Tekoäly on tuote, jonka kohdalla kulminoituu se, mitä kutsutaan nimellä liike-elämän mutkikkain rajapinta. Kun tuotetta tehdään, niin sitä tekevät insinöörit, joiden koulutus käsittää tuotteistamisen, eli heidän tehtävänsä on poistaa tuotteessa olevat virheet, sekä tehdä siitä toimivan, niin että asiakas voi ottaa sen muitta mutkitta käyttöön. Tuotteita tehdään tiettyjen parametrien sekä standardien mukaan, ja niiden toteuttamista ohjaa tieteellinen sekä empiirinen lähestymistapa, mikä tarkoittaa että tuote käy läpi tietyn prototyyppien syklin, ennen kuin se päästetään markkinoille.
Yritysten johtajat taas ajattelevat liiketoimintalähtöisesti. Heidän tavoitteensa on saada tuote markkinoille mahdollisimman nopeasti. Sekä tietenkin heidän tavoitteensa on maksimoida tuotteesta saatava voitto. Kun esimerkiksi sijoittaja, joka tunnetaan nimellä bisnes enkeli sijoittaa rahaansa yritykseen, niin hän varmasti haluaa saada rahoilleen vastinetta. Eli jos hänelle on luvattu 20% voitto, niin hän haluaa saada silloin 1,20€ jokaista yhtiöönsä sijoitettua euroa kohti. Eli nuo henkilöt haluavat saada voittoa sijoituksistaan, ja tässä vaiheessa tietenkin meidän pitää muistaa se, että liike-elämä ei ole mitään hyväntekeväisyyttä.
Tekoälyä sanotaan suureksi kuplaksi, joka vain odottaa puhkeamistaan. Tuo kuplan puhkeaminen johtuu siitä, että tekoäly on ollut uutta ja upeaa. Sijoittajat ovat kilvan rynnänneet sijoittamaan omaisuuttaan tekoälyprojekteihin, joista ei ehkä vielä pitkään aikaan tule kannattavia. Tuo sijoitusten valtava määrä on lisännyt tekoälyä kehittävien yritysten osakekantaan niin sanottua “tyhjää arvoa”. Eli noiden yhtiöiden osakekannan arvo on valtavan paljon korkeampi, kuin mitä yhtiöiden omaisuuden arvo todellisuudessa on.
Tekoälyn kehittäminen on kallista työtä. Tekoälyn toiminta vaatii tehokkaita palvelimia sekä monia muita asioita, jotka ovat kalliita. Samoin kehittäjillä pitää olla sellaiset taidot ja koulutus, mitä voidaan soveltaa tuon kielimallin ytimen kehittämiseen. Samoin nuo valtavat kielimallit vaativat toimiakseen tehokkaita supertietokoneita, jotka ovat erittäin kalliita.
Mutta se mikä on tähän asti erottanut tekoälyn muista tuotteista on se, että se on täysin uusi tuote. Kun Open AI lanseerasi Chat GPT:n markkinoille vuonna 2022, niin kenelläkään ei ollut vielä kokemusta generatiivisen tekoälyn rakentamisesta, joka kykenee tekemään esimerkiksi ohjelmistokoodia pelkästään saamiensa ohjeiden perusteella.
Se mikä tekee Chat GPTstä sekä muista uuden sukupolven generatiivisista tekoälyistä erityisiä on se, että ne ymmärtävät normaalia puhuttua kieltä. Ja ne osaavat ohjeiden avulla luoda uusia ohjelmistoja. Tuollaisista puhuttua kieltä ymmärtävistä työkaluista, jotka generoivat ohjelmistoja sekä kuvia ei kenelläkään ollut vielä mitään kokemusta. Se että generatiivinen tekoäly ei osaa esimerkiksi tehdä jotain oikeudessa käytettäviä asiakirjoja ei tee siitä huonoa.
Nimittäin suurin osa ihmisistä ei muutenkaan tee noita asiakirjoja. Ja ihmiset jotka tekevät työkseen oikeudessa käytettäviä asiakirjoja saavat vuosien koulutuksen noita tehtäviä varten.
Kun sitten palataan siihen, miksi tekoäly on vielä toistaiseksi niin sanotusti “huono bisnes” on se, että tekoäly on uutta. Kun yhtiö lähtee kehittämään tekoälyä, niin sen infrastruktuurin pitää tukea tuota välinettä. Samoin meidän pitää huomioida sekin asia, että vaikka tekoäly ymmärtääkin normaalia puhetta, niin sen käyttöönotto vaatii koulutuksen.
Tekoäly ei osaa tehdä yhtään mitään, jos sille ei anneta käskyjä, joita se ymmärtää. Tämän takia ihmisen, joka työskentelee tekoälyn avulla pitää hallita hyvä kielioppi. Hänen pitää osata tehdä määritelmä siten, että tekoäly voi sen kautta rakentaa mallin, jonka kautta se luo esimerkiksi ohjelman. Jos ohjeet annetaan huonosti, niin silloin paraskaan tekoäly ei kykene tekemään mitään kunnollista.
Bisnes Infrastruktuuri on tietenkin avainasemassa kaikessa tuotannossa. Jos ihminen ei viihdy työpaikallaan, niin hän ei ole koskaan kovin tuottava. Ja varsinkin tekoälyn alkupään kehityksessä mikä tarkoittaa kielimallin, eli tekoäly-ytimen kehitystyötä vaaditaan erittäin korkeaa koulutusta, eikä esimerkiksi tohtoreita, joilla on sopiva koulutus sekä osaamisen taso löydy välttämättä aivan heti. Joten myös noiden ihmisten viihtyvyyttä kannattaa aina miettiä, tai he lähtevät etsimään uutta työpaikkaa.
Mutta sitten kun palataan taas siihen, miten tekoäly on tähän asti ollut huonoa bisnestä, niin tietenkin ilmaisten ohjelmien jakelu on asia, mikä ei tuo yhtiöille voittoa. Ja esimerkiksi tekoäly vaatii tehokkaita palvelimia, joiden hankkiminen on kallista. Vaikka tekoälyn käyttöön perustuvassa arvoketjussa käytetään paljon Web alustoja, niin lopulta aina vastaan tulee se tilanne, että jossain pitää olla palvelin, jonka päällä tekoälyn koodia ajetaan.
Sen takia esimerkiksi mikropiirien valmistajat ovat vahvoilla tekoälyn kehittämisessä. Noilla yhtiöillä on tarjota tehokas palvelin-infrastruktuuri, joka kykenee tukemaan tekoälyn vaatimaa äärettömän monimutkaista koodia.
Kuten me varmaan kaikki tiedämme, niin tekoäly on täysin uusi tuote. Se on ollut yleisesti markkinoilla vasta vuodesta 2022 asti. Ja sen takia voidaan sanoa, että siitä varmaan vieläkin löytyy kaiken maailman virheitä, joita pitää hioa.
Samalla kuitenkin voimme kysyä itseltämme, että olisiko kukaan edes tutustunut tekoälyyn, jos Sam Altmann ja kumppanit eivät sitä olisi ilmaiseksi jakaneet? Eli kun uutta tuotetta lanseerataan markkinoille, niin asiakkaiden pitäisi saada pienet maistiaiset siitä, mitä hyvää ja kaunista tuote voi tuoda ihmisten elämään, ja miten ne voivat parantaa yhtiöiden liiketoimintaa.
Tekoälyn erityispiirre muihin projekteihin nähden on se, että tekoäly on kaikille uutta. Se on väline, jolla voidaan parantaa omaa liiketoimintaa. Tekoäly voi antaa aikaa hioa tuotteesta entistä parempia, eli se voi antaa mahdollisuuden muutamaan ylimääräiseen kehityssykliin, sekä vähentää stressiä työpaikoilla. Tai sitten se voi antaa mahdollisuuden poistaa puolet työntekijöistä sekä tehdä työpaikoista vielä entistä stressaavampia. Siis valinnan tekee tuolloin ihminen.