"LUT-yliopiston mukaan pienydinvoimalan reaktori sijoitettaisiin kokonaan maan alle. Maan pinnalle tulisi arviolta kahden autotallin kokoinen rakennus. Havainnekuva. Kuva: Ultra Safe Nuclear Corporation / LUT-yliopisto" (https://yle.fi/a/74-20008836)
Perinteisesti energiaratkaisut perustuvat keskitettyihin malleihin, jossa verraten pieni määrä voimalaitoksia tuottaa energiaa koko maalle. Tuon ratkaisun ongelma on siinä, että noita suuria keskuslaitoksia voidaan vahingoittaa hyvin helposti. Tuollaisen Olkiluoto 3n kaltaisen yksikön alasajo tai sammuttaminen vaikuttaa todella paljon energian tuotantokapasiteettiin.
Esimerkiksi Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuva energiantuotantomalli keskitetty ratkaisu on. Sähkövirta ruokkii lähes koko ilmapuolustusta sekä muuta valtion kannalta tärkeää infrastruktuuria, ja sen takia voimalaitokset ovat houkutteleva kohde hyökkääjälle, joka saattaa sähkövirtaa katkomalla pyrkiä myös tekemään siviilien elämän mahdollisimman vaikeaksi.
Pienydinvoimaloiden avulla voidaan luoda malli, jossa hajautetusti sijoitetut ydinvoimalat toimivat yhtenä kokonaisuutena. Tuollaista järjestelmää on vaikeampi vahingoittaa.
Pienydinvoimalat ovat uusi malli, jolla haetaan uusia energiantuotantotapoja, millä saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kooltaan pienydinvoimala on koulun tai pienen teollisuuslaitoksen kokoinen. Mutta periaatteessa se voidaan asentaa myös esimerkiksi väestönsuojaan, tai sitä varten rakennettuun luolaan. Tuo ydinreaktori olisi tuolloin suojassa terrorilta sekä muulta vihamieliseltä toiminnalta.
Pienydinvoimalat sekä liikuteltavat mikroydinvoimalat, joista käytetään nimeä portable nuclear reactors (PoNu) ovat laitteita, joilla voidaan tuottaa energiaa laivoihin, lentokoneisiin sekä autoihin, ja tietenkin niitä voidaan käyttää myös tavallisten lähiöiden energiantuotantoon. Kyseisiä laitteita on ajateltu myös käyttää kriisialueella tapahtuvaan energiantuotantoon.
Kyseisiä reaktoreita voidaan käyttää esimerkiksi uusien laser, mikroaalto sekä EMP-aseiden voimanlähteenä. Samoin uudet komentojärjestelmät vaativat jatkuvasti lisää sähkövoimaa. Ja droneparvet sekä muut vastaavat asiat vaativat uusia energianlähteitä. Myös dronejen akut sekä kannettavat viestilaitteet vaativat sähköä.
Pienydinvoimalat eivät välttämättä tuota radioaktiivista jätettä. Niissä voidaan käyttää Polonium-210 polttoaineena. Polonium hajoaa luonnossa stabiiliksi lyijyksi, jolloin tuo jäte ei muodosta radioaktiivista ongelmaa. Jos puhutaan keskitetystä laitoksesta, jossa keskusreaktori on korvattu useilla pienillä ydinreaktoreilla, niin silloin poloniumia voidaan tuottaa vismutista pommittamalla sitä neutroneilla.
Toriumia voidaan tietenkin käyttää nopeiden hyötyreaktorien polttoaineena. Tuolloin reaktorin startti suoritetaan tavallisten fissioelementtien avulla, ja sitten tuota fissiota voidaan käyttää pommittamaan toriumia neutroneilla, jotka muuttavat sen uraani 233ksi.
Näiden siirrettävien reaktoreiden käyttö energianlähteenä voi ratkaista monia ongelmia. Niiden varaan voidaan rakentaa niin sanottu verkotettu energiantuotantomalli, jonka avulla voidaan korvata suuret keskusvoimalaitokset. Mikäli tässä mallissa yhteen reaktoreista tulee vika tai sitä sabotoidaan, niin yhden voimantuottoyksikön sammuttaminen ei vaikuta niin paljon, kuin mitä yhden keskitetyssä mallissa esiintyvän suuren reaktorin pysäytys vaikuttaa.
https://glowo.net/pienydinvoimala-suunnitteilla-tornion-terastehtaan-yhteyteen-outokummun-ilmastotavoitteet-ja-uudet-tyopaikat-etusijalla/
https://www.helen.fi/artikkelit/2023/nain-pienydinvoimala-toimii
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009895971.html
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/tallainen-on-kannettava-ydinreaktori-joka-on-kerannyt-mehevan-rahoituksen/844dc9e7-650d-4a6e-85a1-8b1b8342b129
https://www.radiantnuclear.com/
https://stuk.fi/pienydinvoimalat
https://www.popularmechanics.com/science/a33896110/tiny-nuclear-reactor-government-approval/
https://www.twz.com/26152/the-u-s-military-wants-tiny-road-mobile-nuclear-reactors-that-can-fit-in-a-c-17
https://yle.fi/a/3-12664757
https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium
https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium-based_nuclear_power
https://en.wikipedia.org/wiki/Polonium
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.