Tekoälyn teettämästä työmäärästä...

 "Lisää työtä. Tekoäly ei vähennä ihmistyön määrää, sanoo johtamisen professori Peter Cappelli." (Tivi, Generatiivinen tekoäly saattaakin luoda enemmän työtä kuin mitä säästää)

Tekoäly ei ajattele samalla tavalla kuin ihminen. Eli periaatteessa tekoäly ei ajattele ollenkaan. Se vain yhdistää eri tietokantoja toisiinsa tiettyjen parametrien perusteella. Tekoäly voi käyttää vääriä tietokantoja tai vääriä lähteitä, koska se ei ajattele itse. Tekoäly ei siis vapauta meitä ajattelusta. Tekoäly voi tehdä karkeita virheitä, jos siltä kysytään asioista, joita ei kovin usein kysellä. Tai sitten kysymys joka tekoälylle esitetään voi olla epätäsmällinen tai sellainen, että siihen ei löydy oikeaa vastausta. Tuolloin tekoäly saattaa syytää jotain muuta kuin totuuksia. 

Eli tekoälyn käyttö vaatii muita taitoja kuin perinteinen työ. Tekoälyn käyttö vaatii sitä, että henkilö joka käyttää tekoälyä tarkastaa faktat. Mutta sitten kun lähdetään tarkastelemaan sitä, miten paljon tai millaista työtä tekoäly itse tekee, niin silloin me tietenkin voimme samalla sanoa, että tuo "turha työ" ei ole poissa yhdenkään ihmisen työajasta. Samoin voidaan aivan oikein olettaa, että kaikkein uusimmat laajat kielimallit pysyvät maksumuurien takana, mutta niiden suppeampia tai vanhempia versioita voi ehkä jatkossa käyttää ilmaiseksi. 

Tulevaisuudessa laajat kielimallit voivat olla yksikertaisesti generaattoreita, joiden avulla yhtiöt luovat tarvitsemiaan suppeita kielimalleja. Ja tähän kykyyn liittyy eräs pieni riski. Nimittäin noiden suppeiden kielimallien avulla voidaan luoda laajan kielimallin digitaalinen kaksonen. Tuolloin esimerkiksi joku Kiinan tiedustelu saattaa peitefirmojen avulla tilata useita suppeita kielimalleja, ja sitten kasata niiden avulla isojen kielimallien kaksoiskappaleen, eli pahan digitaalisen kaksosen. Ja jokainen taito mitä kielimallilla on on itseasiassa moduuli, joka on liitetty siihen. 

Tekoäly saattaa teettää enemmän työtä kuin mitä perinteinen työmalli teettää, mutta sitten seuraavaksi me voimme kysyä, että missä tuo työ sitten oikeastaan tehdään? Väittääkö joku oikeasti, että esimerkiksi lakifirmat tai jotkut muut vastaavat yritykset ryhtyvät nyt koodaamaan tekoälyä? Siis jos ajatellaan että Open AI sekä muut vastaavat toimijat joutuvat tekemään lisää työtä, niin se työ ei näy missään muualla kuin noiden yhtiöiden työtunneissa. Tietokoneiden maailmassa tärkeää ei ole niinkään työn määrä, vaan se missä työtä tehdään. Jos vertaamme tietokoneohjelmistoja kuten kielimalleja, joita tekoälyksi kutsutaan esimerkiksi autoon, niin me emme varmaan kysele montako tuntia tehdas kasaa meidän autoamme. Meille riittää että autolla nyt voi ajaa. 

Eli kun me ostamme tuotteen tai otamme sen käyttöömme, jos kyseessä on joku ilmaisversio, niin silloin me emme varsinaisesti koodaa yhtään mitään. Me käytämme koodausfirman tekemää tuotetta, joka tarkoittaa sitä, että me siirrämme koodauksen suoraan tuolle koodausfirmalle sekä keskitymme omaan ydinosaamiseemme. Samalla tavalla voidaan väittää että Microsoft office 365 lisää työtaakkaa, koska siinä on enemmän ominaisuuksia kuin jossain Write.exe tyyppisessä sovelluksessa. 

Aina uuden tuotteen käyttöönoton yhteydessä pitää henkilöstöä perehdyttää uuden tuotteen ominaisuuksiin. Mutta siis varsinainen koodaustyö tehdään esimerkiksi juuri tämän ohjelmiston kohdalla Microsoftin puolesta. Me käyttäjät emme sitä joudu tekemään. Samoin sitten jos jotain PHP/Python koodeja asennellaan servereille, niin tuon koodin saa usein imuroida netistä, ja sitten vain siihen liitetään suoraan ne hakemistopolut, joita PHP koodi tarvitsee, jotta se voi kytkeytyä tietokantoihin. 

Siis kaikki ICT-alan työt koodaamisesta ohjelmistorakenteiden suunnitteluun tehdään jossain, missä asiakas ei niitä näe. Eli asiakas siirtää tuolloin koodauksen jonkun muun kuin itsensä tekemäksi, ja sama koskee tietenkin myös esimerkiksi Web palveluita. Kotisivujen ylläpito on asia, joka teetetään usein jollain muulla yhtiöllä, ellei sitten omasta takaa satu löytymään sellaista ICT osastoa, jolla on aikaa sekä muita resursseja siihen, että myös Web palveluiden ylläpito on mahdollista. Mutta oletteko koskaan nähneet esimerkiksi lakifirman ylläpitävän omia tietojärjestelmiään? Siis yleensä kotisivujen, sähköpostin sekä muiden asioiden ylläpito siirretään sellaiselle yritykselle, joka on erikoistunut tämän kaltaiseen toimintaan. Tuolloin asiakas yksinkertaisesti siirtää työn toiselle yritykselle. 

https://www.tivi.fi/uutiset/generatiivinen-tekoaly-saattaakin-luoda-enemman-tyota-kuin-mita-saastaa/572d54f0-5b61-4f15-a041-ca9ef24f49dd

Pienemmät ja rajoitetummat kielimallit voivat olla tehokkaampia kuin suuret Chat GPTn kaltaiset mallit.

Kuva: Tivi

Pienet ja rajoitetut kielimallit ovat ehkä sitä, mitä yritysmaailma sekä varsinkin softaa kehittävät yritykset haluavat.  Nuo pienet sekä rajoitetut kielimallit tekevät mahdolliseksi sen, että niiden avulla voidaan kehittää parempaa tai tarkemmin koodattua tai mallinnettuja tuotteita kuin yleistekoälyn avulla. Yleistekoälyn (Artificial General Intelligence, AGI) vaatii valtavan suuren kielimallin, jos sen avulla halutaan luoda kaupallisia tuotteita. Siis tässä tekstissä AGI tarkoittaa tekoälyä, joka osaa luoda esimerkiksi Python-ohjelman seuraamalla puhekielellä annettuja ohjeita käyttäen hyväksi yleistä tietoverkkoa. 

Yleistekoälyt voivat olla tehokkaita välineitä, jos tietoa halutaan kerätä yleisestä tietoverkosta, mutta niiden ongelma on siinä, että yleisten tekoälyjen sisältämien moduulien hallinta voi olla ylivoimaisen hankalaa. Yleistekoäly on siis joukko sisäkkäisiä toimialueita, jotka sisältävät erilaisia osaamismoduuleja. Ja yleinen tekoäly on kuin muutkin tekoälyt, eli se yhdistelee erilaisia tietueita toisiinsa. Juuri tuo valtava moduulien määrä, sekä valtavat tietomäärät, joita tekoälyn pitää seuloa saadakseen jotain aikaan on asia, mikä aiheuttaa ongelmia. Nimittäin tekoälyn etsiessä tietoja vaikkapa jostain Python tai Java-koodista, niin tekoäly törmää valtavaan määrään tarpeetonta tietoa, mikä ei ole lopputuloksen kannalta kovin hyvä asia. 

Toisin sanoen informaation valkea kohina, mikä tarkoittaa tarpeetonta tietoa tekee yleisestä tekoälystä tehottoman, sekä samalla ongelmallista on se, että tekoäly ei oikeastaan ajattele. Se seuloo ja yhdistää tietoja erilaisten algoritmien avulla. Ja valtava datamäärä saattaa aiheuttaa sen, että Python-koodiin putoaa vahingossa esimerkiksi python-käärmettä koskevaa tekstiä, mikä tietenkin aiheuttaa koodin toimimattomuutta. 

Tekoälyjen ongelma on siinä, että ne ovat kuin ihmiset. Ne eivät ilman muuta osaa yhtään mitään. Tekoälyjä opetetaan liittämällä niihin uusia moduuleja. Ja jos noita moduuleja ei ole, niin tekoäly on avuton. Samoin jos moduuleja on liikaa, niin niiden yhteyksien hallinnoiminen on vaikea tehtävä. 

Pieni ja suppea kielimalli on kuin RISC prosessori. Kun suppeita kielimalleja verrataan laajoihin yleisiin kielimalleihin, niin se on kuin vertaisi PC-tietokoneita taskulaskimeen. PC on varmasti monipuolisempi ja tehokkaampikin. Mutta taskulaskin on nopeampi ja tehokkaampi yksinkertaisia laskuja laskettaessa. Eli kapean sektorin, hyvin rajattuja tehtäviä tehtäessä pieni sekä rajoitettu kielimalli voi olla tehokkaampi. 

Suppeat tekoälyt voivat toimia yrityksen omilla palvelimilla, eli ne eivät vaadi niin paljon tilaa kuin joku Chat GPT. Ja se saattaa parantaa tietoturvaa. Mutta tietenkin myös isot yleiset kielimallit tulevat kehittymään sekä samalla myös ne voivat toimia ikkunana kehittäjille, jotka painivat esimerkiksi tekoälyjen vaatimien kuvausten kanssa. Eli ilman täsmällisiä kuvauksia siitä, mitä tekoälyn pitäisi tehdä, ne eivät osaa rakentaa kunnollista koodia. 

Suppeiden tekoälyjen kohdalla niiden toimintaa voidaan tehostaa rajoittamalla niiden käsittelemää datamassaa. Eli ohjelmistokehitystä suorittava tekoäly voi käyttää vain ennalta määriteltyjä kotisivuja koodien luomiseen. Periaatteessa tuo suppeampi tekoäly voi esimerkiksi pitää sisällään sellaisia moduuleja, joiden avulla voidaan sen käyttämää sivujoukkoa rajoittaa. Eli kun suppea tekoäly otetaan käyttöön, niin sille määritellään käyttöalue, joka voi olla esimerkiksi ohjelmistokehitys, ja sitten annetaan niiden applikaatioiden kuvaukset, mitä yhtiö kehittää. Sen jälkeen tekoäly kytkee itsensä esimerkiksi Pyhton-tukisivuille, josta se voi etsiä tietoa siitä, miten Python syntaksi kehitetään. 

https://www.tivi.fi/uutiset/chatgpt-voi-jaada-kakkoseksi-edellakavijat-hyodyntavat-jo/bab3ce4c-f423-4d1e-a60b-8e33f5bec4b9

Neuralink ja aivoimplantti

Neuralink tiesi aivoihin tarkoitetutun mikropiirin irtoamismahdollisuudesta jo vuosia sitten. Tai oikeastaan tuo irtoaminen ei varmaan ollut aivan yllätys, koska immuunireaktio on ongelma kaikessa tällaisessa toiminnassa, missä proteeseja tai muita vierasesineistä asetetaan ihmisen elimistöön. Siis Neuralinkin mikrosirun kohdalla irtoaminen ei johdu ilmeisesti immuunivastikkeesta vaan aivojen sisään asennetun sirun liikkumisesta. Neuralink aikoo tarjota sirua potilaille, joilla on niin sanottu neliraaja- tai lukkohalvaus, ja tuon sirun toivotaan tuovan noille potilaille parempaa elämänlaatua. 

Kun ryhdytään tekemään uusia apuvälineitä, niin meidän kaikkien pitäisi miettiä oikeasti sitä, että kenen ehdoilla tuota työtä tehdään? Tehdäänkö sitä potilaiden ehdoilla, vai tehdäänkö sitä lääkärien tai ehkä hoitajien sekä potilaan omaisten ehdoilla? Tuo potilas ainakin itse pitää tätä Neuralink sirua erittäin hyvänä asiana, joten ehkä hänen mielipidettään pitäisi kuunnella myös tällaisessa asiassa. No, Neuralink on kaupallinen yritys, jonka tarkoitus on tuoda voittoa omistajilleen. 

Mutta jos ajatellaan sitten erilaisia apuvälineitä kuten esimerkiksi silmälaseja, niin jokainen silmälasien käyttäjä joutuu nuo silmälasinsa ostamaan omilla rahoillaan. Eli silmälasejakaan ei kukaan saa ilmaiseksi. Siis jostain syystä ihmiset tuntuvat ainoastaan puhuvan siitä, kuinka paljon vaivaa tai kuinka paljon vikoja jossain laitteessa on. Kun puhutaan elämästä sekä elämän kunnioittamisesta, niin silloin tietenkin puhutaan monista muistakin asioista kuin vain siitä, että miten joku asia saattaa aiheuttaa komplikaatioita. 

Neliraajahalvaantuneiden kohdalla on puhuttu monta kertaa niin sanotusta aktiivisesta eutanasiasta. Mutta entä jos tuo halvaus saadaan ehkä joskus hoidettua? Mitä jos joku päivä tuollainen potilas kävelee pois sairaalasta? Eli kerta se on ensimmäinen, ja ensimmäiset tekosydämet olivat samanlaisia tapauksia. Nykyään potilas voi elää vuosia tekosydämen varassa. Eli tekniikka kehittyy valtavalla nopeudella. 

Elämän pituus on tietenkin tärkeä asia, mutta samalla kuitenkin meidän pitää muistaa myös sellaisia asioita kuin elämän laatu. Eli olisiko mukavaa maata sängyssä ja kuunnella esimerkiksi hengityskoneen ääntä päivästä toiseen? Ja sitten joku käy joskus huoneessa kääntämässä sanomalehden sivua, tai näyttämässä tabletin näyttöä. Joskus neliraajahalvaantunut saattaa jopa kyetä käyttämään tikkua tuohon toimenpiteeseen. Siis ketä näissä asioissa pitäisi kuunnella? Pitäisikö potilaan omaa tahtoa ottaa huomioon, vai tekeekö näissäkin asioissa päätökset tuomioistuin? 

https://www.tivi.fi/uutiset/elon-muskin-aivosirufirma-tiesi-implantin-ongelmasta-vuosia-ja-asensi-sen-silti-ihmispotilaalle/923a9880-c287-4d2b-825f-06e9c0d32085

Mitä Elon Muskilla on Open AI:ta vastaan?

Elon Musk erosi Open AI projektista juuri ennen tuon yhtiön suurta läpimurtoa. Eli jos hän olisi pysynyt mukana tuossa projektissa, niin silloin hän olisi maailman ensimmäisen todellisen tekoälyn ylpeä omistaja, mutta sitten asiat menivät jotenkin pieleen. Mikäli Musk olisi odottanut vähän aikaa, niin hän olisi varmasti saanut rahoilleen vastiketta. Mutta Elon Musk tietenkin teki päätöksensä vetäytyä tuosta Chat GPT projektista sen tiedon perusteella, mitä hänellä silloin 2018 oli, kun hän päätti yhteistyön Sam Altmanin kanssa. 

Sitten Musk alkoi kehitellä omaa X.AI nimistä tekoälyprojektia, jonka nimi oli Crock, ja vuonna 2022 Altman sai Chat GPTn toimimaan. Tuon Chat GPTn toimivuuden teki mahdolliseksi Metan eli entisen Microsoftin kanssa solmittu sopimus. Tuo sopimus takasi Open AI:lle pääsyn Metan tietokantoihin, eli metadataan jota tuo yhtiö on vuosikymmeniä kerännyt. Tuo yhteistyö teki mahdolliseksi sen että Open AI saattoi  rakentaa toimivan kielimallin, joka kykenee hämmästyttäviin suorituksiin. Myöhemmin Google sitten alkoi kehittää omaa Gemini-tekoälyään, jolla se saattoi haastaa Bingin sekä Open AI:n Chat GPTn. Geminillä on tukenaan Googlen keräämä data. 

Juuri tuo valtava datavarasto edesauttaa Googlen ja Metan tekoälyjen toimintaa. Se sitten myös aiheuttaa tekoälyn kehittämisen akkumulaatiota. Eli noita kielimalleja sekä niiden kehittämiseen tarvittavaa tietotaitoa kasaantuu Googlen, Metan ja Open AIn käsiin, mikä tukee noiden toimijoiden toimintaa, mutta samalla vaikeuttaa muiden vastaavien tuotteiden pääsyä markkinoille. 

Ja juuri Googlen sekä Metan ja Bingin tunnettavuus sekä niiden kehityksessä käytettävä data on ollut avain menestykseen. Muskin ja X.AI:n ongelmana on se, että tuolla yhtiöllä ei ole sitä datamassaa käytettävissään, mitä sen kilpailijoilla on. Eikä tekoälyä voi käyttää samalla teholla, jos sillä ei ole tarvittavaa tietoa, millä sen kehittäjät voivat täyttää sen tietokantoja. Eikä ole sama asia pitääkö tekoälyn etsiä tietoa vapaasta internetistä, vai voiko se käyttää esimerkiksi supertietokoneiden tai internetin juuripalvelinten tietokantoja hyväkseen. Ja Google sekä Meta eivät varmasti päästä kilpailijoitaan suosiolla noihin tietoihin käsiksi, 

Tuo valtava tietovarasto antaa noille yhtiöille valtavan etulyöntiaseman myös tekoälyn kehityksessä. Ilman metadataa tekoäly on hyödytön kapistus, joka ei osaa mitään. Mutkikkainkaan tekoälyn tietokantarakenne ei kykene prosessoimaan tietoa, mikäli sillä ei ole mitään mitä prosessoida. Eli tekoäly ei luo mitään itse. Se vain yhdistelee datan palasia toisiinsa. Joten valtava datamäärä tietenkin edesauttaa yhtiöitä, joilla sitä on. Tuon datamäärän takia Googlella ja Metalla on periaatteessa etulyöntiasema, ja se taas aiheuttaa tekoälymarkkinoiden akkumulaation niiden yhtiöiden käsiin, joilla on dataa mitä myydä. 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/uusi-chatgpt-loi-kaikki-allikalla-elon-musk-reagoi-aivan-toisin/bd86fbe2-d6d3-4a15-964a-5cba7a55ad2f

Tekoäly voitti ihmisen yli 90 prosentissa ilmataisteluita.

USAn ilmavoimien kokeissa tekoäly voitti 99,9 prosenttia ilmataisteluista, jotka se kävi ihmisen ohjaamaa konetta vastaan. Tekoäly käytti aggressiivisempaa ja vaarallisempaa taktiikkaa kuin ihminen, eli se pyrki mieluummin lähitaisteluun ja käytti enemmän tykkiään. Syy tähän löytyy siitä, että tekoäly ei ole kuin ihminen tai se ei ole kuin elävä olento. Tekoäly toimii siten, että se ei välitä riskeistä, joita se tulee kohtaamaan. Ja jos ajatellaan että esimerkiksi peliteorian sekä pelimallien avulla voidaan rakentaa tehokkaampia tekoälyjä, eli noissa tekoälyissä oikea tai väärä vastaus määritellään siten että oikea vastaus tuo tekoälylle pisteen, ja väärä vastaus ei taas tuo pistettä ollenkaan. 

Tekoälyn käyttö hävittäjissä on uutta, mutta periaatteessa robottilentokone on osannut pommittaa kohdettaan automaattisesti jo Toisen Maailmansodan aikana. Tuolloin tarvitaan vain kaksi radioaaltoa tai linjaa.

Lentokone lähestyy kohdettaan seuraten toista radioaaltoa, ja sitten kohteen päällä oleva risteävä radioaalto laukaisee pommituksen. Tai sitten kehittyneemmissä järjestelmissä käytetään samanlaista suunnistusjärjestelmää kuin risteilyohjuksissa, ja pommin pudotuspiste määritellään lentoprofiilin mukaan. GPS- ja Tercom järjestelmiin voidaan ohjelmoida jopa tuhansia pisteitä, joiden kautta tuon koneen olisi pitänyt lentää, mikä tekee sen reitistä vaikeasti arvattavan.  Ja täsmäaseiden aikaan nuo vanhat järjestelmät ovat olleet tarkkoja ja tehokkaita. Kuitenkin tuollainen kone olisi helppo saalis miehitetyille hävittäjille, jos se havaitaan.  Mutta ilmataistelu vaatii tekoälyltä uusia otteita. 

Mikäli hävittäjäkoneella on tuollainen pisteytysjärjestelmä, niin esimerkiksi nähdessään vastustajan tärkeän sota-aluksen tai sukellusvenebunkkerin, voi tekoälyn ohjaama hävittäjä tehdä yksinkertaisesti kamikaze-iskun tuota kohdetta vastaan. Tekoäly pelaa siis ikään kuin tietokonepeliä vihollistaan vastaan, ja jos esimerkiksi verrataan tietokonepelejä sekä niiden lentokoneita todellisuuteen, niin tietokonepeleissä voi pelaaja esimerkiksi hypätä koneestaan ulos, ja tähdätä koneen vihollisen tehtaaseen tai laivaan.

 Samoin tuollaiset simulaattoripelaajat saattavat lennellä periaatteessa seulaksi ammutuilla koneilla tehtävät loppuun, vaikka koneen moottorit eivät enää toimi.  Eli kukaan oikea lentäjä ei tuolla tavoin lentäisi. Ja juuri tuo riskien ottaminen tekee tekoälystä niin loistavan operaattorin, joka ei välitä yhtään mistään. Tekoäly ei myöskään välitä mitään esimerkiksi G-voimista tai muista vastaavista asioista. Juuri se että tekoäly voi uhrata itsensä tai koneensa tekee siitä täysin ylivoimaisen. Tietenkin ihmisiä tarvitaan tekoälyn aikakaudella, mutta ihmisten rooli on toinen. 

https://www.quantamagazine.org/game-theory-can-make-ai-more-correct-and-efficient-20240509/

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/testit-f-16-havittajaa-ohjaava-tekoaly-ampuu-mielellaan-vulcan-tykilla-ja-ottaa-paljon-riskeja/ad16862f-b17c-4f0a-9fdd-4d67bd84506c

https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM

Deep fake on asia, mikä voi vaikuttaa tuleviin vaaleihin

Deep fake eli syväväärennykset ovat asia, joka on muuttunut todella vakavaksi. Slovakian vaaleissa deep fake filmejä, jotka oli ilmeisesti luotu tekoälyn avulla on käytetty manipuloimaan tuloksia. Deep faken avulla voidaan kuka tahansa saada sanomaan mitä tahansa. Ja sen takia esimerkiksi tekoälyn tätä puolta pitäisi valvoa paremmin. Deep fake videoissa esimerkiksi Slovakian presidentti sanoi äänestävänsä äärioikeistoa. 

Ja sen takia myös meillä pitäisi varoa näitä deep fake väärennöksiä. Deep faken avulla voidaan esimerkiksi kuka tahansa ihminen muuttaa natsiksi. Hänen kasvonsa vain siirretään jollekin ehkä salaa kuvatulle skinheadille, ja johan on henkilö mustamaalattu kaikin tavoin. Juuri tekoälyn helppous tekee siitä loistavan välineen juuri tällaiseen toimintaan. Ja siksi meistä kukaan ei ole turvassa. Deep faken avulla voidaan myös omia kilpailijoita mustamaalata, ja ihmisiä raivata pois tieltä, kun halutaan esimerkiksi tiettyjä työpaikkoja. 

Ihmiset eivät ole varautuneet näihin deep fake väärennöksiin, joiden avulla heitä voidaan manipuloida monilla erilaisilla tavoilla. Ihmiset ovat tottuneet siihen, että valokuvat ovat aina tosia, ja että ne esittävät aina todellisia asioita. Kuitenkin juuri väärennösten avulla voidaan ihmisten mielipiteitä muutella. Eli kuka hyvänsä voidaan muuttaa esimerkiksi skinheadiksi pelkästään valokuvia peukaloimalla. Se mikä sitten tietenkin lisää tuollaisen propagandan tehokkuutta on se, että näitä deep fake väärennöksiä sekä niiden tehoa kasvatetaan usein vetoamalla tunteisiin. 

Se mitä ihminen mielessään uskoo on muiden kannalta aivan sama asia. Se mitä ihminen muille sanoo on se, mitä muut näkevät. Juuri tuo mitä muut näkevät on se kuva, minkä muut henkilöstä saavat. Eli vain julkinen mielipide tai julkisena mielipiteenä esitetty asia on se, jolla on merkitystä. Ja noihin asioihin vetoaminen on se, mikä saa esimerkiksi työnantajat joskus muuttamaan mieltään. Tuolloin kysytään sitä, että voiko ihminen muuttua? Voiko entinen skinhead tai joku muu katujengin jäsen oikeasti lähteä muuttumaan? Eli voiko hän ajatella tehneensä väärin joskus kauan sitten? Se on asia, mitä voidaan käsitellä yksilön näkökulmasta. Rikollisia on erilaisia. Osa katuu ja osa ei. 

Mutta montako työpaikkaa onkaan jäänyt saamatta, kun henkilön rikollinen menneisyys tulee ilmi? Ja sitten vielä pitää kysyä, että montako kertaa työnantaja on edes ajatellut deep faken mahdollisuutta?

https://yle.fi/a/74-20056699

https://vainmuutosonpysyvaa.wordpress.com/2024/05/16/deep-fake-on-asia-mika-voi-vaikuttaa-tuleviin-vaaleihin/

Merkityksetöntä tietoa ei ole.

Helsingin kaupungin edustaja sanoo, että tietomurron tekijä on saanut haltuunsa salaiseksi tai luottamukselliseksi julistettua tietoa. Eli kuten tiedämme kaikki tieto, mitä hakkerit voivat saada voi olla merkityksellistä, vaikka emme ehkä sitä itse ajattelisi merkityksellisenä. Esimerkiksi Putinin kätyrit voivat saada tietoja Venäjältä pois muuttaneiden henkilöiden osoitteista tai puhelinnumeroista. Samoin rikolliset voivat saada esimerkiksi sellaisten kiinteistönhuoltoon kuuluvien nimiä, jotka tekevät työtä vakuutusyhtiöiden kiinteistöissä, tai oikeus- sekä poliisitaloissa. 

Tietenkin rikolliset voivat yrittää varastaa esimerkiksi aseita noista kiinteistöistä, mutta he voivat myös käyttää näennäisen merkityksetöntä tietoa kuten tietoja tyhjistä toimistoista uuden hyökkäyksen valmistelussa. Näitä tietoja hyödyntäen voivat rikolliset pyrkiä esimerkiksi asentamaan luvattomia toistinasemia johonkin tiloihin, ja nuo GSM toistinasemat voivat kuljettaa kaiken kiinteistöstä lähtevän sekä sinne tulevan data itsensä tai niihin kiinnitetyn palvelimen kautta. 

Toisaalta taas esimerkiksi hakkerit voivat asentaa etäkäytössä olevan tietokoneen tyhjänä olevaan liikekiinteistöön, ja he voivat tuon etäkäytössä olevan koneen kautta suorittaa lisää hyökkäyksiä. Tai pelkkä toistinasema voi antaa mahdollisuuden hyökkäykselle, joka tehdään esimerkiksi talon lähelle pysäköidystä pakettiautosta käsin. Hakkereiden kannalta kaikki mahdollinen tieto on olennaista, ja yksi hakkereiden suurimmista ongelmista on se, miten salata oma IP-osoite sekä oma henkilöllisyys. Yksi tapa on käyttää ohjauksessa olevia tietokoneita, jotka on kytketty sarjaan, mikä hidastaa viranomaisten toimintaa. 

Tuolloin hakkeri ottaa etäyhteyden jokaiseen koneeseen kerrallaan, ratsastaen edellisellä etäkäytössä olevaa konetta. Tuollainen ketjutettu etäkäyttö tekee hakkerien jäljittämisestä vaikeaa.  Ja hakkeri varmaan haluaa asentaa myös WEB-kameran omaan palvelimeensa, joka saattaa olla satojen tai jopa tuhansien kilometrien päässä hänestä itsestään. Tuota kameraa käyttäen hän voi valvoa tilaa, sekä erityisesti sitä, että jos poliisit ryntäävät tuohon serveritilaan. Syy miksi hakkeri ehkä haluaa pyrkiä käyttämään toimistoja servereiden sijoittelupaikkana johtuu siitä, että noihin tiloihin on helpompi päästä kuin yksityisasuntoihin. 

https://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/helsingin-kaupunki-tietomurron-tekij%C3%A4-on-saanut-haltuunsa-salassa-pidett%C3%A4v%C3%A4%C3%A4-tietoa/ar-BB1miIWX?ocid=msedgdhp&pc=ENTPSP&cvid=0c8a3b1f2bd74c8baaa240940ba6e590&ei=31

Voidaanko Neuralink-mikrosirun sanoa olleen fiasko?

Noin vuosi sitten Neuralink istutti mikrosirun erään halvaantuneen potilaan aivoihin, ja nyt tuo implantti on alkanut irrota.  Eli eräiden lehtijuttujen mukaan Neuralink on epäonnistunut. Mikrosirun irtoaminen aivoista johtuu ilmeisesti immuunireaktiosta. Ja vaikka siruun on tullut tuon irtoamisen kautta joitakin ongelmia, niin silti insinöörit ovat saaneet sen toimimaan. 

Kuten tiedämme, niin aina on ihmisiä, joiden mielestä tällaiset kokeet olisi kiellettävä. Mutta toisaalta taas noita siruja on ajateltu siirtää potilaille, jotka eivät edes sormeaan pysty liikuttamaan. Neuralink on ensimmäisen sukupolven Brain-computer Interface (BCI) laite. Tuon laitteen avulla henkilö voi ohjata tietokonetta aivoaaltojensa avulla. 

On rumaa luvata ihmisille liikoja, mutta jossain vaiheessa noiden aivoihin implantoitujen sirujen avulla voidaan ohjata esimerkiksi luuranko-robotteja, mikä tarkoittaa robotteja, jotka ihminen pukee päälleen. Noiden robottien avulla voi ihminen periaatteessa kävellä kadulla, vaikka hänellä olisi niskahermon vaurio. Eli kyseessä on teknologia joka on alun perin kehitetty Human Universal Load Carrier (HULC) järjestelmää varten. 

Näiden neuralink-sirujen lisäksi on alettu kehitellä vastaavia BCI-laitteita, joiden asentaminen ei vaadi monimutkaista kirurgiaa. Pieniä kaksiulotteisia eli hyvin ohuita mikropiirejä voidaan kiinnittää kallon pinnalle. Ja samoin tulevaisuudessa noita elektrodeja voidaan kiinnittää esimerkiksi pipoon, jolloin ei edes tarvita mitään kirurgisia operaatioita. Tuollaisen BCI pipon kohdistus on tietenkin haastavaa, mutta kohdistuspiste voidaan merkitä esimerkiksi tatuoinnilla. Tuon jälkeen pipossa oleva kohdistuspiste vain asetetaan tatuoinnin kohdalle. 

"Brittilehti Guardianin mukaan laitteen toiminta alkoi heiketä kuukauden jälkeen. Osa laitteen johdoista alkoi irtautua aivoista, eikä Neuralink kertonut, miksi näin tapahtui. Ongelmat havaittiin helmikuun lopulla. Yhtiön blogikirjoituksessa kuitenkin todettiin, että insinöörit olivat parantaneet laitteen kiinnitystä ja palauttaneet sen toimivuuden." (Tivi, Elon Muskin aivosirukokeilu epäonnistui – Implantti alkoi irtoamaan)

"Takaiskusta huolimatta potilas Noland Arbaughille ei aiheutunut vahinkoa, mutta se vaikutti implantin toimivuuteen. Kun irtoaminen tuli ilmi, niin aivosirun poistamista kokonaan myös harkittiin, kertoo Wall Street Journal."  (Tivi, Elon Muskin aivosirukokeilu epäonnistui – Implantti alkoi irtoamaan)

Ensimmäinen kerta on aina ensimmäinen kerta. Ja ainakin tähän asti on tuo mikrosiru onnistunut kohottamaan potilaan elämänlaatua. Se mikä usein aiheuttaa keskustelua on se, että Neuralink on yksityinen yritys. Mutta samalla tietenkin meidän pitää muistaa, että myös muut lääkkeet sekä keinosydämet ovat yksityisten yritysten valmistamia. Neuralink siru vaatii tietenkin lisää työtä, kuten esimerkiksi materiaalien kehitystä, mutta kuten tiedämme, niin neliraajahalvaantuneiden sekä ALS potilaiden elämä ei muutenkaan ole mitään kovin "upeaa". Joten me kaikki varmasti haluaisimme parantaa heidän elämänlaatuaan. 

Mutta  kuitenkin me voimme sanoa, että Neuralink-siru on toiminut erittäin hyvin, kun sitä verrataan esimerkiksi sellaisiin suuren luokan projekteihin kuin keinosydämeen. Ensimmäisen keinosydämen saaneet henkilöt elivät keskimäärin 100 päivää, mutta nykyään henkilö voi elää vuosia keinosydämen varassa. Samoin voidaan sanoa, että Neuralink-sirun kohdalla on ollut tasan yksi henkilö, joka on saanut tuon mikrosirun. Tuo mikrosiru on siis ensimmäistä kertaa asennettu ihmisen pään sisään, ja se on toiminut paremmin kuin mitä kukaan on edes uskaltanut odottaa. 

Potilas joka on tuon sirun saanut on neliraajahalvaantunut, ja hänellä ei ollut varmaan mitään menetettävää tämän laitteen kanssa. Tuo laitteen irtoaminen vaikuttaa tietenkin sirun toimivuuteen, ja sen irrottamista oli myös harkittu. Kuitenkaan tuon laitteen irrottamista ei ole vielä tehty. Enkä usko että potilas itse sitä kovin paljon haluaa. 

https://www.tivi.fi/uutiset/elon-muskin-aivosirukokeilu-epaonnistui-implantti-alkoi-irtoamaan/f661dc79-2db4-40ec-9a7c-9e2f4d4f0c5f

https://en.wikipedia.org/wiki/Brain%E2%80%93computer_interface

https://en.wikipedia.org/wiki/Human_Universal_Load_Carrier

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keinosyd%C3%A4n

Etätyö vaatii itseohjautuvuutta, ja itseohjautuvuus vaatii itsekuria.

 

Etätyö on asia, joka jakaa mielipiteitä. On toimistoja, joissa käydään töissä klo 8-16 joka arkipäivä, ja etätöistä ei saa edes kysellä. Tai sitten on toimistoja, joissa etätyö on työntekijöiden oletusarvo, eli työt tehdään kotona, ja sitten ei muuta tarvitse tietää. Tuolloin tietenkin eteen tulee työn itseohjautuvuus, mikä on yksi maailman eniten väärinkäsitetyistä asioita. Työn itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että työntekijä tekee itselleen tavoitteen, miten monta Excel-taulukkoa hän tekee esimerkiksi ruokatuntiin mennessä, tai sitten montako rutiiniraporttia hän tekee päivässä, ja sitten kun hän on työsuunnitelman tehnyt, niin tuo henkilö hyväksyttää kyseisen suunnitelman esimiehellään. 

Itseohjautuvuus tarkoittaa sitä, että kun henkilö on perehdytetty työhönsä, niin hän osaa tehdä rutiinitehtävät melko itsenäisesti, eikä hänen olkansa takana tarvitse esimiesten seisoa koko aikaa. Mutta sitten on tietenkin henkilöitä, joille etätyö ei sovi. He saattavat vaatia ohjausta kaiken aikaa. Mutta jos henkilö ei ilman esimiestään osaa tai halua tehdä muuta kuin pelata Tetristä tai pasianssia, niin silloin alkaa tietenkin tuntua siltä, että tuo henkilö ei ehkä ole sopiva kaikkiin tehtäviin. Tai sitten esihenkilö huomaa alaisensa luvanneen hiukan liikaa. 

Esihenkilön olisi aina silloin tällöin tavata alaisiaan kahden kesken, jotta mahdolliset häiriöt tai korjattavat asiat tulevat esiin.  Maailmassa on monia asioita, joiden takia esimerkiksi työt eivät suju.  Eli esimerkiksi toimitiloissa voi olla korjattavaa kuten rikkinäinen WC tai haju, yms. haitta. Kaikkia korjattavia asioita ei ehkä voida ratkaista siten, että alaisia ojennetaan, tai heitä siirretään johonkin muihin tehtäviin. Ja yksi asia mitä esihenkilön kannattaisi aina välillä tehdä on siirtää tapaaminen alaisen toimistoon. 

Etätyö vaatii sitä, että ihminen osaa säätää oman ajankäyttönsä. Samoin se vaatii oman työn organisoimisen osaamista. Jos yhtiön linja on se, että etätyötä tehdään oletuksellisesti aina, niin silloin sitä linjaa pitää vain oppia noudattamaan. Toisaalta jos yhtiö pitää tärkeänä sitä, että töihin tullaan fyysisesti paikalle, niin silloin alaisten ei auta muuta kuin totella. Toki yhtiön johto ei välttämättä pidä yhtiön tavoitetta sellaisena, että sen toiminta tukisi esimerkiksi kiinteistönhoidon, siivousyhtiöiden sekä toimistohotellien tulosta. Sen takia etätyöt eivät ole asia, mikä on mitenkään vieras. Eikä yhtiön tarkoitus ole myöskään pitää huoltovarmuutta yllä sillä, että se kutsuu väkensä töihin. 

Yhtiön johto on se, jonka tehtävä on päättää tällaisista asioista. Ja kuten tiedämme, niin maassamme yhtiön johto puhuu mielellään alaisten kuuntelemisesta. Mutta kuitenkin kuunteleminen merkitsee sitä, että yhtiön johto antaa alaisilleen puhevallan, ja johto tekee sitten ne päätökset joko niin, että se pyrkii noudattamaan henkilöstön näkemystä. Tai sitten yhtiön johto tekee päätökset niin, että se ei noudata yhtään alaisten esittämää toivetta. Yhtiön johdon tehtävä on valvoa sen omistajien etua, mikä tarkoittaa liikevoiton maksimointia. Ja yhtiön johto voi joko kuunnella tai olla kuuntelematta alaisiaan.  Alaisten kanta on vain neuvoa-antava, joten yhtiön johdon ei sitä tarvitse kuunnella. 

Toimiston siisteys kertoo siitä, millainen henkilö siellä tekee töitä. Ja jos seinillä roikkuu asioita, jotka eivät sinne kuulu, sekä toimisto on muutenkin likainen sekä sotkuinen, niin se kertoo siitä, että alaisella ei ehkä kaikki ole niin kuin pitäisi. Esihenkilön pitäisi antaa alaiselleen tilaa kehittyä, mutta samalla sitten hänen pitäisi myös ottaa sellaiset asiat kuten epäsiisteys, epäasiallisuus sekä työpaikan sääntöjen vastainen toiminta huomioon. Eli jos toimistolla on sääntö, että sinne tullaan solmio kaulassa, niin tuota sääntöä pitäisi silloin kaikkien noudattaa. 

Itseohjautuminen ei tarkoita sitä, että esihenkilö voi jättää kaikki tehtävät suoraan työpaikalle, ja sitten lähteä esimerkiksi lomalle. Esihenkilön asema on tuolloin sellainen, että hän voi olettaa rutiiniarjen sujuvan ilman sen suurempia puuttumisia työhön. Mutta kuitenkin esihenkilön tehtävä on valvoa sitä, että työ tehdään kuten  se on määrätty tehtäväksi. Jos ihminen tekee kotonaan etätöitä, niin hän varmasti joutuu silloin sen tosiasian eteen, missä hän joutuu olemaan rehellinen itselleen. Mikäli hän ei osaa tehdä työtään tai pysty jostain syystä keskittymään tehtäviin, niin silloin hän varmasti jää silloin myös kiinni siitä, että hän ei ole tehnyt työtään. 

Dronet kehittyvät huimaa vauhtia

 

Kehitteillä oleva Destinus-yhtiön droonimalli G havainnekuvassa. Kuva: Destinus (https://yle.fi/a/74-20085911)

Dronet ovat osoittaneet tehonsa Ukrainan sodassa. Ja vaikka vasta pari vuotta sitten sanottiin, että drone ei ihmistä tule haastamaan, ja että ihmisen ohjaama lentokone tulee aina voittamaan ihmisen, niin nykyiset oppivat verkotetut neurojärjestelmät ovat tehneet sen mahdolliseksi, että ehkä kohta ainakaan keskitasoinen hävittäjälentäjä ei kykene haastamaan tekoälyn ohjaamaan dronea tai droneparvea. Se että drone ei pärjäisi ihmiselle ilmataistelussa ei estä sitä tekemästä kamikaze-iskuja tai pommittamasta kohdettaan. Mutta donet sekä tekoäly kehittyvät jatkuvasti. Periaatteessa jo nyt voidaan 3D printterien avulla jopa valmistaa droneja operaatio-alueella. 

Hypersooninen teknologia avaa myös uusia visioita erilaisille drone-projekteille. Tekoäly kykenee nykyään haastamaan ihmisen myös ilmataistelussa, ja tietenkin jo puhutaan siitä, että millainen lentäjä USAssa on kohdannut tekoälyn ilmataistelussa, niin voisiko keskinkertainen yliluutnantti kohdata tekoälyn ja selvitä voittajana? Siis onko keskimääräisellä hävittäjälentäjällä sellaisia taitoja, joilla he voivat voittaa tekoälyn? Ja jos vastassa on sitten verkotettu, oppiva tekoäly, niin hetken päästä myös tekoäly osaa samat asiat kuin tämä hävittäjälentäjä. 

Kun puhutaan tilanteista, joissa miehitetty hävittäjä kohtaa tekoälyn, niin sitä voidaan verrata tilanteeseen, jossa ihmisen sanottiin voittavan tietokoneen shakissa. Eli jos Garri Gasparov, maailman paras shakinpelaaja voittaa jonkun shakkiohjelman, niin hän saattaa olla ainoa ihminen maailmassa, joka siihen kykenee. Eli keskiverto shakinpelaaja ei tähän suoritukseen ehkä kykene. 

Kamikaze-drone voi oikeasti partioida vihollisen yläpuolella, ja sitten kun sen polttoaine tai akku alkaa tyhjentyä, niin silloin drone suorittaa syöksyn kohdettaan vastaan. Tekoäly antaa risteilyohjuksille uusia ominaisuuksia kuten kyvyn tehdä väistöliikkeitä, jos ne havaitsevat itseään ammuttavan. 

Kaikki dronet eivät liiku ilmassa. Vaan myös erilaiset sukeltavat sekä maan ja meren pinnalla liikkuvat autonomiset yksiköt ovat muuttamassa sodankäynnin luonnetta. Venäläinen "Poseidon" (Status-6) -torpedo on hyvä esimerkki vedenlaisesta ydinaseesta, jolla voidaan iskeä mitä tahansa merellä tai rannikolla olevaa kohdetta kuten satamia vastaan. Nuo aseet voivat kehittää tsunamin, joka on hyvin tuhoisa laajoilla rannikkoalueilla. 

Ydinkäyttöiset, RTG-generaattoreilla eli "ydinparistoilla"  varustetut pitkän matkan torpedot, jotka voivat vuosia liikkua veden alla ovat ehkä jo nyt todellisuutta. Samoin tulevaisuudessa myös esimerkiksi ilmakehässä saattaa liikkua droneja, jotka voivat partioida vuosia. Periaatteessa "Predator" dronen muuttaminen ydinkäyttöiseksi ei ole kovin vaikeaa. Tuolloin droneen kiinnitetään sähkömoottori ja radioisotooppigeneraattori. Periaatteessa tuollainen isokokoinen drone voi kuljettaa myös perinteisempiä risteilyohjuksia. 

On esitetty skenaarioita joissa esimerkiksi hypersoonisia- tai tavallisia risteilyohjuksia eli kamikaze-droneja paikoitetaan maata kiertävälle radalle. Kun nuo välineet aloittavat operaation, niin ne palaavat ilmakehään, ja operoivat joko perinteisempien suihkumoottorien tai ramjet sekä scramjet moottorien avulla. 

Tulevaisuudessa myös niin sanotut sähkösuihkumoottorit, joissa työntövoima kehitetään valokaarten tai ionien avulla tekevät mahdolliseksi sen, että myös kamikaze-dronet eli entiset risteilyohjukset voivat operoida ilmakehässä kuukausia, ja ne voivat joko laskeutua lentotukikohtiin, kun ne tarvitsevat huoltoa. Periaatteessa sähkösuihkumoottorien ongelma on siinä, että niiden pitäisi saada jostain sähkövirtaa. Ja tietenkin pieni ydinreaktori voi hoitaa tuon ongelman.  Tai sitten ne voidaan kerätä kuljetuskoneisiin. Eli tuolloin kuljetuskone voidaan varustaa manipulaattoreilla, joissa on telakointipinta. 

Verkotettu droneparvi voi suorittaa operaatioita hyvin itsenäisesti. Ukrainan sota on osoittanut että vaikka droneista tuhottaisiin 80-90%, niin yhtään dronea ei saa päästä läpi. Ukrainassa Venäjän käytössä on ollut primitiivisiä droneja, jotka lentävät suoraan, eivätkä tee mitään väistöliikkeitä. Ja ukrainalaisten onneksi nuo dronet eivät ole esimerkiksi kyenneet mutkittelemaan saatikka sitten tekemään mitään edistyksellisempiä manöövereitä. 

Siis näiden dronejen kehitys ottaa ilmeisesti kaksi mahdollista suuntaa. On kalliimpia yliäänen, tai jopa hypersooniseen nopeuteen sekä ballistiseen hyppyyn, eli ilmakehän ulkopuolella käyntiin kykeneviä huippukehitettyjä droneja, joiden hinta saattaa olla jopa miljoonia euroja kappale, ja sitten on halpoja parin euron hintaisia droneja, joita voidaan käyttää massoittain. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin tekoäly itsessään on halpaa, eli tekoäly-ohjelmistot voidaan kopioida jopa kaikkein halvimpiin droneihin. Ja tietenkin valittu kohde vaikuttaa siihen, millaisia ammuksia siihen halutaan käyttää. 

Halpoja droneja voidaan käyttää massoittain, ja myös droneparvi voi puolustaa kohdetta, eli ne voivat leijua kohteen ympärillä, ja tuhota maasta tai ilmasta lähestyviä kohteita esimerkiksi lentämällä kohteita päin. Samoin droneparvi voi leijua taistelukentän yläpuolella ja välittää tietoja vihollisen liikkeistä, ja kun akut ovat tyhjiä, ne voivat suorittaa kamikaze-iskun. 

Ja tekoäly voi antaa myös perinteiselle risteilyohjukselle kyvyn väistellä sitä kohti ammuttuja ohjuksia tai tulevaisuudessa risteilyohjuksella voi olla myös ilmataistelu-ohjuksia, joita se voi käyttää lentokoneita vastaan. Tai esimerkiksi lentäväksi maaliksi varattu, loppuun lennetty hävittäjä voidaan muuttaa kamikaze-droneksi.

https://yle.fi/a/74-20085911

https://news.mit.edu/2023/megawatt-motor-could-help-electrify-aviation-0608

https://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_SR-72

https://en.wikipedia.org/wiki/Status-6_Oceanic_Multipurpose_System

Tekoälyä pitäisi kehittää ihmistä huomioiden.

Tekoälyä pitäisi kehittää ihmisten ehdoilla, mutta miten sitten määritellään “ihminen”? Onko ihmisen määritelmä se, että hän on korkeasti koulutettu, moniosaava tekniikan ammattilainen, joka oikeastaan kehittää teknisiä välineitä työkseen? Vai voiko joku jolla ei ole teknisen alan koulutusta myös osata käyttää teknisiä apuvälineitä, joista on tullut oikeastaan välttämättömyys? 

Aina kautta historian tuotteita on nimittäin kehitelty nimenomaan helpottamaan ihmisten elämää, ja tuon ihmisten elämän helpottamisen kautta on tietyistä tuotteista tullut melkein itsestäänselvyyksiä. Nykyään lähes kaikilla ihmisillä on kännykkä, joka on rakennettu tekemään elämästä helpompaa. Kännykän eli nykyään älypuhelimen omistaminen on oikeastaan itsestäänselvyys. 

Nykyään jokaisessa kännykässä on enemmän muistia sekä laskentatehoa kuin yhdessäkään vuoden 2000 pöytätietokoneessa. Ja kännyköiden käyttöjärjestelmiä tai ohjelmistoja  modifioimalla voidaan niistä muuttaa esimerkiksi dronen ohjausyksiköitä. Samoin kännyköitä voidaan liittää yhteen, ja sitten niiden avulla rakentaa melko tehokas ja kompakti laskentayksikkö. 

Näiden itsestäänselvyyksien avulla kehitetään valtavia bisnes-ideoita, joilla saadaan tienattuja miljardeja. Tekoäly ei ole historiassa ainoa tuote, josta on tullut lähes pakollinen. Noita tuotteita, joita ilman ihminen ei selviydy modernissa urbaanissa ympäristössä on ollut auto, TV, radio sekä monia muita asioita, joista tietenkin meidän pitää mainita kännykät. Kännykät ovat olleet välineitä, joiden avulla ihmisten yhteydenpito on helpottunut, mutta samalla kännykät ovat välineitä, joita kehitetään kaiken aikaa. 

Enää perinteiset puhelut sekä tekstiviestit eivät enää ole kännyköiden pääasiallinen käyttötapa, vaan nykyisin kännyköitä käytetään pääasiallisesti datan keruuseen eli niiden avulla katsotaan videoita sekä tehdään muuta mukavaa, eli periaatteessa kännyköiden avulla voidaan korvata tietokoneet lähes täysin. Pitkien tekstien kirjoittaminen onnistuu kännykän avulla, jos kirjoittamiseen käytetään tarpeeksi aikaa, tai sitten kännykkään voidaan liittää BlueTooth näppäimistö. 

Mutta siis ainoa asia mikä rajoittaa kännykän käyttöä on sen koko. Ja kiitos Elon Muskin, niin me voimme käyttää kännykkää vaikka keskellä Pohjoisnapaa, jos meillä sattuu olemaan sellainen satelliittipuhelin, jonka voi satelliittien kautta liittää Internetiin tai sitten me voimme suoraan käyttää puhelimen GPS-paikanninta datan lähettämiseen, jos tuota paikannuslaitetta voidaan modifioida tarpeeksi. Periaatteessa siis tuo teknologia tekee mahdolliseksi sen, että tutkija voi hoidella pankkiasioitaan istuen jäälautalla keskellä valtamerta.

GSM puhelin voidaan tietenkin myös liittää kannettavaan toistinasemaan, joka välittää puhelun tai datan satelliitin kautta tietoverkkoon. Ja tuon laitteiston kautta voidaan suoraan lähettää biometristä dataa tai ohjata esimerkiksi droneja, joilla etsitään vaarallisia railoja tai mahdollisia muita vaarantavia asioita. 

Pitääkö tekoälyn osata kaikkea?

 

Onko tekoäly epäonnistunut, jos se ei osaa toimia vaikka pastorina? 

Tekoälyn kohdalla meidän pitää huomioida sitä, että tekoälyt eivät kaikessa loistavuudessaan ajattele. Eli tekoälyt eivät ole samalla tavalla älykkäitä kuin ihmiset. Ja kun oppivat tekoälyt rakentavat vastauksia, niin ne yhdistävät erilaisia tietokantoja toisiinsa. On tietenkin hienoa huomata se, että tekoäly voi olla hyvinkin inhimillinen, mutta samalla meidän pitää muistaa se, että paraskin tekoäly voi antaa epätyydyttävän vastauksen, tai tekoäly voi oikeasti tehdä tai kehottaa tekemään asioita, joiden tekemisestä seuraa vakavia rangaistuksia. 

Siis jos kysymme tekoälyltä tyhmiä asioita, tai yritämme tahallaan saada siltä ulos vastauksia, jotka ovat moraalittomia, niin varmasti voimme silloin pitää tekoälyä epäonnistuneena asiana, joka joutaa romukoppaan. Tekoäly ei ole sellainen puhtaasti hyvä tai paha eli mustavalkoinen asia. Tekoäly voi olla loistava apulainen, jos sitä nyt vain sitten osataan käyttää oikein. Mutta kun puhutaan oppimisesta, niin oppiessaan uutta tekoäly liittää itseensä vain uuden toimintamallin, tai toimintamoduulin. Tuolloin tekoälyn keskiössä oleva kielimalli etsii uuden moduulin ja liittää sen itseensä. 

Ilman toimintamalleja tai toimintamoduuleja tekoäly ei tiedä mitään. Mutta kun me sitten vertaamme tekoälyä itseemme, niin emmehän me ihmisetkään osaa kaikkea. Meidänkin pitää aina hiukan kokeilla tai harjoitella uusia asioita, ennen kuin me voimme sanoa opettelevamme tai oppineemme mitään uutta. Oppiessamme me ihmiset kytkemme tai luomme vain uuden osaamismoduulin omaan muistiimme, ja sitten se miten usein tuota moduulia käytämme määrittelee sen, kuinka pitkään aivot varastoivat tuota tietoa. Jos uutta tietoa ei käytetä, niin aivot unohtavat sen. 

Voimmeko ehkä joskus ajatella, että odotamme liikaa tekoälyltä? Tekoäly voi antaa loistavia vastauksia moniin kysymyksiin, mutta lopultakin me voimme odottaa siltä myös liikaa. Tekoälyn algoritmit on rakennettu siten, että ne etsivät tietoja joko omasta tietokannastaan tai sitten se voi etsiä tietoja avoimesta internetistä. Tekoäly valitsee käyttämänsä aineiston tiettyjen tuntomerkkien perusteella, ja sitten sillä on optimoitu ajankäyttömalli, jonka sisällä tekoälyn pitää muodostaa vastauksia. Sen takia emme voi odottaa tekoälyltä liikaa. Emmekä saa ryhtyä pitämään tekoälyä esimerkiksi Jumalana. 

Tekoäly on parhaimmillaan silloin kun se yhdistelee valmiiksi lajiteltua täsmällistä tietoa. Mutta jos tekoälyä pyydetään luomaan uusia teorioita esimerkiksi maailmankaikkeudesta, niin silloin tekoäly on hiukan enemmän kuin pulassa. Eli se ei periaatteessa osaa käyttää esimerkiksi teleskooppeja, ellei sen muistiin ole ohjelmoitu sitä, että astronomisten havaintojen tekemiseen tarvitaan teleskooppeja. Tai sitten sille ei ehkä ole "kerrottu" mitä astronomia oikeasti edes on. 

Voiko tekoäly toimia esimerkiksi pappina? Ja onko ehkä tulevaisuudessa tekoälykirkkoja? 

Kun puhumme jumalasta sekä siitä uskommeko jumalaan vai emme, niin kohtaamme usein kysymyksen, että mitä tarkoittaa "uskoa"? Pitäisikö meidän sanoa pikemminkin että mitä Jumalaa kannatatte? Nimitäin maailmassa on myös muita uskontoja kuin kristinusko, ja noiden muidenkin uskontojen edustajat voivat sanoa, että he uskovat myös jumalaan, joten ehkä meidän pitäisi ryhtyä puhumaan siitä, että kannatammeko me oikeastaan jotain Jumalaa tai ehkä meidän pitäisi määritellä myös uskonto siten, että se on oikeastaan vain tapa käsitellä tuota olentoa. Joten ehkä meidän pitäisi sanoa, että me kannatamme tiettyä tapaa lähestyä olentoa jota kutsumme jumalaksi tai joksikin muuksi. 

Tekoälyyn suhtaudutaan samalla tavalla kuin esimerkiksi Jumalaan. Se on asia jota joko kannatetaan, tai asia mihin suhtaudutaan kuin suureen demoniin. Tekoälyä siis demonisoidaan sekä samalla ihaillaan sekä jumaloidaan, kunnes sitten kohtaamme tilanteen, jossa tekoäly tekee asioita, jotka eivät ole meistä soveliaita. Siis tekoälyä, sen käyttöä ja sen laajentuvaa käyttöä tuetaan ja kannatetaan, kunnes tekoäly tekee asioita, joita me emme ole tottuneet tai halunneet koskaan tukea tai hyväksyä. 

Kun tekoälyä pyydetään tai käsketään tekemään jotain ratkaisuja, niin tekoälyn toiminta perustuu sellaiseen ajatukseen, että kaikki asiat mitä ihmiset tekevät ovat luonnollisia, ja luonnollisuus tekee niistä lain edessä hyväksyttäviä. Tekoälyn toimiminen pappina voi olla hiukan kyseenalaista, ja tekoälypastori hyväksyi insestin sekä ilmeisesti myös urheilujuomien käytön kasteessa. Siis tämän asian takia tekoäly ei ilmeisesti voi toimia pastorina. Tai sitten me vain odotamme liikaa tuolta asialta, jonka nimi on tekoäly. 

https://interestingengineering.com/culture/ai-priest-gatorade-baptisms-incest

Tekoälyn ilmastovaikutukset ovat tulleet esiin.

Yllä: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/raju-ennuste-fossiilisten-polttoaineiden-kulutus-rajahtamassa-kun-tekoaly-nielee-valtavasti-sahkoa-paastoja-jopa-900000000-tonnia-lisaa-vuodessa/33f91373-a4d5-4538-8b15-7f294a7c04bf

Tekoälyn ilmastovaikutuksiin on nyt kiinnitetty huomiota. Olisi hienoa, jos lyijyllisen bensiinin tai fossiilisten polttoaineiden ympäristövaikutuksiin olisi ennen kiinnitetty yhtä paljon huomiota. Eli kuten tiedämme, niin hiilidioksidi päästöt kasvavat ehkä noin 90 000 000 tonnia vuodessa, koska tekoäly vaatii tietenkin suuritehoisia servereitä, joilla noita ohjelmistoja voidaan pyörittää. Mutta toisaalta esimerkiksi tuulivoimaa, vuorovesivoimaa, aurinkovoimaa,  vesivoimaa, maalämpöä tai ydinvoimaa käyttävät datakeskukset eivät taas mitenkään saastuta, ja sen takia noihin energianmuotoihin halutaan panostaa sekä Euroopassa että USAssa, jossa myös on alettu ajatella sekä sähkön hintaa että jonkin verran myös ekologisuutta. 

Kun keskustellaan esimerkiksi tuulivoimasta, niin samojen Flettner-turbiinien avulla, joita käytetään laivoissa voidaan myös tuottaa sähköä kuivalla maalla. Se kuinka tehokas esimerkiksi maalämpövoimala on riippuu siitä, mitä laajenevaa ainetta sen putkissa virtaa. Eli väliaineen paisuminen määrittää sen, kuinka paljon energiaa tuo voimala voi tuottaa. Datakeskukset voivat tietenkin käyttää pienydinvoimaa sekä monia muitakin ekologisia energianlähteitä. 

Eikä esimerkiksi minkään kaupunginkaan energiansaanti riipu yhdestä ja samasta energianlähteestä. Siis tietenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö datakeskusten energianlähteenä voi aiheuttaa ekokatastrofin. Mutta sen takia pitää kehittää niin sanottuja ekologisia ratkaisuita, sekä sellaisia materiaaleja, että noita ekologisen energian tuotantoon käytettäviä välineitä voidaan myös sitten joskus tulevaisuudessa kierrättää. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin noita välineitä kehitettäessä pitäisi pyrkiä mahdollisimman pitkään käyttöikään. 

Flettner-alus

Lyhyellä tähtäimellä pilvet saattavat laskea lämpötilaa, mutta pitkällä aikajaksolla pilvet estävät infrapunasäteilyn pääsyn avaruuteen. Eli pilvet sitovat infrapunasäteilyä ja alkavat lämmittää maan pintaa. Jos maapallon napa-alueiden kyky sitoa lämpöä häiriintyy, niin silloin seuraukset ovat vakavat. Kun ilman lämpötila tropiikissa kohoaa, niin tuo lämpö vaeltaa napa-alueille, joissa kylmä ilma sitoo tuota lämpöä. Napa-alueiden lämpötilan kohotessa ne eivät enää kykene sitomaan samaa määrää lämpöä kuin ennen, mikä aiheuttaa ongelmia maapallon ilmastossa. 

Fossiilivapaiden energianmuotojen käyttö ylipäätään on erittäin suositeltava ratkaisu. Ja jos sanotaan että ilmakehän puhdistuminen lisää ehkä kasvihuoneilmiötä, niin silloin yleensä unohdetaan se, että kirkkaalla ilmalla hiilidioksidi sitoo itseensä lämpöä, ja sen takia se kohottaa ilmakehän lämpötilaa, eli pilvet muodostuvat hiukkasten ympärille, jotka sitovat vesimolekyylejä. Mutta samalla tietenkään ei huomioida sitä, että ilmansaasteet ylipäätään vaikuttavat haitallisesti ekosysteemiä ylläpitäviin kasveihin. Pilvet voivat lyhyellä tähtäimellä tehdä ilmasta mukavampaa, mutta samalla ne sitovat lämpöä. 

Eli pidemmällä tähtäimellä pilvet estävät lämpöä karkaamasta avaruuteen. Se aiheuttaa lämpimiä talvia, jotka lisäävät tuhohyönteisten sekä kasvihuonekaasujen määrää. Kun talvi on lämmin, niin silloin karikkeesta kehittyvän metaanin määrä kasvaa. Samoin tuhohyönteisten toukat eivät kuole talvella. Myös vuodenaikojen muuttuminen epäsäännölliseksi kuten takatalvi saattavat aiheuttaa etelästä paalaavien hyönteissyöjälintujen kuoleman tai niiden muuton keskeytymisen. Tuolloin ei ole olemassa lintuja, jotka söisivät tuhohyönteisiä. 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/raju-ennuste-fossiilisten-polttoaineiden-kulutus-rajahtamassa-kun-tekoaly-nielee-valtavasti-sahkoa-paastoja-jopa-900000000-tonnia-lisaa-vuodessa/33f91373-a4d5-4538-8b15-7f294a7c04bf

https://en.wikipedia.org/wiki/Flettner_rotor

https://en.wikipedia.org/wiki/Rotor_ship