Kun vastustajaa kohti lähetetään tarpeeksi drneja, niin lopulta siltä loppuvat ammukset.
Iran saattaa noudattaa sellaista taktiikkaa, että se vain syöttää droneja vastustajan IT-lle, jotta vastustajan ohjukset sitten lopulta loppuvat. Tällainen taktiikka missä droneja ammutaan jatkuvasti on ongelmallinen, varsinkin jos kohteena on sota-alus. Aluksen suojajärjestelmät voivat tuhota yksittäisiä droneja melko helposti, mutta jos alusta vastaan ammutaan tuhansia droneja, niin sen ammukset loppuvat enemmin tai myöhemmin. CIWS järjestlemät voivat ampua tuhasia laukauksia minuutissa, ja ne on tehty nimenomaan ohjusten torjuntaan. Ongelma on siinä että jopa halpa drone voi kuljettaa esimerkiksi ohjusta, ja jos tuo ajattelutapa, missä vihollinen pakotetaan ampumaan jatkuvasti toimii, niin ennemin tai myöhemmin puolustajien ammukset loppuvat.
Dronejen käyttö sodassa tulee olemaan aina vain yleisempää. Halvat, tekoälyn ohjaamat dronet ovat välineitä, joilla voidaan iskeä pitkälle vihollisen selustaan. Ja juuri halpa hinta tekee noista välineistä hyvin viheliäisiä. Tekoäly itsessään on halpaa, ja tekoälyohjelma voidaan ladata droneen erittäin helposti. Ja tekoälyä käyttävä drone voi olla riippumaton esimerkiksi GPS-laitteista. Maastovertailu-inertia navigaatiojärjestelmä tarkoittaa sitä, että ohjus tai drone navigoi kohteeseensa maastokuvan perusteella, sekä käyttäen inertia-järjestelmää tuon Tercom (Terrain Contour Matching) järjestelmän tukena.
Eli ensin voi lentää drone joka kuvaa lentoreitin kohteeseen, ja sitten se lähettää nuo maastokuvat vastaanotinasemaan. Tuon ensimmäisen dronen jälkeen voidaan tuota reittiä pitkin lähettää lisää droneja, jotka voivat automaattisesti tunnistaa kohteensa niistä otettujen valokuvien perusteella, ja image eli kuvavertailun avulla nuo dronet voivat osua hyvinkin tarkasti. Samoin tekoälyä käyttävä drone voi muutella nopeuttaan sekä lentoreittiään, sekä kuljettaa esimerkiksi Stinger, tai joitain muita ilmataistelu, tai vaikkapa tutkamaaleihin hakeutuvia ohjuksia, jotka tietenkin voivat vaurioittaa jopa isoja lentokoneita sekä helikoptereita. Satojen tai jopa thansien kilometrien päästä laukaistavat kamikaze-dronet, jotka kuljettavat esimerkiksi pieniä ilmataisteluohjuksia voivat tuhota tai vaurioittaa vakavasti vastapuolen hävittäjiä.
Joka tapauksessa drone joka ammutaan pitkältä jonkun suihkuhävittäjän alta säästää miehistöjä. Ja jos "Storm Shadow" tyyppinen ohjus varustetaan esimerkiksi ilmasta-ilmaan ohjuksilla, niin sen torjunnasta tulee vaikeaa. Jos drone varustetaan jammereilla, niin se voi häiritä vastapuolen lentokoneiden tunnistamisjärjestelmiä. Se voi sitten altistaa omia koneita omalle tulitukselle.
Nuo oheis- tai aliohjukset voivat myös vaurioittaa sekä tuhota tutkia, sekä radiolähettimiä kuten jammer-laitteita, joiden tehtävä on häiritä dronen ohjaussignaalia. Samoin dronet voidaan suoraan muuttaa sellaisiksi, että osa niistä hyökkää esimerkiksi jammer-laitteita vastaan. Eli tuolloin droneen vain liitetään esimerkiksi laitteisto, jota käytetään AGM-88 HARM ohjuksissa. Drone voidaan ohjelmoida siten, että kun jammer katkaisee signaalin, niin tuo drone sitten hakeutuu automaattisesti jammer laitteeseen.
Tai sitten ohjaajan täytyy vain painaa autopilotti päälle, ja tuo asia tapahtuu. Jammer-järjestelmän ongelma on siinä, että sen täytyy toimia samalla taajuudella kuin dronen ohjaussignaali. Ja sen takia tuota laitetta vastaan voidaan hyökätä samoilla ohjuksilla, joilla hyökätään tutkia vastaan. Dromet voivat myös kuljettaa mikroaalto- tai EMP taistelukärkiä, jolloin nämä dronet voivat tuhota vihollisen elektroniikkaa. EMP taistelukärki voi myös tuhota suoraan energiaan perustuvia aseita tai niiden ohjaamiseen tarvittavaa elektroniikkaa.
Tutkaan hakeutuvia droneja sekä ohjuksia voidaan tietenkin käyttää myös AWACS-koneita vastaan. Eli ne ovat todella vaarallisia. Droneista tekee vaarallisen niiden nopea kehityssykli. Ja esimerkiksi ajatus siitä, että yksittäiset dronet eivät ole vaarallisia tai ne on helppo torjua ovat jotenkin absurdeja. Suurikokoinen drone voi kuljettaa sisällään nelikoptereita, jotka vapautuvat kun drone aukaisee niiden kuljetussäiliöt. Ja nuo dronet voivat hyökätä esimerkiksi IT-tykkejä vastaan. Tai ne voivat vaania lentokenttien läheisyydessä sekä tuhota sähkömuuntajia. Ja juuri muuntajien tuhoaminen voi vaikeuttaa esimerkiksi lasereihin perustuvien torjuntajärjestelmien toimintaa. Eli nuo laserit tai muut suoran energian aseet pitäisi varustaa omalla virtalähteellä.
Dronejen ongelma on niiden halpa hinta. Jos noita laitteita ammutaan tarpeeksi kohti vihollista, niin niiden torjunnasta tulee vaikeaa. Vaikka jokainen ammus osuisi, niin jos kohdetta vastaan lentää tuhansia droneja, niin lopulta myös ammukset loppuvat. Eli tämän takia on ainakin kehitteillä laser- ja mikroaaltoihin perustuvia laitteita, joilla voidaan tuhota kokonaisia drone parvia. Laseri voivat käyttää samaa teknologiaa mikä on kehitetty laser-säteisiin perustuviin hyttysansoihin. Eli tuossa tapauksessa laserin teho on suurempi, ja tietenkin laitteen pitää tunnistaa nuo dronet, joita sen pitäisi tuhota.
Jammereita on muuten kahdenlaisia. On olemassa jammereita, joilla estetään dronen radiokommunikaatio. Mutta on myös olemassa niin sanottuja EMP-aseita. Noiden aseiden tehtävä on tuhota dronejen ohjauselektroniikka kohdentamalla niihin voimakasta elektromagneettista säteilyä. EMP aseet voivat tietenkin myös palvella hyökkääjän tarkoitusta, jos niitä käytetään esimerkiksi suoran energian aseiden elektroniikan tuhoamiseen.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/a/d5a72bd2-3757-42db-807b-0930f1974aa2
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.