USAn ilmavoimien kokeissa tekoäly voitti 99,9 prosenttia ilmataisteluista, jotka se kävi ihmisen ohjaamaa konetta vastaan. Tekoäly käytti aggressiivisempaa ja vaarallisempaa taktiikkaa kuin ihminen, eli se pyrki mieluummin lähitaisteluun ja käytti enemmän tykkiään. Syy tähän löytyy siitä, että tekoäly ei ole kuin ihminen tai se ei ole kuin elävä olento. Tekoäly toimii siten, että se ei välitä riskeistä, joita se tulee kohtaamaan. Ja jos ajatellaan että esimerkiksi peliteorian sekä pelimallien avulla voidaan rakentaa tehokkaampia tekoälyjä, eli noissa tekoälyissä oikea tai väärä vastaus määritellään siten että oikea vastaus tuo tekoälylle pisteen, ja väärä vastaus ei taas tuo pistettä ollenkaan.
Tekoälyn käyttö hävittäjissä on uutta, mutta periaatteessa robottilentokone on osannut pommittaa kohdettaan automaattisesti jo Toisen Maailmansodan aikana. Tuolloin tarvitaan vain kaksi radioaaltoa tai linjaa.
Lentokone lähestyy kohdettaan seuraten toista radioaaltoa, ja sitten kohteen päällä oleva risteävä radioaalto laukaisee pommituksen. Tai sitten kehittyneemmissä järjestelmissä käytetään samanlaista suunnistusjärjestelmää kuin risteilyohjuksissa, ja pommin pudotuspiste määritellään lentoprofiilin mukaan. GPS- ja Tercom järjestelmiin voidaan ohjelmoida jopa tuhansia pisteitä, joiden kautta tuon koneen olisi pitänyt lentää, mikä tekee sen reitistä vaikeasti arvattavan. Ja täsmäaseiden aikaan nuo vanhat järjestelmät ovat olleet tarkkoja ja tehokkaita. Kuitenkin tuollainen kone olisi helppo saalis miehitetyille hävittäjille, jos se havaitaan. Mutta ilmataistelu vaatii tekoälyltä uusia otteita.
Mikäli hävittäjäkoneella on tuollainen pisteytysjärjestelmä, niin esimerkiksi nähdessään vastustajan tärkeän sota-aluksen tai sukellusvenebunkkerin, voi tekoälyn ohjaama hävittäjä tehdä yksinkertaisesti kamikaze-iskun tuota kohdetta vastaan. Tekoäly pelaa siis ikään kuin tietokonepeliä vihollistaan vastaan, ja jos esimerkiksi verrataan tietokonepelejä sekä niiden lentokoneita todellisuuteen, niin tietokonepeleissä voi pelaaja esimerkiksi hypätä koneestaan ulos, ja tähdätä koneen vihollisen tehtaaseen tai laivaan.
Samoin tuollaiset simulaattoripelaajat saattavat lennellä periaatteessa seulaksi ammutuilla koneilla tehtävät loppuun, vaikka koneen moottorit eivät enää toimi. Eli kukaan oikea lentäjä ei tuolla tavoin lentäisi. Ja juuri tuo riskien ottaminen tekee tekoälystä niin loistavan operaattorin, joka ei välitä yhtään mistään. Tekoäly ei myöskään välitä mitään esimerkiksi G-voimista tai muista vastaavista asioista. Juuri se että tekoäly voi uhrata itsensä tai koneensa tekee siitä täysin ylivoimaisen. Tietenkin ihmisiä tarvitaan tekoälyn aikakaudella, mutta ihmisten rooli on toinen.
https://www.quantamagazine.org/game-theory-can-make-ai-more-correct-and-efficient-20240509/
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/testit-f-16-havittajaa-ohjaava-tekoaly-ampuu-mielellaan-vulcan-tykilla-ja-ottaa-paljon-riskeja/ad16862f-b17c-4f0a-9fdd-4d67bd84506c
https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.