivottujen lähettäjien lista, jotka tuo ohjelmisto sitten suoraan siirtää roskapostikansioon. 

Kehittyneemmät ohjelmat tunnistavat markkinointiviestit myös viestien sisältöä tutkivien algoritmien avulla. Ja nuo ohjelmat, jotka ohjaavat viestejä haluttuun sähköpostikansioon tai jopa edelleen lähettävät ne toisiin osoitteisiin ovat oikeastaan vain tarkoitusta varten muunnettuja roskapostisuodattimia. Ja ne voivat tunnistaa työhakemukset myös analysoimalla viestien sisältöä. Kun henkilö lähettää työhakemuksen, niin esimerkiksi liitetiedosto voidaan tunnistaa CVksi tuollaisten ohjelmien avulla, vaikka tuo otsikkokenttä ei pitäisikään sisällään sanaa "työhakemus". 

Tekoälypohjaisten postinlajittelujärjestelmien avulla voidaan esimerkiksi työhakemukset ohjata suoraan rekrytoinnista vastaavalle henkilölle. Tuo mahdollisuus pitää sisällään sellaisen vaihtoehdon, että vaikka esimerkiksi jonkun työpaikkailmoituksen kohdalla olisi mainittu yhteystietona yhtiön oman työntekijän sähköpostiosoite, niin silti tuo hakemus saatetaan ohjata jonkun vuokratyövoimaa välittävän yhtiön konsultille. Tuolloin hakemukset käsittelee oikeasti rekrytointiyrityksen edustaja, vaikka hakemus näyttäisi menevän jollekin muulle yritykselle. 

Tehokas tekoälypohjainen järjestelmä saattaa tehdä sellaisia virheitä, että se laittaa tiettyjä puutteita sisältävät viestit suoraan roskakoriin. Eli jos esimerkiksi tekoäly asettaa suodattimen siten, että se poimii ilmoituksen lopusta vaadittavat protokollat, ja hakija on kirjoittanut hakemukseen hallitsevansa tietokannat, mutta unohtanut SQL kirjaimet sanan "tietokanta" edestä, niin tekoäly saattaa hylätä hakijan. Samoin jos kirjaimet SQL ovat eri kohdassa kuin tekoälylle asetetussa vaatimusmäärittelyssä, niin silloin hänet saatetaan hylätä, koska tekoäly on sitä mieltä, että hän on pätemätön. 

Pahimmillaan tekoäly etsii yhtäläisyyksiä ilmoituksen ja hakemuksen välillä käyttäen metodia, jossa järjestelmä etsii sana kerrallaan. Ja jos sitten rivin alussa on eri sana kuin ilmoituksessa esitetyssä taitolistauksessa, niin sitten tekoäly vain tekee tulkintansa asioista, ja poistaa tuon hakemuksen. Tekoälyn ongelma on nimittäin sen mustavalkoisuus. Mikään asia ei ole tekoälylle "ehkä", tai useinkaan tekoäly ei lähetä työnhakijalle esimerkiksi kaavaketta, jossa hän voisi tarkentaa vastauksiaan. 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/algoritmit-tarjoavat-tehokasta-hallintaa-ja-suosittelua-mutta-milla-hinnalla

Nykyaikainen teknologia on sekä uhka että mahdollisuus.

Teknologia sekä siihen liittyvät innovaatiot eivät ehkä aina ole sellaisia, että niitä voidaan kutsua moraalisiksi tai järkeviksi. Mutta kuitenkin tekniikka tekee monia ennen mahdottomia asioita mahdolliseksi. Usein kohtaamme tilanteen, missä tekniikka tai tiede eivät kykene tarjoamaan ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin ongelmiin siten, että niistä voivat kaikki hyötyä. Esimerkiksi etätyö joka on ekologista, mikäli siihen tarvittava sähkö tuotetaan ekologisesti on asia, joka saattaa aiheuttaa ongelmia kaupungin liikenne-infrastruktuurin kehityksessä. Tuo infrastruktuurin kehitys vaatii rahoitusta, ja jos matkustajamäärät esimerkiksi julkisissa liikennevälineissä laskevat, niin silloin julkisten liikennevälineiden aiheuttama verokuorma kasvaa. Eli tuolloin tarvitaan yhä enemmän verorahoja esimerkiksi kuljettajien palkkojen maksuun sekä kaluston kunnossapitoon. 

Samoin jos siirrämme  jakelutyön roboteille, niin silloin me emme voi työllistää lähettejä. Mutta toisaalta lähettien palkat ovat niin huonoja, että robotit tarjoavat joka tapauksessa mahdollisuuden tuottaa niin sanottuja "eettisiä palveluita". Ja kun ajatellaan huonosti palkattujen lähettien käyttöä esimerkiksi tietokoneiden kuljettamiseen, niin silloin on kyse tietoturvarikkeestä. Nimittäin teollisuusvakooja voi esimerkiksi suoraan vaihtaa lähetin kuljettaman koneen toiseen, mihin on ladattu gigatavu kaupalla esimerkiksi haittaohjelmia. Tuolloin teollisuusvakoojien pitää vain saada oma miehensä lähettifirman palvelukseen, jotta he voivat suorittaa tuon tilatun tietokoneen vaihdon. 

Kun puhutaan esimerkiksi "man in middle" eli mies välissä hyökkäyksistä, joissa hyökkääjä ohjaa verkkoliikenteen suoraan oman tietokoneensa kautta, niin silloin usein unohdetaan sellainen vaihtoehto, että esimerkiksi kännykän voi helposti muuttaa WLAN-tukiasemaksi. Tuolloin hyökkääjän täytyy vain etsiä oikea fyysinen tukiasema, ja sitten ottaa virtajohto pois kyseisestä asemasta. Sen jälkeen hän vain nimeää oman kännykkänsä tuon WLAN tukiaseman nimiseksi, ja asettaa kirjautumisasetuksen eli salasanan vastaamaan käytöstä poistamansa tukiaseman vaatimaa salasanaa. Tuolloin jos hyökkääjällä on tähän toimintaan sopiva ohjelmisto, joka on melko helppo ohjelmoida, niin hän voi ohjata koko tietyn tilan viestiliikenteen oman kännykkänsä kautta, joka sitten saattaa joko kahdentaa viestit, ja lähettää ne eteenpäin. 

Tai sitten tekoäly voi etsiä kirjautumistietoja joko analysoimalla datavirtaa, tai sitten pahimmassa tapauksessa tekoäly voi etsiä myös esimerkiksi valvontakameran kuvista ihmisiä, joiden se tulkitsee kirjautuvan koneille. Ja sitten se voi yrittää poimia näppäinpainallukset suoraan näppäimistöstä. Tai sitten tekoäly voi olla samalla tavalla tiedon turvaaja, eli se voi tunnistaa ihmiset, jotka käyttävät koneita. Tällainen kasvojen tunnistukseen perustuva sisäänkirjautuminen on jo nyt käytössä ainakin joissain tietokoneissa. Eli tekoäly voi aina pyytää sisään kirjautumiskoodia, jota se sitten vertailee käyttäjien kasvoihin. Ja jos käyttäjä joka istuu koneen ääressä ei ole se, jonka tunnuksia käytetään, niin tekoäly voi tehdä välittömästi raportin tapahtuneesta. Tuolloin tekoäly voi olla kytkettynä tilavalvontaan, ja se että käyttäjä peittää WEB-kameran ei merkitse silloin yhtään mitään. 

Kuitenkin myös biometriset tunnisteet voidaan väärentää. Riittää että hakkereilla on pääsy sellaisiin koneisiin sekä tunnuksiin, että hän kykenee luomaan biometrisiä tunnisteita, ja sen jälkeen hän voi luoda järjestelmään superkäyttäjän tai järjestelmän valvojien tunnuksia, eli hän voi liittää oman biometrisen tunnisteensa noihin tietokantoihin. Toisaalta jos esimerkiksi noiden superkäyttäjien valokuvia selataan, niin silloin ylimääräinen superkäyttäjä tai valvoja huomataan välittömästi. Superkäyttäjien tekoon pitäisi vaatia koneita, joita käytetään vain tiettyihin tiloihin sijoitettujen koneiden kautta.  Tuolloin ei henkilöä voida niin helposti esimerkiksi kiristää tekemään noita tunnuksia. 

 Eli superkäyttäjien ja valvojien ryhmässä pitäisi olla käytössä protokolla, jonka avulla nuo kriittisen tiedon vartijat saavat tiedon, jos heidän määränsä muuttuu, tai joku suorittaa operaatiota, joita ei pitäisi tehdä. Tuollaisten hyvin kriittisten oikeuksien valvojien pitäisi käyttää ristiin varmennusta, eli  toiset vastaavien oikeuksien haltijat varmistavat sen, että henkilöllä, jolla on oikeus tehdä järjestelmässä kriittisiä asioita tekee noita asioita luvalla. Tuolloin noiden henkilöiden pitäisi ehkä olla samassa huoneessa, jotta johtaja voi nuo oikeudet antaa, sekä ehkä hänen pitää myös antaa QR-koodi, jonka muut valvojat varmentavat. 

Kiina on paljon länttä edellä tekoälyn hyödyntämisessä

Kiinan asenne tekoälyyn on erilainen kuin lännessä. Koske se hyödyttää poliisia  sekä  vaaltion valvontaelimiäEli siellä tekoälyyn suhtaudutaan mahdollisuutena, jota halutaan hyödyntää läpi koko yhteiskunnan. Se että Kiinassa tekoälyä ei rajoiteta tarkoittaa sitä, että tekoälyä kehitetään oikeastaan siten, että mitään muuta kuin myönteisiä asioita tuossa välineessä ei edes haluta nähdä. Kiinassa tekoälyn kehittäjien ei tarvitse muuta murehtia kuin että miten he saavat työnsä tehtyä määrä-aikaan mennessä. Kiinassa tekoälystä ajatellaan, että sen avulla valtio voi tiukentaa otettaan kansalaisiin. Samoin tekoälyn avulla voidaan luoda uusia tietokoneviruksia ja muita kyber-aseita. Mutta tekoälyn avulla voidaan houkutella tekijämiehiä myös lännestä Kiinaan. Tekoäly on yksi maailman nopeimmin kehittyvistä alueista, joten saadakseen uusia ideoita sekä tekijöitä pitää tietenkin nämä tekijät saada houkuteltua Kiinaan. 

Joten sen takia Kiina haluaa osoittaa maailmalle, että se on tekoälyn luvattu kansakunta, jossa kaikilla on kännykkä, ja kaikki koodaavat. Mutta asialla on aina se paljon puhuttu kääntöpuolensa. Kiinassa tekoälyn avulla halutaan hallita kansaa, eli tekoäly voi tallentaa ja muuttaa tekstiksi kaiken mitä ihminen puhuu. Samoin se voi valvoa valtavia kokonaisuuksia, joten Kiinan kommunistinen puolue varmasti haluaa hyötyä tästä ominaisuudesta. Ja aivan samalla tavalla kuin esimerkiksi sähköpostit, voidaan kännykät muuttaa valvontavälineeksi. 

Periaatteessa tekoälyä käyttävät valvontaviranomaiset voivat määrätä, että kaikilla ihmisillä pitää olla kännykkä mukanaan kaiken aikaa. Ja tuon kännykän avulla voidaan sitten tallentaa kaikki keskustelut, mitä ihminen käy toisten kanssa. Se mikä erottaa tämän päivän tekoälypohjaiset järjestelmät jostain 1980-luvun järjestelmistä on se, että nykyiset järjestelmät voivat analysoida ja lajitella tietoa hyvin tehokkaasti. Nämä uudet järjestelmät voivat aloittaa äänityksen vasta, kun henkilö alkaa todella puhua kielletyistä asioista. 

Tai sitten äänitunnistus paljastaa, että joku jo seurannassa olevat on liittynyt keskusteluun. Tekoälyn avulla voidaan valvoa myös yliopistojen sekä yhtiöiden internetiä. Eli jos henkilö yrittää mennä kielletylle sivulle, voi laitteisto suoraan määritellä hänet valtion viholliseksi. Parhaassa tapauksessa henkilö joutuu kuvaamaan keskusteluja toisten kanssa esimerkiksi action kameran tai kännykän oman kameran kautta. Kiinassa viranomaiset saavat yleensä tahtonsa läpi, jos ne jotain valtuuksia katsovat tarvitsevansa. Eikä Kiinassa lakeja noudateta kovin tarkasti, jos projekti vain miellyttää valtion johtoa. 

Jos esimerkiksi nettikahviloiden koneet aukeavat vain omalla kännykällä tai biometrisellä tunnistimella, niin viranomaiset voivat muutamassa sekunnissa etsiä kyseisen henkilön rekistereistä. Tuolloin suoritetaan sormenjälkivertailu, jonka ansiosta henkilön netti ja muut yhteydet voidaan sulkea. Eli tällaista ei varmaan lännessä voisi tapahtua. Mutta Kiinan kansantasavalta on autoritäärinen valtio, jossa ei ole sellaista lainsäädäntöä, jolla estetään viranomaisia vertailemasta toistensa tietoja keskenään. Kiinassa kehittäjien täytyy vain miellyttää valtiota, eikä muulla ole väliä. Vaikka tällaisia asioita ei lännessä voisi tehdä, niin Kiinassa tällainen valvonta on arkipäivää. 

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/nain-paljon-kiina-on-edella-tekoalyn-kayttoonotossa/8688b012-fcc4-48fc-9505-af0786c393a2

Huonomaineinen venäläinen hakkeriryhmä on taas aktivoitunut.

Huonomaineinen venäläinen hakkeriryhmä on taas aktivoitunut. Tuo ryhmä nimeltään “Midnight Blizzard” on varastanut käyttäjätunnuksia Teamviewerin yritys tietojärjestelmiin ja saanut käsiinsä jopa tuhansien käyttäjien salasanoja sekä myös ilmeisesti muita yhteystietoja. 

Midnight Blizzard ryhmän epäillään toimivan lähellä Venäjän johtoa sekä tekevän yhteistyötä FSBn kanssa. Se mikä tietenkin tekee tuosta hakkerien joukosta vaarallisen, on se että jos yhteistyö FSBn kanssa on totta, niin kyseinen hakkeriryhmä luovuttaa myös tietoja “Osasto V:lle”, jonka tehtävä on panna Putinin määräämät salamurhat käytäntöön. 

Koska kyseinen hakkerijoukko toimii FSBn valvonnassa, niin sen jäseniä ei ehkä koskaan tulla pidättämään eikä heitä koskaan tuomita. Tai pidätys tapahtuu silloin kun Venäjällä valta vaihtuu, ja Putinin tovereista halutaan päästä eroon. 

Se miksi Midnight Blizzardin epäillään toimivan FSBn valvonnassa johtuu siitä, että Venäjällä sensuuriviranomaiset katkaisevat hyvin helposti Internetin, jos heidän kanssaan ei tehdä yhteistyötä. Samoin jos henkilö kieltäytyy FSBn ehdottamasta yhteistyöstä, niin hänet todennäköisesti pidätetään ja lähetetään Siperiaan. 

FSB ei suvaitse mitään vastaväitteitä. Osa noista hakkereista on tietenkin saatettu kiristää tuohon yhteistyöhön. Ja Venäjän armeijaan joutumista pelätään aivan aiheesta. Joten FSB voi esimerkiksi järjestää vapautuksen asevoimista tai tarjota helppoa palvelusta henkilölle, joka suostuu yhteistyöhön turvallisuuspalvelun kanssa.

Se että Venäjä on autoritäärinen valtio, jossa ihmisten vapauksia rajoitetaan jatkuvasti antaa FSBlle mahdollisuuden myös lahjoa ihmisiä tekemään yhteistyötä sen kanssa. Avoin internet on asia, jolla FSB saa varmasti paljon ystäviä sekä vaikutusvaltaa. 

Nettivakoilu on FSBlle erittäin kannattava toimintatapa. FSB voi valvoa nettivakoojaa jatkuvasti. Eli tuolloin FSBn agentit seisovat hakkerin selän takana, eikä kenenkään tarvitse poistua Venäjältä. Riittää että joku henkilö saa mukaansa palvelimen tai muun tietokoneen, joka kytketään verkkoon, ja sitten nettivakoojat ottavat siihen yhteyttä etäkäytön avulla. Noin eivät venäläisille tärkeät tiedot pääse leviämään. Eikä ole pelkoa siitä, että hakkeri päättäisi lähteä loikkaamaan länteen.  

Näiden valtion suoluksessa toimivien  hakkeriryhmien tehtävänä on hankkia niin paljon tietoa kuin mahdollista. Ja Venäjää kiinnostavat kaikki mahdolliset tuotteet. Eli hakkerien hankkimaa tietoa käytetään paitsi valtiolliseen, niin sillä tuetaan myös yksityistä toimintaa. Tuolloin hakkerien tarkoitus on hankkia teollisuusvakoilun avulla tietoja länsimaisista korkean teknologian tuotteista, joita oligarkit voivat myydä parhaiten tarjoavalle. Samoin näiden hakkerien tehtävä on paikallistaa ulkomailla asuvien Venäjän hallinnon vastustajien osoitteita sekä hankkia heidän välistään nettiliikennettä haltuunsa. 

Ja hakkereita kiinnostaa tietenkin kaikki se tieto, jota he voivat saada. FSBn kyky operoida Euroopassa on laskenut. Mutta esimerkiksi kiristäminen on edelleen loistava tapa hankkia asiakirjoja laittomasti. Eli FSB saattaa käyttää paikallisia rikollisia välikäsinä, ja sitten heidän kauttaan hankitaan tietoja kiristämällä henkilöitä, joilla on tietoja, jotka kiinnostavat FSBtä. Ja paikallinen rikollisjoukko saa ehkä aseita vastineeksi palveluistaan. 

Datarikolllisuuteen kuuluu kiristys sekä panttivangit aivan samalla tavalla kuin muuhunkin rikollisuuteen. Eli panttivankien avulla voidaan esimerkiksi jotain insinööriä paljastamaan liikesalaisuudeksi luokiteltujen välineiden toimintaa myös FSBlle. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/pahamaineinen-venajan-hakkeriryhma-iski-tietomurto-2500-miljoonaan-laitteeseen-asennettuun-suosikkisovellukseen/74f44dcd-b38b-4e8d-85ab-f659e7a8cb59

Tekoäly tulee muuttamaan tapaamme käyttää internetiä peruuttamattomasti

Internet tulee muuttumaan täysin melko pian. Eli ehkä meillä ei enää kohta ole muita sovelluksia kuin generatiivinen  tekoäly, jonka kautta me suoritamme tarpeelliset ja tarpeettomat haut. Kun etsimme jotain tietoja netistä, niin silloin tekoäly etsii tiedot meille, eli se antaa meille kotisivuluettelon sekä referaatin siitä mitä se määrättiin etsimään. Eli voimme tietenkin käydä itse noita sivuja läpi, tai sitten tyytyä referaattiin, jota tuo tekoäly antaa. Joten periaatteessa generatiivisen tekoälyn aikakaudella ei meidän edes tarvitse etsiä mitään kuvia mistään aiheesta. 

Tekoäly luo sellaisia taustoja tai muita kuvia kuin haluamme, ja sen takia ei meidän tarvitse normaalin kirjoituksen yhteydessä edes etsiä kuvituskuvia. Tekoäly siis yhdistää kaikki tarvittavat komponentit siten kuin haluamme niitä yhdistää. Tekoäly osaa lajitella numeroita suuruusjärjestykseen, ja tehdä kaikkea muutakin, joten sen takia me emme ehkä tulevaisuudessa käytä enää nettiä sillä tavalla kuin olemme tottuneet. Paitsi ehkä tulevaisuudessa me ehkä annamme koneille käskyjä enemmän puhuttua eli luonnollista kieltä käyttäen kuin ennen. Se tarkoittaa sitä, että olemme taas edenneet askeleen kohti uutta ja ehkä myös toisella tavalla käyttäjäystävällisempää internetiä. Mutta sitten voimme muistella esimerkiksi graafisen käyttöliittymän saapumista, tai internetin ensiaskeleita. Molemmat asiat koettiin vaikeiksi. Ja kaikki uusi vaatii opettelua. 

Puheen käyttö tekoälyn komentamisessa on jo nyt mahdollista. Riittää että pöydällä on mikrofoni ja kaiuttimet tai kuulokkeet, joiden kautta tekoäly voi kommunikoida käyttäjän kanssa, eli kertoa jos se ei saanut selvää kysymyksestä, tai sitten tekoäly voi myös lukea vastauksen, jolloin käyttäjä kuuntelee sen samalla tavalla kuin radio-ohjelmaa. Kun puhutaan tekoälyn käytöstä esimerkiksi autoissa, niin meillä kaikilla on mahdollisuus ladata tekoäly sovelluksia omalle puhelimellemme tai muulle mobiililaitteelle. Ja sen kautta voimme käyttää tekoälyä joko handsfree-laitteen tai autoon liitetyn mikrofonin kautta, joita käytetään muutenkin puheluissa. 

Tekoäly on väline joka voidaan kokea hankalaksi käyttää, mutta samalla kuitenkin meidän pitää huomioida sekin, että tekoäly tehostaa netin käyttöä sekä työtehtävien suorittamista. Pahimmillaan tekoälystä tulee kuitenkin se paljon puhuttu "vessan ovea valvova kamera". Joten sen takia meidän kannattaa miettiä sitäkin, että jos kehitämme tekoälyä ihmisten ehdoilla, niin miten määrittelemme tuon ihmisen, jonka ehdolla tekoälyä kehitellään? Jos pari tietojenkäsittelyn professoria osaa laatia oikeita kysymyksiä tekoälylle, niin tarkoittaako tämä asia sitä, että tekoälyn käyttö onnistuu jokaiselta ihmiseltä. Tekoälyn käyttö vaatii osaamista, sekä sitä, että tekoälyn tuottama teksti luetaan sekä tietenkin lukijan pitää ymmärtää mitä tuon tekstin pitäisi käsitellä. 

Ihmiset tekevät virheitä. He muistavat sanojen kirjoitusasun väärin. He saattavat ääntää sanoja huonosti, tai sitten taustamelu saattaa peittää puheen. Joten tuollaiseenkin asiaan pitäisi kyetä varautumaan. Eli myös näppäimistöille on tulevaisuudessa käyttöä. Se miltä esimerkiksi mobiilinäppäimistö näyttää on sitten aivan toinen asia. Se voi olla virtuaalinen ruudukko, jossa kirjaimet ovat kuin näppäimistössä, mutta kamerat valvovat sormen kohtaa tuolla virtuaaliruudukolla, joka ehkä näkyy vain käyttäjän datalaseissa. Ja sitten tietty ele voi olla enterin painallus. 

Miten saada tiede, tekniikka sekä liiketoiminta kohtaamaan?

Tekoäly on tuote, jonka kohdalla kulminoituu se, mitä kutsutaan nimellä liike-elämän mutkikkain rajapinta. Kun tuotetta tehdään, niin sitä tekevät insinöörit, joiden koulutus käsittää tuotteistamisen, eli heidän tehtävänsä on poistaa tuotteessa olevat virheet, sekä tehdä siitä toimivan, niin että asiakas voi ottaa sen muitta mutkitta käyttöön. Tuotteita tehdään tiettyjen parametrien sekä standardien mukaan, ja niiden toteuttamista ohjaa tieteellinen sekä empiirinen lähestymistapa, mikä tarkoittaa että tuote käy läpi tietyn prototyyppien syklin, ennen kuin se päästetään markkinoille. 

Yritysten johtajat taas ajattelevat liiketoimintalähtöisesti. Heidän tavoitteensa on saada tuote markkinoille mahdollisimman nopeasti. Sekä tietenkin heidän tavoitteensa on maksimoida tuotteesta saatava voitto. Kun esimerkiksi sijoittaja, joka tunnetaan nimellä bisnes enkeli sijoittaa rahaansa yritykseen, niin hän varmasti haluaa saada rahoilleen vastinetta. Eli jos hänelle on luvattu 20% voitto, niin hän haluaa saada silloin 1,20€ jokaista yhtiöönsä sijoitettua euroa kohti. Eli nuo henkilöt haluavat saada voittoa sijoituksistaan, ja tässä vaiheessa tietenkin meidän pitää muistaa se, että liike-elämä ei ole mitään hyväntekeväisyyttä. 

Tekoälyä sanotaan suureksi kuplaksi, joka vain odottaa puhkeamistaan. Tuo kuplan puhkeaminen johtuu siitä, että tekoäly on ollut uutta ja upeaa. Sijoittajat ovat kilvan rynnänneet sijoittamaan omaisuuttaan tekoälyprojekteihin, joista ei ehkä vielä pitkään aikaan tule kannattavia. Tuo sijoitusten valtava määrä on lisännyt tekoälyä kehittävien yritysten osakekantaan niin sanottua “tyhjää arvoa”. Eli noiden yhtiöiden osakekannan arvo on valtavan paljon korkeampi, kuin mitä yhtiöiden omaisuuden arvo todellisuudessa on. 

Tekoälyn kehittäminen on kallista työtä. Tekoälyn toiminta vaatii tehokkaita palvelimia sekä monia muita asioita, jotka ovat kalliita. Samoin kehittäjillä pitää olla sellaiset taidot ja koulutus, mitä voidaan soveltaa tuon kielimallin ytimen kehittämiseen. Samoin nuo valtavat kielimallit vaativat toimiakseen tehokkaita supertietokoneita, jotka ovat erittäin kalliita. 

Mutta se mikä on tähän asti erottanut tekoälyn muista tuotteista on se, että se on täysin uusi tuote. Kun Open AI lanseerasi Chat GPT:n markkinoille vuonna 2022, niin kenelläkään ei ollut vielä kokemusta generatiivisen tekoälyn rakentamisesta, joka kykenee tekemään esimerkiksi ohjelmistokoodia pelkästään saamiensa ohjeiden perusteella. 

Se mikä tekee Chat GPTstä sekä muista uuden sukupolven generatiivisista tekoälyistä erityisiä on se, että ne ymmärtävät normaalia puhuttua kieltä. Ja ne osaavat ohjeiden avulla luoda uusia ohjelmistoja. Tuollaisista puhuttua kieltä ymmärtävistä työkaluista, jotka generoivat ohjelmistoja sekä kuvia  ei kenelläkään ollut vielä mitään kokemusta. Se että generatiivinen tekoäly ei osaa esimerkiksi tehdä jotain oikeudessa käytettäviä asiakirjoja ei tee siitä huonoa.

Nimittäin suurin osa ihmisistä ei muutenkaan tee noita asiakirjoja. Ja ihmiset jotka tekevät työkseen oikeudessa käytettäviä asiakirjoja saavat vuosien koulutuksen noita tehtäviä varten. 

Kun sitten palataan siihen, miksi tekoäly on vielä toistaiseksi niin sanotusti “huono bisnes” on se, että tekoäly on uutta. Kun yhtiö lähtee kehittämään tekoälyä, niin sen infrastruktuurin pitää tukea tuota välinettä. Samoin meidän pitää huomioida sekin asia, että vaikka tekoäly ymmärtääkin normaalia puhetta, niin sen käyttöönotto vaatii koulutuksen. 

Tekoäly ei osaa tehdä yhtään mitään, jos sille ei anneta käskyjä, joita se ymmärtää. Tämän takia ihmisen, joka työskentelee tekoälyn avulla pitää hallita hyvä kielioppi. Hänen pitää osata tehdä määritelmä siten, että tekoäly voi sen kautta rakentaa mallin, jonka kautta se luo esimerkiksi ohjelman. Jos ohjeet annetaan huonosti, niin silloin paraskaan tekoäly ei kykene tekemään mitään kunnollista. 

Bisnes Infrastruktuuri on tietenkin avainasemassa kaikessa tuotannossa. Jos ihminen ei viihdy työpaikallaan, niin hän ei ole koskaan kovin tuottava. Ja varsinkin tekoälyn alkupään kehityksessä mikä tarkoittaa kielimallin, eli tekoäly-ytimen kehitystyötä vaaditaan erittäin korkeaa koulutusta, eikä esimerkiksi tohtoreita, joilla on sopiva koulutus sekä osaamisen taso löydy välttämättä aivan heti. Joten myös noiden ihmisten viihtyvyyttä kannattaa aina miettiä, tai he lähtevät etsimään uutta työpaikkaa. 

Mutta sitten kun palataan taas siihen, miten tekoäly on tähän asti ollut huonoa bisnestä, niin tietenkin ilmaisten ohjelmien jakelu on asia, mikä ei tuo yhtiöille voittoa. Ja esimerkiksi tekoäly vaatii tehokkaita palvelimia, joiden hankkiminen on kallista. Vaikka tekoälyn käyttöön perustuvassa arvoketjussa käytetään paljon Web alustoja, niin lopulta aina vastaan tulee se tilanne, että jossain pitää olla palvelin, jonka päällä tekoälyn koodia ajetaan. 

Sen takia esimerkiksi mikropiirien valmistajat ovat vahvoilla tekoälyn kehittämisessä. Noilla yhtiöillä on tarjota tehokas palvelin-infrastruktuuri, joka kykenee tukemaan tekoälyn vaatimaa äärettömän monimutkaista koodia. 

Kuten me varmaan kaikki tiedämme, niin tekoäly on täysin uusi tuote. Se on ollut yleisesti markkinoilla vasta vuodesta 2022 asti. Ja sen takia voidaan sanoa, että siitä varmaan vieläkin löytyy kaiken maailman virheitä, joita pitää hioa. 

Samalla kuitenkin voimme kysyä itseltämme, että olisiko kukaan edes tutustunut tekoälyyn, jos Sam Altmann ja kumppanit eivät sitä olisi ilmaiseksi jakaneet? Eli kun uutta tuotetta lanseerataan markkinoille, niin asiakkaiden pitäisi saada pienet maistiaiset siitä, mitä hyvää ja kaunista tuote voi tuoda ihmisten elämään, ja miten ne voivat parantaa yhtiöiden liiketoimintaa. 

Tekoälyn erityispiirre muihin projekteihin nähden on se, että tekoäly on kaikille uutta. Se on väline, jolla voidaan parantaa omaa liiketoimintaa. Tekoäly voi antaa aikaa hioa tuotteesta entistä parempia, eli se voi antaa mahdollisuuden muutamaan ylimääräiseen kehityssykliin, sekä vähentää stressiä työpaikoilla. Tai sitten se voi antaa mahdollisuuden poistaa puolet työntekijöistä sekä tehdä työpaikoista vielä entistä stressaavampia. Siis valinnan tekee tuolloin ihminen.  

Silo AI ostettiin USAaan, ja samalla katosi Euroopan suurin tekoälyyn keskittynyt yksityinen laboratorio kuin tuhka Saharaan.

Yllä leike Silo AIn kotisivuilta

Siio AIn kauppa toi satoja miljoonia sen osakkeenomistajien taskuihin. Ja samalla yhden suomalaisen tekoäly-osaajan tarina päättyi. Silo AIn kaupan myötä Euroopan suurin yksityinen tekoälyn kehityslaboratorio sulki ovensa sekä siirtyi USAn teollisuuden hallintaan. 

Silo AIn uusi omistaja on amerikkalainen AMD, joka haluaa valjastaa tuon yhtiön osaamisen omaan käyttöönsä, AMD on ilmeisesti kiinnostunut nimenomaan tekoälyn hyödyntämisessä kernelissä, eli rajapinnassa mikä kytkee käyttöjärjestelmän sekä sovellukset tietokoneen fyysiseen rakenteeseen. Silo AI jatkaa ainakin toistaiseksi siten, että sen päämaja sijaitsee Suomessa. AMD ei siis yhdessä tai kahdessa illassa päätä, mihin se Silon päämajan siirtää. 

Mutta kuitenkin meidän pitää muistaa se, että uudet isännät sanelevat sen, missä tuo yhtiö jatkossa pitää päämajaansa. Silo Ai on ollut sikäli merkittävä keskittymä maamme tekoälyn tuotannossa sekä uusien tekoälyn ympärille rakennettujen ratkaisujen valmistamisessa, että yhtiön noin 300 työntekijästä puolella on tohtorin tutkinto. Eli maamme tekoälyn kehittämisen terävimmästä kärjestä noin 125 on siirtynyt USAn teollisuuden palvelukseen. Se miksi AMD osti Silon saattaa johtua juuri sen kapasiteetista. AMD saattoi haluta ostaa Silon pois markkinoilta, koska se estää kilpailijoita saamasta näitä osaajia omaan talliinsa. 

Samalla tietenkin esimerkiksi USAn kauppa- ja teollisuusministeriä sekä puolustusministeriö voivat estää noiden tekoälyn kanssa toimivien toimijoiden siirtymisen esimerkiksi kiinalaisten tai intialaisten omistamiin yhtiöihin. Tekoäly on tuote, joka mullistaa kaiken. Sen käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään, joten tämän takia tietenkin esimerkiksi mikropiirien valmistajien tulee varmistaa itselleen sellainen osaajien joukko, joka kykenee tuottamaan toimivia sekä tehokkaita ratkaisuja sekä siviilien että sotilaiden käsiin. 

Kuitenkin Silon kauppa on tavallaan surullinen asia. Ulkomaisen pääoman edessä ei kukaan voi lopulta sanoa “ei”. Ja vaikka Silo AI saattaa jäädä vähäksi aikaa Suomeen, niin lopulta saattaa käydä niin, että AMDn mahtikäskyllä sen toiminnot sulautetaan vähitellen osaksi emoyhtiötä. Tai sitten tuon yhtiön päämaja siirretään pois Helsingistä, eli tuosta yhtiöstä ei sitten enää verotuloja ole tulossa. 

Se mikä tekee amerikkalaisesta omistuksesta mutkikkaan on se, että amerikkalaiset johtajat vastaavat omille poliitikoilleen sekä viranomaisille toiminnastaan. Sen takia tällainen kehitys siirretään hyvin helposti pois maasta, jossa sitä ei voida valvoa. Jossain vaiheessa eteen tulee tilanne, että AMDn johto arvioi ajan koittaneen, ja sitten Silo, josta olisi voinut tulla uusi NOKIA poistetaan rekisteristä, ja sen toiminnot sulautetaan AMDhen. 

Tuollaisen toimijan siirtyminen pois maamme teollisuudesta varmasti on asia, jonka pitäisi herätellä myös meidän oman maamme päättäjät. Mikäli kaikki maamme innovaatiot sekä innovaatio-teollisuus ostetaan ulkomaille, niin me emme kyllä sitten tule pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. NOKIAn olisi pitänyt olla varoittavana esimerkkinä yhtiöstä, joka haaskasi surutta valtavia pääomia. Ja lopulta uusien tuotteiden valmistaminen hyytyi, ja sitten seurasi alamäki sekä entisen talouden veturin päätyminen osaksi Microsoftia. 

Sama kohtalo sitten seuraa nyt kaikkia muitakin yhtiöitä. Eli varsinkin Start-upien kohdalla loistavia innovaatioita myydään periaatteessa naurettavaan hintaan ulkomaille. Eli nuo startupit menevät ulkomaiseen omistukseen, jolloin ulkomaiset yhtiöt tekevät niitä koskevia päätöksiä. Kokemattomat yritysjohtajat eivät usein tiedä minkä arvoisia heidän alaisuudessaan tehtävät työt ovat. 

Eikä startupeilla ole myöskään resursseja lähteä rakentamaan omia innovaatioitaan. Oman tekoälyn pyörittäminen kysyy resursseja kuten tehokkaita keskustietokoneita, jotka kykenevät ajamaan mutkikasta koodia tehokkaasti. Samoin henkilöstöllä pitäisi olla jonkinlaista osaamista noiden mutkikkaiden koodien valmistamisesta. 

Ilman kunnon työkaluja parhaatkin tekijät ovat pulassa. Voidakseen tuottaa esimerkiksi kunnollista, käyttäjäystävällistä tekoälyä pitää yhtiöllä olla sellaiset välineet, että tuota tekoälyä voidaan kehittää sekä pyörittää tehokkaasti. Eli AMD tarjoaa tietenkin suuren talon suuret edut myös työkalujen osalta. Sekä loistavan ympäristön, missä voidaan prosessoreja testata yhdessä tekoälyn kanssa. 

Tekoälyn mallien toiminta vaatii erittäin hyvää muistinhallintaa sekä tehokkaita ja kalliita laitteita, joissa toimivat tehokkaat kehitysympäristöt. Ja tuollaiset työkalut ovat paitsi kalliita, niin myös erilaisten kaksikäyttötuotteiden vientiä sekä käyttöä koskevien rajoitusten säätelemiä. AMDllä on tarjota loistava ympäristö, joka tukee tekoälyn mutkikasta arkkitehtuuria kaikilla tasoilla. 

https://www.hs.fi/talous/art-2000010556164.html

https://www.io-tech.fi/uutinen/amd-ostaa-tekoalyyn-erikoistuneen-kotimaisen-silo-ain/

https://www.silo.ai/

https://www.tivi.fi/uutiset/nama-20-suurta-omistajaa-rikastuivat-silo-ain-yli-600-miljoonan-kaupalla/17ccb395-5978-4d66-bf46-d83f48d65975

Ehkä ensimmäinen kohtaamamme humanoidi on ihmisen itse kehittämä tekoäly.

Tekoäly voi tehdä monista asioista aivan uusia. Chat GPT tai Copilot ovat välineitä, joiden avulla voidaan robottien toimintaa tehostaa. Eli robotti jonka kautta ihminen voi kommunikoida generatiivisen tekoälyn kanssa voi olla väline, joka mullistaa tuotannon, työelämän sekä myös sodan. 

Kun ihminen rakentaa koneita, joita ohjaavat kloonatut hermosolut, niin olemme menossa kohti tilannetta, että vastapäätä seisoo robotteja, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin ihmisellä. Robotin sekä ihmisen risteymä, kyborgi on laite, jonka paha maine johtuu nimenomaan Terminator-elokuvien ihmistä muistuttavista tappaja-roboteista. 

Mutta todellisessa elämässä kehitetään robotteja, joita voidaan käyttää miltein mihin tahansa. Kun puhutaan esimerkiksi robottien armeijasta, niin yleensä ihmiset eivät muista sitä, että tuo robottien armeija tarkoittaa sotilaita, jotka tekevät kaiken mitä heidän esimiehensä haluavat. Kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat etsiä tietoja esimerkiksi Stalinin “apinasotilaista”, joilla Neuvostoliiton tiedemiehet olisivat siirtäneet joko apinan pään tai pelkät apinan aivot. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi ihmisen ruumiiseen siirretään koiran pää, niin tuo olento ei kauaa elä, eikä tuo olento kykene toimimaan, joten ennen voimme sanoa, että tämä oon vain niin sanottua pahaa unta. Immuunijärjestelmä kyllä pitää huolta siitä, että tuo keinotekoinen ihmissusi ei kovin kauaa ole olemassa. Noita ajatuksia esitteli aikoinaan mies nimeltään Ilja Ivanov.Eli kirurgian avulla luotu hybridi olento ei varmasti elä kauaa. 

Ehkä mailmalle oli onni, että Ilja Ivanov ja hänen kaltaisensa nerot eivät tunteneet DNA molekyyliä. He joutuivat tekemään humanzeensa eli ihminen-apina hybridinsä kirurgin veistä käyttäen. Mutta nykyiset tutkivat voivat rakentaa keinotekoisia aivoja, joihin on liitetty geenejä, jotka tekevät esimerkiksi koirista tottelevaisia. 

Mutta meidän onneksemme Ilja Ivanovich Ivanov (1870-1932) nimisellä miehellä ei ollut käytössään robotteja, aivoihin tai liikehermon päähän asennettuja mikropiirejä sekä tekoälyä. Esimerkiks nykyisini robottiruumiiseen voidaan liittää koiran tai apinan pää, ja tuo pää ohjaa ruumista mikropiirin avulla. Tuo asia on tietenkin epähumaania toimintaa, ja se saattaa aiheuttaa mielenosoituksia sekä syytteitä esimerkiksi eläinrääkkäyksestä. Helsingin Sanomien artikkeli joka on alla olevien liitteiden joukossa kertoo tutkijasta nimeltään Demihov (1916-1998). 

1930-1980 luvulla Neuvostoliiton tutkijat esimerkiksi irroittivat koiran pään, ja elättivät sitä jonkin aikaa. Tuo laitteisto jota käytettiin koiran pään elämän ylläpitämiseen voidaan tietenkin asentaa esimerkiksi robotin ruumiiseen. Ja sitten sydänkeuhkokone  toimittaa verta tuohon elävään kudokseen. Se mihin tämä koiran pää menehtyi saattoi olla ravinnon puute, joten sen takia tällainen kyborgi tarvitsee tietenkin keinotekoisen ruoansulatuksen, jossa luonnollinen bakteeriviljely käsittelee ruokaa siten, että elävä hermokudos voi käyttää sitä ravintonaan

Eli tulevaisuuden kyborgi ehkä syö samaa ruokaa kuin ihminen. Se saattaa saada sähkövirtaa esimerkiksi sähköankeriaan sähköä tuottavista soluista. Ja tuollainen kyborgi olisi ulkoapäin melkolailla ihmisen näköinen. Tai noin ajattelevat konventionaalista ajattelua harrastavat ihmiset. Mutta siis älykäs kyborgi, jota ohjaavat kloonatut ihmisaivot voivat olla periaatteessa vaikka auton tai laivan tai avaruusaluksen näköisiä. Mutta kuten me tiedämme, niin tekniikka kehittyy jatkuvasti. 

https://www.datacenterdynamics.com/en/news/chinese-scientists-develop-artificial-brain-to-control-brain-on-chip-organoid-robot/

https://interestingengineering.com/culture/ilya-ivanov-the-russian-scientist-who-tried-to-create-a-humanzee

https://medium.com/the-collector/e56fa43e8871

https://www.scmp.com/news/china/science/article/3268304/chinese-scientists-create-robot-brain-made-human-stem-cells

https://www.scotsman.com/news/world/stalins-half-man-half-ape-super-warriors-2510093

https://en.wikipedia.org/wiki/Ilya_Ivanov

https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Demikhov

Tekoäly voi nostaa BKT:mme 8%, mutta sitä käytetään suhteellisen vähän

Yllä oleva kuva on luotu tekoälyn avulla. Tekoäly on oikea tietotekniikan sveitsin armeijan linkkuveitsi. Se kykenee tekemään lähes mitä tahansa, joten periaatteessa voidaan ajatella, että ehkä hyvinkin pian tulevaisuudessa eivät ainakaan ohjelmistojen tai sovellusten kehittäjät tarvitse muita työkaluja kuin generatiivisen tekoälyn. 

Emme edes tunne tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia, mutta jatkuvasti voimme lehdistä sekä muusta mediasta lukea siitä, miten uusia tekoälyn käyttökohteita syntyy kuin sieniä sateella, mutta tällä hetkellä vain noin 15% yhtiöistä hyödyntää tekoälyä. Tuo tekoälyn hyödyntämättä jättäminen saattaa johtua yhtiöiden johdon asenteesta, eli perinteinen muutosvastaisuus on se, mikä jarruttaa tekoälyn käyttöönottoa erilaisissa projekteissa.

Tekoäly ei ole tavallinen ICT-työkalu. Se voi luoda toki paljon uusia työkaluja, joita sitten voidaan käyttää mihin tahansa. Eli yleiset tekoälyt ovat kuin valtameriä, ja niiden avulla kehitetyt pienemmät sekä suppeammat tekoälyt ovat kuin valtamerestä irronneita pisaroita. 

Samoin tekoälyyn kriittisesti, eli kielteisesti suhtautuvat tahot ovat osasyy siihen, että yhtiöt eivät ota tekoälyä eli Copilot sekä Chat GPTta tehokkaammin käyttöön. Tekoälyn el varsinkin generatiivisen tekoälyn käyttöönoton vastustamista perustellaan sillä, että tuon välineen käytössä tietoturva saattaa vaarantua. Toisaalta taas ongelma on siinä, että oikein käytettynä tekoäly tuottaa esimerkiksi koodia nopeammin kuin kukaan ihminen voi sitä tuottaa. Se että tekoäly on tehokasta vaatii kuitenkin sellaisia taitoja, että käyttäjä osaa tarkasti kuvailla sitä, mitä hän haluaa tekoälyn tekevän. 

Tekoälyn vaikutus työyhteisöön riippuu siitä, miten yhtiön johto ja työläiset haluavat sen vaikuttavan. Jos tekoälyn halutaan tarjoavan mahdollisuuden antaa potkut puolelle työntekijöistä, ja sitten mahdollisuuden pitää ylimääräisiä kahvitteluhetkiä niin tietenkin tuokin voi olla mahdollista. Mutta sitten toisaalta se voi tarjota uudenlaisen mahdollisuuden kommunikaatioon sekä interaktioon asiakkaan kanssa. 

Jos tekoäly on tehokäytössä, niin se antaa tietenkin työntekijöille aikaa joko sorvata tekemäänsä ohjelmaa vielä hiukan, sekä tehdä siitä enemmän asiakasta miellyttävä. Samoin nopeasti valmistuvat ohjelmat antavat ohjelmistoalan yrityksille aikaa kehittää uusia tuotteita, mutta sitten me kohtaamme sen käsityksen, että tuo vapautuva aika aiheuttaa ainoastaan lisää taukoja, ja laukaisee mahdollisuuden potkia puolet työntekijöistä pois. Siis jos yhtiön johto haluaa tuon skenarion toteutuvan, niin silloin tietenkin valinta on sen. Mutta jos ohjelman raaka- eli betaversio on nopeasti ulkona, niin sitä ehditään hienosäätää pidempään. Samoin se vähentää kiirettä ja stressiä työpaikalla. 

Generatiivinen tekoäly on tietenkin uusi asia. Eli omaa työvoimaa pitää kurssittaa tekoälyn käyttöön, Ja sitä varten pitää tietenkin myös kurssittajat kouluttaa. Ja generatiivinen tekoäly on melko uusi työkalu. Generatiivinen tekoäly kykenee tekemään kuvia, joita voidaan asetella esimerkiksi kotisivuille. Ja oikein käytettynä se on kuin sveitsin armeijan linkkuveitsi, joka kykenee lähes mihin tahansa graafiseen sekä ohjelmalliseen suoritukseen. 

Tekoäly on uusi ja tehokas työkalu. Se voi olla ihmiskunnan uusi toivo, mutta se mitä tekoäly tekee tai miten se vaikuttaa elämäämme on meistä itsestämme kiinni. Eli me voimme rajoittaa, kieltää, sekä muuttaa kaiken sellaiseksi, että tekoäly nähdään varmasti negatiivisena asiana. Kuitenkin tekoäly takaa sen, että yhtiöt voivat saada enemmän uutta aikaan. Tekoäly voi tuoda meille joko massatyöttömyyden tai uuden innovaatioalustan. Eli se mitä tekoäly tuo ihmisille riippuu siitä, miten tekoälyä hyödynnetään. 

Supertietokone sekä tekoälyt ovat välineitä, joiden avulla voidaan luoda uusia tuotteita, joita sitten teollisuutemme voi markkinoida ympäri maailmaa. 

Jos tekoälyn käyttö rajoittuu niin sanottuun nopeatempoisen sekä lyhytnäköisen voiton tavoitteluun, niin se on mahdollista. Mutta jos haluamme “Lumen” kaltaisia super innovaatioita, jotka poikivat uusia innovaatioita, niin tekoäly kyllä antaa myös tällaiseen toimintaan mahdollisuuden. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-tekoaly-voi-kasvattaa-suomen-bktta-jopa-8-prosenttia/#fd803579

https://yle.fi/a/74-20093883

Mini- tai pienydinvoimalat ovat yksi ratkaisu energiantuotantoon

"LUT-yliopiston mukaan pienydinvoimalan reaktori sijoitettaisiin kokonaan maan alle. Maan pinnalle tulisi arviolta kahden autotallin kokoinen rakennus. Havainnekuva. Kuva: Ultra Safe Nuclear Corporation / LUT-yliopisto" (https://yle.fi/a/74-20008836)

Perinteisesti energiaratkaisut perustuvat keskitettyihin malleihin, jossa verraten pieni määrä voimalaitoksia tuottaa energiaa koko maalle. Tuon ratkaisun ongelma on siinä, että noita suuria keskuslaitoksia voidaan vahingoittaa hyvin helposti. Tuollaisen Olkiluoto 3n kaltaisen yksikön alasajo tai sammuttaminen vaikuttaa todella paljon energian tuotantokapasiteettiin. 

Esimerkiksi Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuva energiantuotantomalli keskitetty ratkaisu on. Sähkövirta ruokkii lähes koko ilmapuolustusta sekä muuta valtion kannalta tärkeää infrastruktuuria, ja sen takia voimalaitokset ovat houkutteleva kohde hyökkääjälle, joka saattaa sähkövirtaa katkomalla pyrkiä myös tekemään siviilien elämän mahdollisimman vaikeaksi. 

Pienydinvoimaloiden avulla voidaan luoda malli, jossa hajautetusti sijoitetut ydinvoimalat toimivat yhtenä kokonaisuutena. Tuollaista järjestelmää on vaikeampi vahingoittaa. 

Pienydinvoimalat ovat uusi malli, jolla haetaan uusia energiantuotantotapoja, millä saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kooltaan pienydinvoimala on koulun tai pienen teollisuuslaitoksen kokoinen. Mutta periaatteessa se voidaan asentaa myös esimerkiksi väestönsuojaan, tai sitä varten rakennettuun luolaan. Tuo ydinreaktori olisi tuolloin suojassa terrorilta sekä muulta vihamieliseltä toiminnalta. 

Pienydinvoimalat sekä liikuteltavat mikroydinvoimalat, joista käytetään nimeä portable nuclear reactors (PoNu) ovat laitteita, joilla voidaan tuottaa energiaa laivoihin, lentokoneisiin sekä autoihin, ja tietenkin niitä voidaan käyttää myös tavallisten lähiöiden energiantuotantoon. Kyseisiä laitteita on ajateltu myös käyttää kriisialueella tapahtuvaan energiantuotantoon. 

Kyseisiä reaktoreita voidaan käyttää esimerkiksi uusien laser, mikroaalto sekä EMP-aseiden voimanlähteenä. Samoin uudet komentojärjestelmät vaativat jatkuvasti lisää sähkövoimaa. Ja droneparvet sekä muut vastaavat asiat vaativat uusia energianlähteitä. Myös dronejen akut sekä kannettavat viestilaitteet vaativat sähköä. 

Pienydinvoimalat eivät välttämättä tuota radioaktiivista jätettä. Niissä voidaan käyttää Polonium-210 polttoaineena. Polonium hajoaa luonnossa stabiiliksi lyijyksi, jolloin tuo jäte ei muodosta radioaktiivista ongelmaa. Jos puhutaan keskitetystä laitoksesta, jossa keskusreaktori on korvattu useilla pienillä ydinreaktoreilla, niin silloin poloniumia voidaan tuottaa vismutista pommittamalla sitä neutroneilla. 

Toriumia voidaan tietenkin käyttää nopeiden hyötyreaktorien polttoaineena. Tuolloin reaktorin startti suoritetaan tavallisten fissioelementtien  avulla, ja sitten tuota fissiota voidaan käyttää pommittamaan toriumia neutroneilla, jotka muuttavat sen uraani 233ksi. 

Näiden siirrettävien reaktoreiden käyttö energianlähteenä voi ratkaista monia ongelmia. Niiden varaan voidaan rakentaa niin sanottu verkotettu energiantuotantomalli, jonka avulla voidaan korvata suuret keskusvoimalaitokset. Mikäli tässä mallissa yhteen reaktoreista tulee vika tai sitä sabotoidaan, niin yhden voimantuottoyksikön sammuttaminen ei vaikuta niin paljon, kuin mitä yhden keskitetyssä mallissa esiintyvän suuren reaktorin pysäytys vaikuttaa. 

https://glowo.net/pienydinvoimala-suunnitteilla-tornion-terastehtaan-yhteyteen-outokummun-ilmastotavoitteet-ja-uudet-tyopaikat-etusijalla/

https://www.helen.fi/artikkelit/2023/nain-pienydinvoimala-toimii

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009895971.html

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/tallainen-on-kannettava-ydinreaktori-joka-on-kerannyt-mehevan-rahoituksen/844dc9e7-650d-4a6e-85a1-8b1b8342b129

https://www.radiantnuclear.com/

https://stuk.fi/pienydinvoimalat

https://www.popularmechanics.com/science/a33896110/tiny-nuclear-reactor-government-approval/

https://www.twz.com/26152/the-u-s-military-wants-tiny-road-mobile-nuclear-reactors-that-can-fit-in-a-c-17

https://yle.fi/a/3-12664757

https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium

https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium-based_nuclear_power

https://en.wikipedia.org/wiki/Polonium

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori

Suomalainen "Lumi" on viidentenä supertietokoneiden TOP-500 listalla

Maamme insinööritaito on taas saanut upeaa mainosta, ja tällä kertaa supertietokoneen muodossa. Meidän vuonna 2023 käynnistetty Lumi (Large Unified Modern Infrastructure)-supertietokoneemme on tuolla listalla sijalla 5, mikä on todella hieno sijoitus. Lumi on tietenkin upea saavutus, sekä osa maamme tuotekehityksen käyntikortti maailmalla. 

Mutta samalla se on suuri houkutin sille, että maailman huipputiedemiehet voivat jatkossa valita myös Suomen omaksi työpaikakseen. Lumi on myös loistava esimerkki siitä ajattelusta, jota kutsutaan nimellä "ulos laatikosta", eli se on varmasti suuri laite, jolta voidaan odottaa suuria asioita. 

Lumi on tehty palvelemaan kovan luokan laskimena. Sen tehtäviin kuuluu ainoastaan numeroiden murskaaminen erittäin vaativissa sekä raskaissa simulaatioissa. Lumi on tällä hetkellä Euroopan tehokkain supertietokone. 

Kvanttilaskennan sekä kvanttitietokoneiden sekä uuden sukupolven kryptologian takia meillä on oltava välineet, joilla voimme vastata tuohon kiristyvään kilpailuun. Tekoälyt ovat monimutkaisia ohjelmistoja, joiden valmistaminen on ollut vaikeaa. Nuo ohjelmistot eli kielimallit vaativat toimiakseen myös äärimmäisen tehokasta "rautaa", eli myös tekoälyä pyörittävien laitteiden tulee olla tehokkaita. 

Lähde: https://www.top500.org/lists/top500/2024/06/

Juuri tehokkaiden prosessorien puute on se, mikä jarruttaa esimerkiksi Kiinan tekoälyn kehittämistä. Kaikki TOP-500 listan 10 tehokkainta supertietokonetta ovat länsimaisia.  Kiinalla on 80 supertietokonetta tuolla TOP-500 listalla, ja tietenkin meidän pitää huomioida, että Kiinalla on toki sijalla 13 Sunway Taihulight sekä sijalla 16 on Tianhe 2A, mutta juuri kehitystyöhön varattuja koneita Kiinalla on vain viisi. 

Se että vuonna 2018 käyttöönotettu Tianhe 2A on edelleen näin korkealla listalla kertoo siitä, että se on binääritietokoneiden suorituskyvyn rajalla. Samoin se kertoo siitä, että Kiina ei ole rakentanut kovin innokkaasti uusia kvantti- tai supertietokoneita. Nimittäin vain vuonna 2016 käyttöönotettu Sunway Taihulight on Kiinalaisista koneista sen yläpuolella. Se että uudempi kone hävisi vanhalle koneelle merkitsee sitä, että kiinalaiset eivät ehkä ole saaneet uusimpia prosessoreja tähän Tianhe 2-koneeseen. Tianhe 2 koneessa prosessoriytimiä on vähän yli puolet Taihulightin prosessorien määrästä. Noiden kahden koneen jälkeen seuraava Kiinan supertietokone löytyy sijalta 193. 

Tuota supertietokoneiden kautta tehtävää kehitystyötä tarvitaan sekä tekoälyn, mutta myös muiden hyvin monimutkaisten asioiden läpiviemiseen. 

Ja kun tekoälyä kehitellään, niin silloin vaaditaan tehokkaita sekä nopeita tietokoneita. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin huippuluokan tiede ja tekniikka vaativat huippuluokan koneita. Vain huippuluokan tietokoneet voivat tehdä esimerkiksi proteiini, kvantti tai muusta vastaavasta tutkimuksesta sellaista, että siinä voidaan odottaa tulevan valmista reaaliajassa. 

https://www.lumi-supercomputer.eu/

https://tadviser.com/index.php/Product:LUMI_(Large_Unified_Modern_Infrastructure)_Supercomputer

https://www.top500.org/lists/top500/2024/06/

https://www.top500.org/system/178764/

Bioprosessorit: moderni Frankenstein

Olemmeko luomassa uutta versiota frankensteinin hirviöstä, tai ystävää joka ehkä joskus pelastaa maailman? 

Kiinalaiset ovat rakentaneet robotin, jota ohjaavat elävät neuronit. Eli olemmeko luomassa uutta, modernia Frankensteinia? Tuollainen hyvin älykäs robotti voi aina kapinoida, mutta samalla se kykenee ehkä joskus pelastamaan maapallon. Tällä tarkoitan sitä, että mikään teknologia ei palvele vain hyviä ja hyväksyttäviä asioita. Vaan esimerkiksi biologisia mikroprosessoreja voidaan käyttää myös hirvittävällä tavalla väärin. Esimerkiksi eläviä hyönteisten hermosoluja liitetään nelikopterien ohjaus tietokoneisiin. Tuo tietenkin lisää nelikopterien ja muiden droonien itsenäisyyttä, mutta samalla synnyttää uusia uhkia, ja kuitenkin asevoimat tarvitsevat välineitä, jotka ovat uhkaavia. 

Periaatteessa laboratorioissa kasvatettavat miniaivot on kehitetty alunperin siihen, että niitä käytetään erilaisten neurologisten lääkkeiden testaukseen. Mutta mikään ei kiellä tai ainakaan estä käyttämästä noita miniavoja tietokoneiden keskusyksiköiden ohjaamiseen. Eikä mikään estä kasvattamasta miniaivoja samaan kokoon kuin täysikasvuisen ihmisen aivot ovat. Elävien aivojen ohjaama robotti on oikeastaan kävelevä versio aivoista vadissa, eli jossain malleissa tulevaisuuden tietokonekeskuksissa on keinotekoisia aivoja kupoleiden alla, ja noiden aivojen muodostama kokonaisuus olisi varmasti älykkäämpi kuin mikään ihminen. 

Aivot vadissa toimivat biologisena tietokoneena (Wikipedia, Brain in a vat)

Tuossa mallissa kyseiset aivot kommunikoivat tietokoneiden kanssa mikropiirien sekä BCI-järjestelmien kautta. Ja nämä aivot ovat tietenkin kiinni elossapitojärjestelmässä. Mutta kiinalaiset ovat osoittaneet, että nuo samat järjestelmät voidaan asentaa esimerkiksi robotien ruumiiseen. Tietenkin noissa roboteissa pitää olla sellaiset laitteet, joilla se kykenee ruokkimaan eläviä hermosoluja. Eli siellä pitää ainakin olla luuydintä säiliöissä, sekä keinotekoinen mahalaukku ja ruoansulatus, joilla tämä järjestelmä voi siirtää ravintoa sen eläville aivoille. Eli tuollaiset robotit tietenkin tarvitsevat keinotekoisen mahalaukun, sekä suoliston ja kaikki noihin asioihin kuuluvat bakteerit, jonka avulla se kykenee tuottamaan ravintoa biologisen mikroprosessorin elävälle osalle. 

Samoin luuydin tuottaa immuunisoluja, jotka puolustavat aivoja bakteereita vastaan. Tällaisia aivoja voidaan kutsua biologisiksi mikroprosessoreiksi. Ja juuri tällainen teknologia pakottaa meidät uudelleenarvioimaan elämän määritelmää. Jos luomme älykkään koneen, niin olemme siitä vastuussa, eli tulevaisuudessa myös tuollaisilla koneilla voi olla samoja oikeuksia kuin ihmisillä. Mutta samalla meidän pitää huomioida, että pahimmassa tapauksessa olemme luomassa uutta Frankensteinia. Hirviötä jonka hallinta on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näillä roboteilla sekä tekoälyllä on nimittäin samanlainen tahto kuin ihmisillä, ja ne kykenevät kyllä kapinaan. 

Kun rakennamme robotteja, joita ohjaavat keinotekoiset aivot, niin meidän pitää myöntää yksi asia. Nimittäin se, että samalla kuin kehitämme tällaisia järjestelmiä, niin silloin kehitämme oikeastaan olentoa, jota voimme kutsua Frankensteinin hirviöksi. Tai siis tutkijat kehittelevät oikeastaan metallista ihmistä. Kiinalaisten tiedemiesten rakentama robotti, jota ohjataan kloonattujen hermosolujen avulla mullistaa käsityksemme robotiikasta sekä siitä, mikä on mahdollista sekä mikä ei ole mahdollista. 

Me kaikki tiedämme, että Kiinan hallitus on kiinnostunut robottien sotilaallisesta käytöstä, mutta samalla me tiedämme, että se että robottia ohjataan elävien hermosolujen, eli käytännössä kloonattujen aivojen avulla saa aikaan sen, että on mahdollista kehitellä robotteja, joilla on käytännössä sama- tai vielä korkeampi älykkyysosamäärä kuin ihmisillä, mikä tietenkin saa aikaan erilaisia ajatuksia siitä, mitä itse asiassa alien voisi olla. 

Se että rakennamme robotteja, joilla on ihmisen aivot, tarkoittaa sitä, että olemme rakentamassa älykästä konetta. Kaikki tähän asti rakennetut tietokoneet sekä tekoälyn mallit ovat olleet niin sanottuja epäorgaanisia tekoälyjä, joiden toiminta perustuu periaatteessa konventionaaliseen tietokoneeseen. Mutta hermosolujen käyttö yhdessä tietokoneiden kanssa tekee mahdolliseksi rakentaa koneen, joka kykenee ajattelemaan kuten ihminen, ja jolla on tahto kuten ihmisillä on. Periaatteessa aivojen ohjaama robotti on melko helppo valmistaa. Tarvitaan vain aivot, jotka kytketään mikropiirien kautta tietokoneeseen, joka ohjaa robotin ruumista. 

https://www.datacenterdynamics.com/en/news/chinese-scientists-develop-artificial-brain-to-control-brain-on-chip-organoid-robot/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/innovaatiot/laakekehitysta-vauhdittavat-miniaivot-ja-kahdeksan-muuta-tiedepohjaista-ratkaisua-esilla-slushissa

https://www.roboticsandautomationmagazine.co.uk/news/rd/chinese-scientists-build-robot-controlled-by-human-brain-cells.html

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijat-asensivat-rotalle-ihmisen-miniaivot-vaikutus-oli-mielenkiintoinen/8625958

https://yle.fi/a/74-20062319

https://en.wikipedia.org/wiki/Brain_in_a_vat

Kiina on tekoälyn luvattu maa.

USA on kaukana Kiinan takana tekoälyä koskevissa patenteissa tai niiden määrässä. Ja ainoastaan IBM on Kiinalaisten yhtiöiden keskellä viiden kärjessä, jos kilpailua ajatellaan patenttien lukumäärässä. Ja juuri tämä asia aiheuttaa huolta USAssa, joka haluaa yhä jatkaa maailman johtavana supervaltana. Kuitenkin keskeisessä asemassa monissa asioissa on nykyään generatiivinen tekoäly, jonka avulla voidaan luoda kompleksista koodia erittäin nopeasti, mikä tietenkin tekee noiden välineiden käytöstä sellaista, että se tehostaa yhtiöiden toimintaa. 

Kiinan dominanssi näkyy kartalla siten, että Kiinalla on hallussaan 38210 patenttia. USAlla on seuraava sija, (6276 patenttia). Seuraavina tulevat Etelä-Korea (4155 patenttia), Japani (3409), sekä Intia (1350 patenttia). Noiden patenttien hyödyllisyyttä tekoälyn leviämisen valvonnassa voidaan miettiä tarkasti, koska varsinkin autoritaarisissa maissa patenteista ei edes yritetä välittää. (Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)

Noissa valtioissa voidaan koodia kopioida suoraan, jos ja kun työ tapahtuu valtion valvonnassa, sekä sen katsotaan edistävän valtion etua. Eli varsinkin tiedustelu- ja sotilasmateriaalin kehitystyö tapahtuu valtion suojeluksessa, ja noita kehittäjiä eivät sido samat säännöt kuin länsimaisia tai kaupallisia toimijoita. Kiinan teollisuusvakoilu jupakka on osoittanut että Kiinan valtio johtaa sekä käyttää hyväksi hakkereiden hankkimaa tietoa omissa tuotekehitysprojekteissaan. 

Tekoäly voidaan käyttää lähes kaikissa prosesseissa. Se mikä tekee yleisestä tekoälystä voimakkaan on se, että kyseinen väline sopii lähes kaikkiin tarkoituksiin. Ja sen takia tekoälyn käyttö tehostaa yhtiön prosesseja, olettaen tietenkin että tekoälylle annetut komennot ovat sellaisia, että se voi niitä hyödyntää. Eli esimerkiksi ohjelmistojen rakentamisen lisäksi- kone- ja aerodynamiikka suunnittelussa tekoäly on tehokkain mahdollinen toimija, mikäli käskyt tuolle järjestelmälle antaa korkeasti koulutettu ilmailun tai konetekniikan asiantuntija. Parhaimmillaan tekoäly on silloin, jos valmistettavan tuotteen on seurattava tiettyjä täsmällisesti määrättyjä lainalaisuuksia. 

Tekoälyn sekä varsinkin oppivan ja generatiivisen tekoälyn käyttö esimerkiksi materiaalitutkimuksessa antaa tietenkin mahdollisuuden kehitellä uusia pintoja, joita voidaan hyödyntää hypersoonisissa lentokoneissa sekä stealth teknologiassa. Se kuka omistaa tekoälyn, jota käytetään noiden materiaalien muodostamiseen ei ole aivan sama. 

Tekoäly jonka Kiina omistaa ja joka pyörii kiinalaisella palvelimella tekee mahdolliseksi sen, että kiinalaiset saavat tuon tuloksen käsiinsä. Generatiivinen tekoäly kuten Chat GPT voidaan helposti valjastaa ohjaamaan robotteja. Ja tietenkin me kaikki tiedämme, että Kiina sekä sen liittolaiset ovat kiinnostuneita myös robottien sotilaallisesta käytöstä. Samalla meidän pitää huomioida se, että Kiina on kehittänyt ensimmäisen robotin, joka käyttää kloonattuja ihmisen hermosoluja toimintansa ohjaamiseen. Ja juuri tämänlainen tutkimus on sellaista, että Kiinalla on siinä etulyöntiasema. Kiinan robotiikkaa sekä tekoälyä koskevaa tutkimusta ei rajoiteta samalla tavalla kuin Euroopassa.

(Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)

Eikä kiinalaisten tutkijoiden tarvitse pelätä sitä, että heidän parvekkeen alla on mielenosoituksia. Eli Kiinassa valmistaudutaan kehittämään uusia, hyvin tehokkaita sotilaallisia tekoälyjä, joita voidaan käyttää samalla myös ihmisten valvontaan. Samalla tekoälyt voivat hyvin tehokkaasti ohjata droneja sekä muita asejärjestelmiä. Ja samalla kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset taistelevat erilaisia lakipykäliä vastaan, Sekä yrittävät selvitä erilaisten kriittisten artikkelien viidakossa, joissa paistaa se, että miten paha asia tekoäly nyt oikeastaan taas onkaan. Niin kiinalaiset kollegat voivat suoraan keskittyä itse asiaan, eli tekoälyn kehittämiseen. 

Toki Kiinan autoritaarinen hallinto varmasti haluaa käyttää tekoälyjä sekä ihmisten valvontaan että myös aseiden ohjaamiseen ja tiedusteluun. Eli noita tekoälyjä käytetään generoimaan haittaohjelmia, joiden avulla voidaan varastaa tietoja esimerkiksi lentokonetehtaiden palvelimelta. Kyseisiä välineitä vastaan pitää tietenkin kehitellä tekoälyä käyttäviä haittaohjelmien poistotyökaluja. Mutta ongelma on siinä, että nuo haittaohjelmien poistoon tarkoitetut työkalut  voivat olla osa oppivaa kokonaisuutta. Tietoa jota esimerkiksi antivirus- tai palomuurit hankkivat voidaan aina käyttää esimerkiksi uusien virusten kehittelyyn, ja noita ohjelmistoja voidaan tietenkin myös käyttää viruskoodin testaamiseen, jolloin keskitytään testattavan ohjelmiston tunkeutumis kyvyn testaamiseen, 

https://interestingengineering.com/innovation/china-generative-ai-patent-filings

Ruotsin puolustusvoimat tähtäävät avaruuteen.

Avaruus on tulevaisuuden taistelukenttä. Jos tuota asiaa ei oteta haltuun, niin silloin vihollinen voi käyttää satelliitteja tähystysvälineenä, johon ei voida maan pinnalta kovin helposti vaikuttaa. Esimerkiksi suomalaiset IceEye-satelliitit sekä GPS järjestelmät ovat osoittaneet, kuinka tärkeässä asemassa tiedustelu- sekä paikannus-satelliitit ovat jo nykyisessä sodankäynnissä. Samalla tavalla kyky ohjata drone-parvia satelliitin kautta toiselta puolen maailmaa on asia, mikä kohottaa satelliittien tärkeyttä. Ja satelliitit voivat myös pudottaa droneja läpi maan ilmakehän. 

Perinteisessä mallissa satelliitit suorittavat strategista tiedustelua, ja ne kuvaavat esimerkiksi sukellusvenetukikohta sekä pinta-aluksia, joiden ympärille muodostuva lämmin vesikerros kertoo jos alus käynnistää tai kokeilee moottoreitaan. 

Samoin ydinsukellusveneen ympärille ilmestyvä infrapunajälki kertoo siitä, että alus käyttää reaktoriaan, sekä mahdollisesti valmistautuu risteilyyn. Myös alusten ympärille saapuvat ajoneuvot kertovat siitä, että se ehkä lähtee merille. Sen jälkeen vastuu taktisesta tiedustelusta on siirretty tiedustelukoneille, joiden tehtävänä on seurata tuota alusta. 

Perinteisesti valokuvatiedustelussa käytettäviä satelliitteja ei olla sijoitettu geostationaariselle radalle. Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että satelliitti on kaiken aikaa samalla kohdalla maasta katsottuna, ja tuota rataa käyttävät esimerkiksi tietoliikennesatelliitit sekä elektroniset tiedustelusatelliitit, eli ELINT satelliitit. Mutta uudet ASAT- eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut aseet ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa satelliitteja halutaan nostaa korkeammille radoille. 

Verkkouutiset

Korkeammalla radalla oleva satelliitti ehtii reagoida paremmin kohti tulevaan kineettisen energian ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuun ohjukseen. Eli se voi joko väistää tuota asetta tai sitten suunnata siihen omia vasta-aseitaan. Korkealla lentävät satelliitit voivat myös valvoa sekä vakoilla muita satelliitteja. Geostationaarinen satelliitti voi välittömästi kääntää teleskooppinsa tiettyyn pisteeseen. Ja tuota satelliittia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi taktiseen tulenjohtoon. Eli tuollaiset satelliitit voivat seurata kohteita korkealta, hyödyntäen suurikokoisia peiliteleskooppeja. 

Esimerkiksi suurten teleskooppien, kuten JWST-teleskoopin käyttöön kehitetty teknologia tekee mahdolliseksi rakentaa stationaarisia vakoilusatelliitteja, jotka voivat sekunnissa kääntää kameransa mihin tahansa kohteeseen sen näköalueella. Periaatteessa kuuden stationaarisen satelliitin avulla voidaan valvoa koko maailmaa, eli neljä niistä olisi ekvaattorilla, ja kaksi olisi ehkä napojen päällä, jolloin noiden laitteiden avulla voidaan kattaa suuri osa maapallon pinnasta. Stationaarinen vakoilusatelliitti tarvitsee suurikokoisen teleskoopin, koska tuo satelliitti on todella kaukana maan pinnasta. 

Satelliitteihin perustuvien välineiden yleistyminen tarkoittaa sitä, että myös pienten valtioiden pitää kyetä joko tuhoamaan- tai muuten estämään satelliittien toimintaa. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti NATOn näkökulmasta, niin sen pitäisi kyetä estämään GLONASS-järjestelmän toiminta. Tuolla järjestelmällä ohjataan esimerkiksi Venäjän liitopommeja sekä droneja. Samoin satelliiteista pudotettavat kauko-ohjattavat dronet saattavat olla seuraavan sukupolven uhka sekä sodassa että rauhassa. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/ruotsin-puolustusvoimat-tahyaa-avaruuteen-uhkana-venajana/#38ebc936

https://www.universetoday.com/132198/russian-progress-cargo-ship-launch-failure-deals-setback-to-iss/

Tekoälyä on melko helppoa manipuloida lähdeaineiston kautta.

"Osa ongelmaa? Googlen tutkijat kartoittivat, kuinka generatiivista tekoälyä hyödynnetään leväperäisiin tarkoituksiin, mutta jättivät tarkemman itsereflektoinnin toiseen kertaan.KUVA: AVISHEK DAS" (Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyt antavat joskus tuloksia, joita ei voida mitenkään hyväksyä. Eli tuolloin tekoälyn antama vastaus on väärä. Tekoälyt ovat kielimalleja, joiden rakentaminen on todella vaativaa työtä. Ja tekoälyn pitää tietenkin kyetä etsimään vastauksia myös etsimänsä aineiston eli kotisivujen sisältä. Tuolloin tekoäly voi käyttää jonkun toisen hakukoneen antamia tuloksia sellaisenaan, jolloin se vain poimii joukon kotisivuja, sekä yhdistää niissä olevan tekstin uudeksi referaatiksi. Tällöin törmäämme silloin ennemmin tai myöhemmin sellaiseen tilanteeseen, missä tekoäly tuottaa tekstiä, joka saattaa herättää hilpeyttä. Ja se tekee tekoälystä hiukan epäluotettavan. 

Toisaalta jos taas haluamme että esimerkiksi Bing tunnistaa jonkun kasvin, niin silloin voimme yksinkertaisesti ottaa valokuvan kasvista, ja sitten tekoäly vertaa tuota kuvaa netistä löytyneisiin kasvien kuviin. Sen jälkeen tekoäly vain kertoo kasvin oletettavan nimen, sekä muutamia tietoja siitä miten tuo tunnistus on tehty. Tekoäly saattaa antaa meille vääriä vastauksia siitä syystä, että noissa kuvissa olevat kasvit ovat toisten kasvien ympäröimiä, niin että tekoäly ei yksinkertaisesti erota jotain kirkkaan värikkään kasvin vieressä olevia kasveja. Tai sitten tekoäly yksinkertaisesti "olettaa" että henkilö haluaa tietää kauneimman kasvin nimen. 

(Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyn antamia vastauksia voidaan manipuloida muuttamalla lähdeaineistoa. Eli tämän takia kannattaa olla tarkkana, jos haluaa etsiä tietoja tekoälyn avulla. 

Osa tekoälyjen bugeista saattaa olla tarkoituksellisesti tehtyjä. Eli ne eivät ehkä kerro kaikkia yksityiskohtia esimerkiksi puolustusvälineistä. Tai noilla bugeilla pyritään estämään esimerkiksi haittaohjelmien kirjoittaminen tekoälyn avulla. Samoin ihmisten tunnistaminen tekoälyn avulla saattaa olla, ja yleensä on kiellettyä. Eli sen takia tekoälyn tunnistusominaisuuden käyttöä kannattaa kokeilla kasveihin sekä ajoneuvoihin, joita kannattaa kuvata niin, ettei rekisterikilpi näy. 

Generatiivisen tekoälyn käyttö haitallisiin tarkoituksiin kuten kuvien manipulointiin sekä haittaohjelmien valmistamiseen ei ole uutta. Eli varsin pian ChatGPT:n julkistamisen jälkeen alkoivat jotkut hakkerit generoida niiden avulla erilaisia haittaohjelmia, sekä erilaiset pilailijat sekä poliittiset trollaajat valmistaa tekoälyn avulla esimerkiksi kuvia, joissa joku julkkis esiintyi itselleen epäedullisella tavalla. 

Ja tuo tietenkin aiheutti aiheellisen huolen siitä, että mitä jos esimerkiksi rikosten todisteina käytettyjä kuvia tai filmejä manipuloidaan tekoälyn avulla? Samoin tietenkin esimerkiksi Putinin miehet ovat varmasti huomanneet tekoälyn tuomat mahdollisuudet tuottaa uskottavalta näyttävää tietoa heidän propagandaansa. 

Mutta sitten kun puhutaan tekoälyn tulosten tarkoituksellisesta manipuloinnista, niin tulemme siihen, että tekoälyn kielimallia ei ole kovin helppoa muutella. Eikä ilmaisesti sitä olekaan koskaan muuteltu ainakaan luvatta. Yleisimmin tekoälyn manipulointi ilmeisesti tapahtuu esimerkiksi tekemällä valheellista tietoa sisältäviä kotisivuja, ja sitten nostaa niiden pagerank-sijoitusta esimerkiksi automaattiklikkaus-ohjelman avulla, tai sitten tuota sijoitusta voidaan nostaa maksamalla noiden sivujen paikan nostamisessa. Tässä tapauksessa kyseessä on markkinoinnin hyväksikäyttö. 

Eli tuolloin voidaan esimerkiksi mainossivujen sijoitusta nostaa maksamalla Googlelle tai jollekin muulle operaattorille selvää rahaa. Ideana tämän kaltaisessa manipuloinnissa on se, että valheellista tietoa sisältävä sivu nostetaan hakutuloksissa ylemmäksi, mikä takaa sen, että  tekoäly käyttää tuon sivun tietoa muodostaessaan vastausta. Tai sitten täysin oikeaa tietoa sisältävien kotisivujen sisältöä voidaan muokata. Ja juuri tämän takia nämä tekoälyjen antamat vastaukset pitäisi aina lukaista sekä tarkistaa. Eli mikäli tekoäly väittää voikukkaa linnuksi, niin silloin voidaan olla melko varmoja, että joku on muutellut jotain voikukasta tai linnusta kertovaa kotisivua. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/todellisuuden-vaaristaminen-ei-valttamatta-ole-bugi-vaan-generatiivisen-tekoalyn-ominaisuus/a481868c-0753-4488-a6cb-a90e7629c37e

Tutkasatelliitti ovat tehokas toimija tiedustelu- ja kaukokartoitus tehtävissä.

Yllä: IceEye satelliitti

IceEye-satelliitit toimittavat Ukrainan joukoille ensiarvoisen tärkeää tietoa Venäjän liikkeistä. Nuo tutkasatelliitit on varustettu synteettisen appertuurin tutkalla, joka erottaa melko pienetkin kohteet. Ja nuo satelliitit ovat osoitus siitä, että myös Suomessa on tietotaitoa tämän kaltaisten tuotteiden valmistuksessa. IceEye on myös tuote, joka varmasti kiinnostaa NATOa sekä monia muitakin maita, ja juuri Suomen korkean teknologian tuotteet ovat ilmeisesti myös yksi GRUn (Lue FSB) vakoilun kohteista. NATO ei varmasti halua myöskään tuon teknologian päätyvän Venäjän käsiin. 

Kyseiset satelliitit ovat osoittaneet, että myös pienillä valtioilla on olemassa mahdollisuus rakentaa tehokkaita satelliitti tiedustelun välineitä. Samoin myös yksityiset yritykset voivat myydä noiden satelliittien toimittamaa dataa muille valtioille. 

Tutkasatelliitit voivat havainnoida esimerkikiksi ajoneuvoja sekä laivoja, ja vaikka yksittäiset ajoneuvot ovat ehkä liian pieniä sen SAR-tutkalle, niin kuitenkin ajoneuvo jonot sekä suuremmat laivat sekä rakennukset näkyvät noiden satelliittien tutkissa. Siis vaikka stealth-teknologiaa käytetään suojaamaan esimerkiksi lentokoneita sekä laivoja, niin kaikista tärkeistä kohteista ei voida kuitenkaan tehdä tutkassa näkymättömiä. Noita kohteita ovat mm. asevarikot yms. 

Kuva: T&T

Yhdistelemällä eri korkeuksilla ja eri aaltopituuksilla toimivien sensorien dataa saadaan aikaan 3D kokonaisuus, jossa kohteita voidaan zoomata tarpeen mukaan. Tuo kokonaisuus voi olla joko 3D lasien kautta tarkasteltava, tai sitten se voi olla 3D hologrammi tai jopa virtuaalimaailma, jossa henkilö voi ikään kuin kävellä esimerkiksi kaupungissa, joka on luotu satelliittien sekä dronien antamaan tiedon avulla. 

On muuten kaksi tai oikeastaan kolme tapaa tehdä kohteesta tutkalle näkymätön. Ensimmäinen tapa on muotoilla kohde niin, että se ei heijasta tutkan lähettämää säteilyä takaisin, Toinen tapa on käyttää aktiivisia järjestelmiä, jotka lähettävät vasta pulsseja tutkalle, joka skannaa kohdetta. Kolmas tapa on peittää kohde plasmalla. Syy miksi aktiiviset jammer-järjestelmät ovat oikukkaita on se, että nuo järjestelmät lähettävät itse radioaaltoja. 

Kuva: T&T

Niiden sijainti voidaan sekä ilmassa, merellä että maalla paljastaa esimerkiksi radiosuuntimalaitteen avulla. Ja noita järjestelmiä vastaan voidaan hyökätä radio kohteisiin hakeutuvilla ohjuksilla tai muilla ammuksilla. Mikäli jammer-järjestelmään suunnataan tutkamaaleihin hakeutuva ohjus, niin silloin ne vetävät tämän ohjuksen itseensä. Plasman ongelma on sitten se, että se estää myös oman radioliikenteen. Eli plasma imee itseensä myös sen alta lähetetyt radiosignaalit, eikä esimerkiksi navigaatio satelliitti pääse kommunikoimaan oman joukon kanssa. 

Tutkasatelliitti on väline, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Sen avulla voidaan tehdä 3D topografikarttoja mistä tahansa alueesta. Eli nuo satelliitit muodostavat kuvan, jota voidaan katsoa 3D lasien läpi. Jos nuo satelliitit yhdistetään drooneihin, jotka skannaavat kohteita joko tutkan tai laserin avulla, niin saadaan aikaan kuva, jossa käyttäjä voi zoomata mihin tahansa kohteeseen. 

Se mihin nämä laitteet pystyvät riippuu siitä, millaista erottelukykyä niissä käytetään. Noiden hybridilaitteiden välittämän datan avulla voidaan muodostaa hologrammi, josta maaston piirteitä voidaan tutkia sellaisina kuin ne näkyvät luonnossa. VR-laitteiden avulla voidaan luoda virtuaalinen ympäristö, jonka avulla ihminen voi mennä keskelle tuota kohdetta. 

Nuo laser- ja tutka-skannerit näkevät kohteen syvyyden, ja noihin tutkakuviin voidaan vielä yhdistää optisen kameran tuottamat kuvat. Eli satelliittien antamaan tietoon voidaan liittää eri korkeuksilla lentävien miehitettyjen sekä miehittämättömien lentokoneiden sekä muiden droonien ja maata pitkin kulkevien mittauslaitteiden tuottamaa dataa. 

https://earth.esa.int/eogateway/missions/iceye

https://www.iceye.com/

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaissatelliitti-kylvaa-tuhoa-nama-venajan-armeijan-alukset-tuhottiin/52bd35e5-c89d-450d-af58-987826419600

https://fi.wikipedia.org/wiki/SAR_(tutka)

Miksi tekoälystä on tulossa uusi sijoituskupla?

Onko tulevaisuuden hittituote tekoälyn ohjaama robotti, mihin on yhdistetty pölynimuri, diaheitin sekä äänisyntetisaattori, ja joka myös siivoaa talon, kun isäntäväki on poissa. (Kuva: Pinterst)

Joku on joskus sanonut, että hän uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin, jos tekoäly ratkaisee miljardiluokan ongelman. Tekoäly voisi ratkaista miljardiluokan ongelman monella tavalla. Se voi etsiä esimerkiksi öljyä tai kaasua sekä muita kaupallistettavia luonnonvaroja. Tai tekoäly voi esimerkiksi ohjata laivoja tai muita liikennevälineitä niin, että ne yhdessä tuovat miljardin säätöjä. Eli jos kaikki maailman kulkuneuvot kuluttaisivat litran vähemmän polttoainetta satasella, niin siitä syntyisi varmaan miljardin säästöt. Tai sitten tekoäly voi korvata ihmistyötä 100 000 000 tunnin edestä. Jos tuon työtehtävän tekijöiden palkka on 10€ tunti, niin se tarkoittaa että tuolloin syntyy miljardin euron edestä säästöjä. 

Markkinoiden kannalta on sama, että mitä tekoälyllä tehdään. On aivan sama kuinka hyödyllinen tai hyödytön tuote on. Riittää että ihmisten on pakko ostaa sitä. Siis voiko tekoälystä tulla uusi kupla? Voi olla, että tekoälyt seuraavat esimerkiksi Angry Birdsin tietä. Suuri hitti saattaa painua unholaan, ja uusi hittituote nousee markkinoiden johtajaksi, kunnes se sitten taas korvautuu uudella tuotteella. Jos tekoälyä ajatellaan esimerkiksi älypuhelinten applikaationa, niin kohta varmaan kaikilla on tuollainen applikaatio omassa puhelimessaan. Ja se sitten johtaa kysynnän hiipumiseen. 

Siis tietenkään kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tekoäly voi joko seurata edellisten hittituotteiden kuten internet-markkinoinnin, mobiililaitteiden sekä monien muiden asioiden kunniakasta tietä, Esimerkiksi mobiililaitteet kuten tabletit olivat aikoinaan suurin megatrendi, mitä milloinkaan oli kohdattu. Ja sitten aivan yllättäen mobiililaitteita oli kaikilla, ja ne jäivät sitten kaupan hyllyille, eli ne eivät menneet kaupaksi. 

Markkinoiden voimissa on sellainen asia huomioitu, että mikään ei ole oikeasti ikuista, ja äskeinen hittituote saattaa joku päivä muuttua sellaiseksi, että sitä ei enää kukaan halua. Ja sen takia uskoisin, että myös tekoäly tulee seuraamaan tätä samaa kaavaa. Tietenkin tällä hetkellä tekoäly on loistava sijoituskohde, ja silloin tietenkin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Mutta ehkä jossain tulevaisuudessa on edessä sellainen asia, että tekoäly kadottaa kiinnostavuutensa jonkun muun innovaation edestä. Ja ehkä seuraava innovaatio, joka jokaisen meidän pitää saada onkin sitten joku Tähtien Sota-elokuvista tuttu R2D2 tyyppinen monitoimilaite, jossa yhdistyvät kodin viihdekeskus sekä pölynimuri. 

Tietenkin tuo tekoäly jää osaksi elämää, ja ehkä se sitten vie sosiaaliselta medialta suuren joukon käyttäjiä. Se onko tuote tarpeellinen tai hyödyllinen on markkinoiden tai tuotteen myyjän kannalta melko sama. Riittää että ihmiset ostavat tuotetta.  Tekoälyn hyödyllisyyttä ja käyttökelpoisuutta en halua kiistää, ja ehkä tulevaisuudessa ihmiset saavat katsella sellaista viihdettä, jonka tekoääly generoi henkilön omien halujen pohjalta. Eli se miten markkinat ja tekoäly kehittyvät on asia, jota kukaan ei voi edes arvailla. Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikilla on taas tekoäly, ja sitten pitää kehitellä jotain uutta ja upeaa, jotta ICT-ala voisi taas hankkia uusia asiakkaita.