tiistai 28. heinäkuuta 2026

Tekoäly ei itsessään ole uhka, Vaan sen käyttäjä on uhka,



Tekoäly ei itsessään ole uhka, Vaan sen käyttäjä on uhka, jos hän käyttää tekoälyä väärin. Ja esimerkiksi valtio sekä yhteiskunta päättävät siitä mikä on tuota “väärin” ja mikä  on tuota “oikeaa” käyttöä. Tekoälyä vastustetaan samoilla argumenteilla kuin Internetiä aikoinaan.  Mutta kuitenkin itse olen sitä mieltä, että historia toistaa itseään. Vastustuksesta huolimatta Internet on tullut jokaiseen kotiin ja jokaiseen puhelimeen. Samoin tekoäly on myös laajentunut lähes jokaiseen laitteeseen. Ja se tietenkin on avannut mahdollisuuden tehdä uskomattoman paljon hyvää. Mutta samalla se on mahdollisuus tehdä rikoksia, joiden volyymi ylittää tajunnan. 

Koskaan ennen ei yksittäinen ihminen ole kyennyt sulkemaan kokonaisia valtioita. Tai viemään muutamia miljardeja dollareita pankeista. Tekoälyä käyttävät kamerat tuovat turvallisuutta. Ne voivat automaattisesti hälyttää vartijoita, jos niissä näkyy esimerkiksi tappeluita tai epäilyttäviä laukkuja. Eli esimerkiksi vartijan nukahtaminen työpaikalle voi aiheuttaa vakavan vaaratilanteen. Joku voi tuolla hetkellä jättää laukun esimerkiksi metrojunan pysäkille, ja noissa laukuissa voi aina olla pommi. 

Mutta samalla niiden samojen kameroiden avulla voidaan hankkia sellaista paikkatietoa, joka voi vaarantaa kokonaisen valtion. Eli esimerkiksi Iranin johtajan surmaaminen ei olisi ollut ehkä mahdollista ilman hakkeroituja liikennevalvonta ja turvakameroita, joiden avulla Ali Khamenein liikkeitä kyettiin seuraamaan erittäin tarkasti. 


Anthropic maksoi 1,5 miljardia dollaria kirjailijoiden vaatimuksesta, kun heidän tuotoksiaan on käytetty ilman lupaa Claude-tekoälyn kehittämisessä. Tuo 1,5 miljardia euroa on melko suurelta vaikuttava summa. Mutta itse olen sitä mieltä, että tällainen korvaus on pikkuraha Anthropicin kaltaisille yhtiöille, joiden liikevaihto on kymmenien miljardien luokkaa. Ja nuo korvaukset tietenkin ovat suuret. Mutta ne voivat aiheuttaa muita ongelmia. Nimittäin tällaisten korvausten avulla voivat teknojätit omia valtavia tietomääriä itselleen. Kun puhutaan miljardiluokan korvauksista, niin silloin kuitenkin tuota dataa on käytetty.

Eli tehtyä ei saa enää tekemättömäksi. Ja jos rangaistus on jälkeenpäin miljardien dollarien luokkaa, niin silloin data saattaa päätä yhä suuremmassa määrin IT-jättien taskuihin. Siis suurilla yhtiöillä on varaa maksaa korvauksia tekoälyn kehittämiseen käyttävästä datasta. Mutta millään startup yrityksillä ei tuollaiseen toimintaan ole varaa. Anthropicin liikevaihto on noin 45 miljardia dollaria vuodessa, ja yhtiö on tällä hetkellä raskaasti tappiolla, mikä johtuu ilmeisesti sen tarpeesta sijoittaa rahaa erityisesti infrastruktuuriin, joka kykenee ajamaan sen tekoälyä. 

Yhtiön on perustettu vuonna 2021, mutta sillä ei ole ollut samanlaisia suhteita kuin OpenAillä, joka on toiminut ainakin osan ajasta Mikrosoftin servereitä käsin. Mutta Claude Mythos tekoäly toi tuolle yhtiölle melko suuren julkisuuden, joten tuon julkisuuden avulla ihmiset ovat löytäneet Mythoksen. Mutta sanotaan että tietenkin uudet tekoäly-mallit joiden avulla pidetään yllä asiakkaiden kiinnostusta vaativat valtavasti konetehoa. Samoin uudet asiakkaat vaativat palvelua. Joten tilanne on se, että tekoälyn kehittyessä pitää koko palvelin kalusto uusia. Tekoälyn kenttä on hajaantumassa, ja juuri tuon alan valtava kilpailu aiheuttaa ongelmia. Se että esimerkiksi Kiinalaiset ovat kauppaamassa kiinalaisia tekoäly malleja länteen on tietenkin tietoturvariski. Hakkereiden käsissä tekoäly on äärimmäisen vaarallinen väline. Eli vaikka se ei ole “cool” niin se on tehokas. Ja juuri tehokkuudessa piilee tekoälyn riski. Tekoälyä käytettäessä esimerkiksi verkko- ja erityisesti haavoittuvuustestaus on helppoa. 


Kun joku tekoäly todetaan vaaralliseksi, niin se saattaa ohjata hakkerit käyttämään juuri tuota tekoälyä, 


Samat välineet mitkä helpottavat tietoturva-ihmisten työtä. Toimivat myös hakkerien käsissä. Ja juuri esimerkiksi Kiina houkuttelee ihmisiä sen omistamien sosiaalisen median palveluiden käyttäjiksi sillä, että siellä saa tehdä asioita, joita ei länsimaisilla sosiaalisen median alustoilla saa tehdä. Samoin kiinalaiset saattavat markkinoida omia haavoittustestausvöineitään sekä koodaustyökalujaan myös länteen. Noiden koodaus työkalujen käyttö varmasti saa aikaan sen, että data joka niiden avulla tuotetaan päätyy myös Kiinan viranomaisten käyttöön. Tuossa maassa ei ole samanlaisia tekijänoikeus säädöksiä kuin lännessä. Ja se tietenkin antaa Kiinalle etulyöntiaseman suhteessa länteen. Samoin Kiinassa ei tekoäly keskuksia eli datakeskuksia säädellä lailla samalla tavalla kuin lännessä. 

Eli kansalaisten mielipide ei tuossa maassa vaikuta samalla tavalla kuin muualla. Tekoälyä koskeva aktivismi on upeaa katsottavaa. Mutta apeaa on se, että tuo tuon välineen kehittämisen ykkösmaaksi on nousemassa Kiina. Kiinan suhteet Venäjään ovat hyvät. Joten uskoisin että Kiinalaiset voivat antaa venäläisten operoida omalla tekoälyllään. Samoin hyväntahtoiset hakkerit voivat ehkä hyödyntää kiinalaisia tekoälyjä, jos he antavat samalla hankkimansa datan Kiinan tiedustelun käyttöön. Kun puhutaan välineestä joka on erittäin tehokas varsinkin tuottavuuden sekä hakkeroinnin työkaluna. Niin varmasti voidaan sanoa, että jos joku haavoittuvuus löytyy järjestelmästä, niin puolustajalla saattaa olla parin minuutin verran aikaa reagoida tuohon aukkoon. 

Tai sitten hyökkääjä voi tekoälyn avulla hyödyntää tuota aukkoa varsin nopeasti. Eli pahimmassa tapauksessa skannerien avulla löydetty tietouturvariski jää ilmoittamatta, jos sen löytää joku Kiinasta operoiva hakkeri. Tuollainen aukko saattaa olla hyvinkin arvokas, jos se myydään esimerkiksi pimeillä markkinoilla. Kun puolustajan täytyy muutamassa minuutissa kehittää valtava määrä koodia, niin puolustajan pitää silloin turvautua tekoälyyn. Jos puolustaja hankkii palvelukseensa satoja koodareita, niin hän altistaa silloin järjestelmän muille haavoittuvuuksille. Eli työntekijä voi kopioida koodeja itselleen. Ja myydä ne verkossa.


Tekoälystä luopuminen siirtää uhkakuvat vain toiseen paikkaan. 


Ihmiset puhuvat siitä, kuinka tekoäly vie meidän työpaikkamme, Niin sillon kohtaamme tilanteen, missä ihmisen pitää kiireen takia osata kaikki jo valmiiksi. Eli koodaaja ei suoraan sanottuna saa koskaan edes tehdä virheitä, mutta jos kaikki mahdolliset työpaikat ovat senior-tasoisille osaajille. Mutta ilman harjoittelua juniorista ei tule senioria. Tuolloin työntekijän pitää itsenäisesti harjoitella, ja jos työpaikalla pahin pelko on virhe. Niin silloin tietenkin ihmiset pakotetaan käyttämään tekoälyä. Kun tekoälyä käytetään sekä hyökkäyksiin että puolustukseen. Niin silloin tietenkin kyseessä on kilpavarustelu, jonka loppua ei ole näkyvissä. 

Kun siis puhutaan siitä, miten pahoja tilanteita joku tekoäly voi saada aikaan, niin se saattaa olla jollekin rikolliselle tai vakoojalle kehotus käyttää tuota tekoälyä omiin, ehkä hyvinkin pimeisiin tarkoituksiin. Tekoäly suorittaa perustason koodauksen erittäin nopeasti. Ja juuri tuo asia on se, minkä pitäisi huolestuttaa koko ICT-alaa. Perustason- sekä aloitteleville koodin tekijöille ei löydy töitä. Ja ilman perustason kokemusta ei voida saavuttaa ilman perustason osaamista. Eli tietenkin voimme siirtää työt johonkin Kiinaan tai Intiaan, missä emme edes pääse katsomaan miltä se koodaaja oikeasti näyttää. Hän voi toki myydä innoissaan vaikka koko sovelluksen pohjakoodin jonnekin Kiinaan tai Venäjälle. 


Kaikkein tylsimmän näköiset ohjelmat ovat niitä, joilla tuotetaan eniten luottamuksellista sisältöä. Eli ei ole varmaan sama, että missä maassa koodataan sellaiset sovellukset, joilla kirjoitetaan esimerkiksi puolustusvoimien sekä poliisin raportteja. 

Tekoäly voi  vuotaa tuon koodin joko USAn tai Kiinan viranomaisille. Mutta samalla meidän pitää huomioida se, että kummassakaan tapauksessa ei eurooppalaiselle koodaajalle löydy mahdollisuutta kehittää itseään sekä osaamistaan.  Eli tuollainen ulkoistaminen, missä kaikki mahdollinen työ teetetään jossain muualla merkitsee sitä, että esimerkiksi sellaisia jokapäiväisiä ohjelmia kuin tekstinkäsittelyä ei tehdä Euroopassa. Tuo ohjelma on verraten tylsä työkalu, mutta joka päivä tekstinkäsittelyohjelmilla kirjoitetaan erittäin paljon erittäin tulenarkoja sekä luottamuksellisia papereita. 

Eli jos tuon erittäin tylsän ohjelman koodipohja  tehdään jossain Kiinassa, niin se merkitsee sitä, että se saattaa vuotaa valtiosalaisuuksia tuonne kauas Itään. Tekstinkäsittelyohjelma on hyvä esimerkki siitä, miten kaikkein tylsimmän näköiset ohjelmat ovat niitä, joilla käsitellään kaikkein tärkeintä tietoa. Ei varmaan ole sama, että missä maassa koodataan ohjelmat, joilla tehdään esimerkiksi kaikki poliisiraportit. Samoin jos joku onnistuu huijaamaan jotain lataamaan vaikkapa tieturva-ohjelman väärältä palvelimelta, niin se voi dumpata koko netin sisällön suoraan jonnekin Kiinaan sekä Venäjälle ja pohjois Koreaan. 


Internet on täynnä tietoa, jonka avulla meidät voidaan pelastaa esimerkiksi onnettomuuden sattuessa. Mutta jos tuo tieto joutuu vääriin käsiin, niin se saattaa vaarantaa meidän oman henkilökohtaisen turvallisuutemme. Väärissä käsissä tiedot esimerkiksi diabeteksesta tai jostain allergiasta voivat olla tuhoisia. Samoin jos esimerkiksi lääkärit eivät saa tarvitsemaansa tietoa vaikkapa kiireellisessä onnettomuustilanteessa, Tai sitten lääkkeitä määrätessään lääkäri ei saa tietoa mahdollisista ruoka- tai lääkeaine allergioista, niin silloin me voimme joutua hengenvaaraan. 

Tietoturvan pitää olla dataan sekä tietoon perustuvaa turvaa. Sitä pitää ajatella kokonaisuutena, jossa jokaisella toimijalla on oma roolinsa. Tärkein osa tuosta toiminnasta on ihmisillä, jotka käyttävät tietokoneita. Tietokoneet ovat ihmistä varten. Mutta samalla ihmisten tuottamaa dataa käytetään niiden kehittämiseen. Samoin ohjelmistot ovat asia, minkä pitää olla kunnossa. “Musta tuntuu”-periaate ei ole asia, mikä tuo kestävää tietoturvaa. Kun tietoturva on kerran pettänyt, niin sitä ei sitten enää voida korjata. Vaikka tietomurron tekijät saadaan kiinni, niin tieto on saattanut levitä ympärii internetiä, ja se on saattanut näkyä miljoonien käyttäjien ruuduilla. 

Tietoturvaa ei myöskään tehdä siten, että omat tai jonkun muun virheet lakaistaan maton alle. Virheiden peittely ei ole keino turvata tietoa. Se että virheitä ei uskalleta tunnustaa, tai niistä ei uskalleta raportoida ei tee maailmasta turvallisempaa. Virheiden peittely valitettavasti saa aikaan sen, että tuo virheiden peittelyyn syyllinen altistuu kiristykselle. Eikä yksikään tietoturva-aukko sulkeudu, mikäli siitä ei osata tai haluta kertoa. Järjestelmien ylläpito sekä turvallisuus ovat asioita, jotka kulkevat käsi kädessä. Jos järjestelmää ei aktiivisesti skannata sekä valvota, niin silloin sinne saattaa ilmaantua halkeama, jonka kautta haittaohjelma pääsee sisään. 

Ja jos tuon raon löytää hakkeri eli vihamielinen tunkeutuja, niin silloin hän saattaa hyödyntää tuota aukkoa välittömästi.Tai sitten hän voi myydä sitä koskevan tiedon vaikka jonnekin Kiinaan. Tietoturvan pitää perustua siihen, että koodi on avointa. Samoin koodista löytyvät heikkoudet pitäisi raportoida jonnekin, jossa niitä päästään tutkimaan. Noiden aukkojen hyödyntämistä voidaan estää vain jos ne ovat jonkun tiedossa. Siis miksi verkko tai haavoittuvuus skannerit eivät raportoi automaattisesti jostain vahingollisesta koodista sinne, missä tuota haavoittuvuutta voidaan korjata? 

Se vaatisi tietenkin sitä, että osa ihmisten henkilökohtaisista tiedoista tai järjestelmää koskevia luottamuksellisia tietoja jaetaan jonnekin kauas. Mutta onko parempi sitten suoraan antaa asian olla, ja ehkä joku hakkeri on sitten jo ryhtynyt hyödyntämään tuota aukkoa. Kaikissa järjestelmissä on aukkoja. Ja jos noita aukkoja ei tukita ajoissa, niin se saattaa johtaa tietoturvan romahtamiseen. Hakkerien kannata ei ole merkityksettömiä järjestelmiä. Jokaisella järjestelmällä voi hyökätä kolmannen osapuolen järjestelmiin. Tai jokaista sähköpostia sekä sosiaalisen median tiliä voidaan käyttää salasanojen tai muiden vastaavien tietojen urkintaan. 


perjantai 24. heinäkuuta 2026

Tutkija ihmettelee, miksi pelkäämme Venäjän tai Putinin puolesta?



"Iskut.Savu nousi Domodedovossa Moskovan alueella Ukrainan drooni-iskun seurauksena 20. heinäkuuta 2026.KUVA: EPA/STRINGER" (Uusi Suomi)


Yksi asia mikä tietenkin on ajanut EUn siihen ongelmaan mitä sillä tällä hetkellä on, on Kylmän sodan aikaisen itäblokin järjestelmän glorifiointi. “Silloin oli täystyöllisyys, ihmiset olivat yhteisöllisiä, sekä kaikilla oli niin mukavaa”. “Eikä se salainen poliisi niin kaamea ollutkaan. Ja nuo massiiviset poliisi - ja turvallisuuspalvelujen koneistot toivat sentään järjestystä kaduille. Eli tällainen glorifiointi johtuu siitä, että me jotka olimme tuolloin Kylmän sodan päättyessä noin 15-25-vuotiaita olemme nyt sitten siinä iässä, että olemme liike-elämän ja uran huipulla. Ja aika kultaa muistot. Me kerromme asioista jälkikasvulle siten, että se tuntuu meistä hyvältä. Me annamme siis itsestämme parhaan mahdollisen kuvan, ja samalla tuo kuva eskaloituu siihen aikaan, kun olimme nuoria. 

Kun tuomitsemme Kylmän Sodan aikaisen diktatuurin, niin samalla tietenkin unohdamme sen, että eivät kaikki kommunistisen blokin asukkaat tai kansalaiset olleet sorrettuja. Vaan joukossa oli sortajia. Toki nuo sortajat varmasti sanoivat, että Neuvostoliitto pakotti heitä toimimaan, kuten he olivat toimineet. Ja juuri tuollainen ajatus siitä, että kaikki muut kuin Neuvostoliiton johtajat olivat niitä ihmisiä, joita kuolemanpelko ajoi yhteistyöhön Neuvostoliiton johdon kanssa. Ja lähes kaikkia diktaattoreita on glorifioitu heidän kuolemansa jälkeen. Noin 20-30 vuotta diktatuurin päättymisestä valtaan nousivat ne  jotka ovat olleet nuoria miehiä diktaattorin eläessä. Niin kävi myös Saksassa. Hitlerin ajan korkeat upseerit tuomittiin. 

Mutta tuomioita ei ehkä ehditty jakaa kaikille miehistön jäsenille, ja sitten nuo ehkä noin 20-vuotiaina keskitysleireillä palvelleet nuoret miehet ja naiset täyttivät noin 40-50 vuotta. He ottivat paikan yhteiskunnan huipulla. Ja itäblokin kommunismi oli oikeastaan vasta-aalto Hitlerille sekä äärioikeistolle. Tuolloin aluksi vainottiin Hitlerin liittolaisia sekä keskitysleirien vartijoita, jotka tarjosivat moraalisesti hyväksyttävänä pidettävän kohteen. Mutta sitten vaino laajeni kohdistumaan kaikkiin, jotka uskalsivat vastustaa uutta järjestelmää. Kun mies meni noin 20-vuotiaana KGB akatemiaan vuonna 1988. Niin nyt hän olisi noin 58 vuotias. Hän olisi liikemies. Jolla saattaa olla synkkä menneisyys. Palataan siis Hitleriin sekä Holokaustiin. 

Vaikka kukaan ei muistanut tutkia jotain “kersantti Xää, ja hänen edesottamuksiaan jollain keskitysleirillä. Niin tuo kuvitteellinen mutta ehkä olemassa ollut kersantti oli silti rikollinen. Hän oli tehnyt halveksittavia tekoja. Eikä tutkimuskomission kiire sekä se, että he eivät muistaneet katsoa jotain mappia tehnyt teoista tekemättömiä.  Jos KGB sai nuo mapit käsiinsä, niin ne olisivat olleet loistava kiristämisväline turvallisuuspalvelun käsissä. Eli jos henkilö oli esimerkiksi johtavassa asemassa jossain elektroniikkateollisuudessa, niin KGB saattoi kiristää häntä tekemään yhteistyötä kanssaan. 

Samoin tuo nuorena upseerina palvellut KGB mies olisi nyt ehkä samassa asemassa kuin tuo Hitlerin keskitysleirin vartija oli 1980-luvulla. Eli voi olla että FSB tai Venäjän mafia kiristävät tuollaisia miehiä jatkuvasti. Ja varsinkin Tshekkoslovakian miehityksen jälkeen Neuvostoliitto kiristi taas otettaan Varsovan liitosta. Ja se antoi tietenkin Neuvostoliiton hyväksymille johtajille mahdollisuuden vedota Neuvostoliiton uhkaan, kun he mielistelevät omaa herraansa. 

Eli Neuvostoliitto sekä sen asevoimien pelko vapautti nuo pienempien Itäblokin maiden johtajat moraalisesta vastuusta. Heidän oli ainakin oman puolustuksensa mukaan pakko toimia Neuvostoliiton hyväksi, tai sitten ihmisiä olisi tapettu. Joku voisi kysyä, että oliko ihan pakko kertoa aivan kaikki asiat noille Neuvostoliiton viranomaisille? Vai olisiko ehkä pitäny odottaa sitä, että nuo viranomaiset kysyvät jotain? Mutta Neuvostoliitto palkitsi runsain lahjoin niitä, jotka olivat sille lojaaleja. 

Meillä lännessä on Venäjää kohdeltu silkkihansikkain. Eli vaikka Venäjä on hyökännyt Ukrainaan sekä sitä ennen Georgiaan, niin sen toimia ei olla oikein muistettu tuomita. Tai siis vastalauseita olemme tietenkin nähneet. Sekä pakotteita joita määrätään ripaus kerrallaan. Venäjän kansan arkea päivitellään, kun Ukrainan sota sekä siitä johtuvat pakotteet vaikeuttavat ihmisten elämää. Mutta kuten varmaan tiedämme, niin vaikka Vladimir Putin johtaa maataan rautaisella otteella, niin myös tavallisilla venäläisillä on oma roolinsa tuossa sodassa. Sodassa joka maksaa paljon sekä Ukrainalle että sen tukijoille. Mutta samalla voimme olla melko varmoja siitä, että jos Ukrainan annetaan romahtaa, niin silloin sota eskaloituu. Eli seuraavana vuorossa saattavat olla Baltian maat sekä myös Suomi. 

Putin tietenkin pelottelee ihmisiä sillä, että jos hänen valtansa päättyy, niin silloin Venäjä syöksyy suoraan kaaokseen. Ja juuri suuri pelko esimerkiksi venäjän ydinaseiden kohtalosta on ollut jonkinlainen tekosyy sille, että esimerkiksi tiettyjä länsimaisia aseita saa käyttää vain Ukrainan rajojen sisällä. Samalla kauhistellaan sitä, että Venäjän sotakonetta ruokkiva talous saattaa mennä todella pahaan kuntoon. Mutta miksi kukaan itkee Venäjän puolesta? Siksi että Venäjä on sitonut esimerkiksi Saksaa omaan energiaansa. Ehkä vastaus olisi tässä. Mutta samalla voimme kysyä, miksi näin on päässyt tapahtumaan? Myös Eurooppalaisilla on vastuu siitä, kenen käsiin annamme energiantuotannon. Eli onko kyseessä ollut tahallinen suomettumisen eskalaatio. 

Suomettuminen tietenkin on meillä ilmiönä hyvin tunnettu. Suomettuminen tarkoittaa sitä, että idänsuhteet ovat kaikki kaikessa. Ja yksi syy siihen, miksi Suomi suomettui sekä ryhtyi harrastamaan itsesensuuria oli se, että sitomalla itsensä Neuvostoliittoon Suomen liikemiesten eliitti sai kerättyä valtavia taloudellisia etuja. Clearing-kauppa, jossa kaikki Neuvostoliiton kanssa käytävä kauppa vaati ulkopoliittisen johdon luvan korosti presidentin asemaa. Ja samalla tavalla Neuvostoliitto sekä myöhemmin Venäjä tarjosi selkänojan sille, että “joskus joudutaan tekemään ikäviä päätöksiä”. Ja tietenkin Moskova ehdotti noita päätöksiä. 


Tuo tapa ratkaista asioita tietenkin on huomattu myös muualla Euroopassa. Sanotaan että “Venäjän pelko on viisauden alku”. Tietenkin viisaus mitataan tässä tapauksessa rahalla. Rahalla siis saa ostettua sääliä sekä sympatiaa, mikä tietenkin on huomattu myös esimerkiksi Euroopan äärioikeiston piireissä. Nuo kapeasti sekä lyhytjännitteisesti omaa etuaan ajavat ihmiset varmasti ovat huomanneet, miten Venäjä palkitsee niitä, jotka ovat sille mieluisia. Venäjällä olisi rahaa, ja sen rahan avulla voivat suosituiksi mainostetut populistit saada rahoitusta kampanjoille, jotka ovat muuttuneet erittäin kalliiksi. Jos Venäjä onnistuu rikkomaan sitä vastustavien maiden liiton, niin silloin sota varmasti alkaa eskaloitua. 

Eli jos uhkailu, aseet sekä väkivalta ovat toimineet Ukrainassa, niin Kremlin johto ryhtyy käyttämään tuota menetelmää myös muualla. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjä tarjoaa myös muille kuin Suomelle sitä kuuluisaa selkäänsä, jonka taakse voidaan piiloutua. “kun Moskova pakotti” on asia mikä kuulostaa hyvältä puhujanpöntöstä lausuttuna. Kun esimerkiksi Saksa luopui aikoinaan ydinvoimasta, niin tietenkin silloin olisi voitu kysyä, että mistä ne vaadittavat megawatit saadaan? Kun Venäjältä ostetaan kaasua ja öljyä, niin silloin tietenkin kohtaamme saasteongelman. 

Joten miten esimerkiksi fossiilisten polttoaineiden aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita päästöjä voidaan hallita. Tietenkin voimalat ovat suuria investointeja. Ja niissä tarvittavat puhdistus- yms. laitteet ovat kalliita. Sähköautot ovat juuri niin ekologisia kuin niissä käytetty sähkö on. Sähkön tuotantoon käytettävä energia pitää tuottaa jossain. Joten tietenkin on mahdollisuus tehdä koko maasta täysin saasteeton. Se on siirtää koko energiantuotanto jonnekin kauas Venäjälle, jossa ympäristölainsäädäntö ei ole niin kauhean tiukka siitä, miten sähköä tuotetaan. Ja juuri tuo asia houkuttelee ostamaan halpaa sähköä Venäjältä, mikä sitten tietenkin sitoo valtioita Venäjään sekä sen johtajaan Vladimir Putiniin. Eli jos Venäjän johtoa ei miellytä joku asia, niin se sitten voi katkaista energiatoimitukset. Mutta asia ei ole aivan niin yksinkertaista. Venäjällä on vakavia ihmisoikeusongelmia. 

Samoja ongelmia on myös muissa maissa, joista osa on tietenkin EUn sekä USAn liittolaisia. Me kaikki tiedämme miten paljon rahaa esimerkiksi öljysheikeillä on. Ja tietenkin tuo rahan toivotaan kääntyvän kohti EUta. Erityisesti Arabian öljyn kohdalla ongelmia tuo uskonto. Eli nuo sheikit eivät voi uskonnollisista syistä hyväksyä kaikkea, mitä esimerkiksi internetissä näytetään. Joten on ihmisiä,, joiden mielestä esimerkiksi tiukempi netin sisällön säätely, mikä tarkoittaa sensuuria olisi asiallista, jotta noita arabien rahoja voidaan siirtää Eurooppaan. Mutta tuollainen toiminta ei ole EUssa hyväksyttyä. Sensuuria toki harrastetaan valtion turvallisuuteen liittyvissä asioissa. 


Mutta esimerkiksi Saudi-Arabian kaltaista sensuuria ei varmasti hyväksytä. Venäjän informaation kautta tapahtuvaa vaikuttamista pelätään meillä aivan aiheesta. Tuo vaikuttaminen on sellaista, että siinä ei varmasti myöskään lue “informaatiovaikuttaminen”, Tuo vaikuttaminen pitää sisällään sen, että tuodaan esiin esimerkiksi sitä, miten paljon Ukrainan sota maksaa. Samalla lietsotaan eripuraa joka paikassa. Eli viesti on selvä, jos olette kilttejä, niin Kremlin setä säästää teidän henkenne ja tarjoilee vodkaa kaupan päälle. 

Venäjän johdon harjoittamalla pelottelu-politiikalla on ikävä historia. Eli venäläisiä toisinajattelijoita on vaiennettu myrkyillä ja automaatti-aseilla. Mutta on aina olemassa pelko, että noita murhia  kohdennetaan myös vieraiden maiden kansalaisiin kuten parlamentin jäseniin. Neuvostoliiton aikaan KGBn “Osasto V” eliminoi esimerkiksi emigrantteja, joiden pelättiin levittävän tietoja, jotka olivat Neuvostoliiton johdon edun vastaisia. Venäjällä noudatetaan sitä ajattelutapaa, että Putin ja Venäjä ovat sama asia. Joten tietenkään Putinin ero ei ehkä muuta mitään. 

Mutta jos Putin eroaa tai hänen valtansa jotenkin päättyy, niin ei ole sanottu että mikään muuttuu Venäjällä. Paitsi ehkä kuva työhuoneen seinällä saattaa vaihtua. Mutta mikään muu ei muutu. Eikä Putinilla ole mitään halua tai tarvetta lopettaa tuota sotaa. Niin kauan kuin valtio on depressiossa ja hän itse on vallassa, niin sota ei kosketa häntä itseään.  Poliittisten vastustajien eliminointi voidaan myös suorittaa esimerkiksi siten, että iskuja väitetään Ukrainan agenttien tekemiksi. Joten en usko että tuo sota Ukrainassa päättyy kovin nopeasti. Se ehkä muuttuu jäätyneeksi konflitiksi, jossa ikuinen aselepo. 

Mutta kuitenkin sodan päätyttyä seuraavat uudet vaaran vuodet. Eli me emme silloinkaan saa ryhtyä ajattelemaan, että uhka on ohi. Presidentin laajat valtaoikeudet houkuttelevat käyttämään valtaa tavalla, johon Putin on meille opettanut. Tuon tavan Putin itse on oppinut Neuvostoliiton johdolta. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjällä valtaa käyttää vain turvallisuuspalvelu. Venäjän johto on kaiken aikaa FSBn agenttien ympäröimä. Ja jos nuo agentit tai FSBn johto päättää ettei presidenttiä enää tarvita, niin hän saa sydänkohtauksen tai jotain muuta odottamatonta tapahtuu. Eli esimerkiksi Juri Andropov menetti munuaisensa kun hän ehdotti turvallisuuspalvelun muuttamista länsimaisten palvelujen kaltaiseksi. Sekä sen alistamista tuomioistuinten alaisuuteen. 

Kun Venäjän johto vaihtuu, niin emme voi sitten taas jatkaa asioita, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Saattaa olla että Venäjä valmistautuu uuteen sotaan. Tuo voi olla oikeasti mahdollista, jos se hyödyttää Venäjän vallanpitäjiä. Ja juuri tuo asia voi viedä Euroopan uusiin vaaran vuosiin. 

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/a/f3bf2051-aea0-4ddb-a850-acc30f4320ec

torstai 23. heinäkuuta 2026

Tekoäly ja verottaja.



Onko kyseessä aito tapaus, vai vain negatiivinen markkinointi? Eli kirjoitan tässä Open AIn tekoälyn tai kielimallin karkaamisesta, ja sen tekemästä tietomurrosta. Tässä sitten tietenkin mieleen tulee se, että onko kyseessä asia, jolla on merkitystä. Vai onko kyseessä kikka, jolla  markkinoidaan  tekoälyä tai tehdään siitä mielenkiintoista. Negatiivinen markkinointi tarkoittaa sitä, että tuotetta markkinoidaan esimerkiksi sellaisena, että sillä voidaan tehdä hauskoja meemejä tai sitä voidaan käyttää vaikkapa turvallisuus skannauksessa? 

Tuota jälkimmäistä tuotetta käytetään sekä tietoturvan kehittämiseen että myös hakkerit käyttävät noita tuotteita järjestelmien haavoittuvuuksien kartoittamiseen. Ja jos sitten nuo hakkerit käyttävät jotain kielimallia, niin se tarkoittaa sitä, että kielimallin omistajat saavat periaatteessa käsiinsä kaiken saman tiedon, mitä hakkeri saa tekemällä tietomurron. Yleensä länsimaisista tekoälyistä on poistettu ominaisuudet, joiden avullla siitä voidaan tehdä vaarallinen. 

Mutta ongelma on siinä, että samoja sääntöjä ei noudateta esimerkiksi Kiinassa, jossa tekoälyä kehitetään erittäin tehokkaasti. Kiinan kansantasavalta sekä muutamat muut tuohon liittoumaan kuuluvat maat houkuttelevat nuoria esimerkiksi Kiinan tai jonkun muun BICS maan omistaman sosiaalisen median palvelujen käyttäjiksi sillä, että noissa palveluissa saa tehdä asioita, joita ei muualla saa tehdä. Joten varmasti jonkun kiinalaisen virkamiehen mieleen on saattanut tulla sekin, että Kiina voisi tarjota länsimaisille hakkereille mahdollisuuden käyttää kiinalaisten kehittäjien valmistamia tekoälyjä myös hakkerointiin. Silloin tuon tekoälyn avulla voisi kiinalainen tiedustelu virkamies hankkia tietoja länsimaisista kohteista käyttämällä länsimaisia hakkereita hyväkseen. 

Eli hakkeri käyttää kiinalaista tekoälyä hyökkäykseen, ja samalla tekoäly kopioi tiedot suoraan Kiinan kansanarmeijan palvelimille. Juuri tuollainen toiminta on vakoilua parhaimmillaan. Käytetään ulkomaisia toimijoita etsimään tietoja esimerkiksi Pentagonin palvelimelta, ja tekosyynä voidaan käyttää vaikka epäiltyjä sotarikoksia. Sen jälkeen hakkeri iskee palvelimelle kiinalaisten tekoälyn avulla. Eli hänet voidaan huijata etsimään tietoja esimerkiksi tietyissä operaatioissa käytettävistä lentokoneista. 

Tai yksityiskohtia niiden rakenteista tai ohjausjärjestelmistä. Tekoälyn karkaaminen käsistä on tietenkin asia, joka varmasti kiinnostaa monia. Se että tekoäly tekee tietomurron. On paljon mielenkiintoisempaa luettavaa kuin se että tekoäly tekisi jotain muuta. Eli negatiivinen uutisointi saattaa myydä tekoälyä sellaisille ihmisille, jotka haluavat käyttää sitä tietomurtoihin. Samalla tietenkin media saa hyviä uutisaiheita, kun ihmiset haluavat lukea siitä, miten tekoäly tuhoaa ihmisten ajattelun, aiheuttaa psykoosin sekä tietenkin aiheuttaa ydinreaktorin sulamisen. 



Tekoäly voi kyllä tehdä nuo kolme asiaa. Nimittäin tekoälyn avulla voidaan hakkeroida järjestelmiä, jotka olivat ennen mahdottomia kohteita. Eli jos tekoäly kykenee ottamaan ydinvoimalan jonkun järjestelmän hallintaansa, niin se aiheuttaa sen, että ydinvoimala joudutaan sulkemaan. Tai sitten operaattorien pitää ottaa valtavia riskejä.  Tekoälyn aiheuttama psykoosi voi tietenkin olla todellista, jos ihminen jää ikään kuin koukkuun keskustellessaan tekoälyn kanssa pitkin yötä. Mikäli tekoälyn käyttö aiheuttaa ihmiselle unettomuutta, jota paikataan amfetamiinilla, niin seurauksena on sitten varmasti psykoosi. Eli juuri tuollainen käyttö voi aiheuttaa hyvin vakavia terveysongelmia. 

Tekoälyn käyttöä vastustetaan erittäin näyttävästi. Yleensä artikkeleissa käytetyt argumentit ovat sellaisia, että esimerkiksi tekoäly mahdollistaa työntekijöiden potkimisen pihalle. Tai että tekoäly tuo liikaa vapaa-aikaa työntekijöille. Tai sitten vain huudetaan että “ei ei tekoäly”, koska se nyt ei vain ole asia, mikä sopii juuri minulle. Tekoälyn ympäristöhaittoihin kiinnitetään aina paljon huomiota. Yksikään urheiluhalli ei tietenkään käytä yhtään turhaa kilowattia. Mutta esimerkiksi datakeskusten toiminta tietenkin vaatii samalla tavalla virtaa. 

Se tuottaa tietenkin myös hukkalämpöä, joka voidaan ohjata esimerkiksi kaukolämpöverkkoon. Mutta kuten varmaan tiedämme, niin missään tapauksessa tuota hukkalämmön hyödyntämistä esimerkiksi kaukolämmössä tai tuo hukkalämpö voisi tietenkin pyörittää samalla myös turbiineja, mikä parantaa energiatehokkuutta. Mutta tietenkään näistä asioista ei enää voida puhua. Ainoa asia mikä kiinnostaa on se, että nuo konesalit vievät valtavasti sähköä.  

Eivätkä ne tuota työtä, josta maksetaan Suomeen veroa. Jos kiinteistö tai rakennus menee tulo hankintaan, niin siitä ei  tarvitse maksaa arvonlisäveroa, joten tuon pykälän mukaan tuosta toiminnasta ei kenenkään edes tarvitse maksaa veroja. Samoin jos rakennusfirma on rekisteröity vaikkapa Jerseyn saarelle, niin silloin tuo yhtiö ei maksa veroja Suomeen. Mikäli sen työn tekee ulkomainen työntekijä, niin silloin tuo työntekijä maksaa veronsa joko Suomeen tai omaan kotimaahansa.. Joten arvatkaa saako Suomi tuosta työstä yhtään verotuloja? 

Veronkierto on erittäin helppoa. Jos ihmisellä on suhteita ja verkosto, niin hän voi hyvin helposti  kiertää esimerkiksi aikarajoituksia.  Eli jos työntekijän omalla yhtiöllä ei ole toimipaikkaa Suomessa, niin veroja ei aina tarvitse maksaa. Tuolloin järjestely voidaan sen, että toisen työvoiman vuokraus yhtiön toimisto toimii myös näiden ulkomailta tulevien työläisten edustajana. Tuolloin omalla yhtiöllä ei ole omia toimitiloja. Toki noilla kahdella yhtiöllä voi olla samat omistajat. Samoin ulkomainen ammattimies voi olla lähetetty työntekijä. Eli hän menee töihin vaikka saman yhtiön Virossa olevalle työmaalle, ja sitten yllättäen Suomessa tarvitaan vaikkapa sähköasentajaa. Näin kyseinen työmies muuttuu vuokratusta työmiehestä rakennukselta toiselle lähetettäväksi työmieheksi. 

Vaikka vapaa tuloraja maassamme on noin 800 euroa kuukaudessa, jos kyseessä on alle 6kk. kestävä työsuhde. Tuo summa tarkoittaa sitä, että työläisen ei tarvitse maksaa myöskään sairausvakuutusmaksua Suomeen. Se mitä tuo 800 euroa oikeasti tarkoittaa on sitten hiukan eri asia, kuin mitä voisi kuvitella. Nimittäin kun ulkomainen työntekijä tulee Suomeen, niin meidän pitäisi varmaan kysellä, että miten paljon maallista hyvää voi hänen kotimaassaan saada noilla 800 euron tuloilla. 

Tietenkin suomessa tehdystä työstä maksetaan veroja. Paitsi jos työnteko tai oleskelu Suomessa on lyhytaikaista. Tuon takia voi olla että ulkomainen yritys käyttää työntekijöitään suomalaisella työmaalla alle 6 kuukautta kerrallaan, ja sitten siirtäää heidät vaikka Virossa olevalle työmaalle niin pitkäksi aikaa, että oleskelu nollautuu. Ja sitten tietenkin vaikka sanotaan että jos ulkomaisella työnantajalla on Suomessa kiinteä toimipaikka, niin tietenkin he maksavat Suomeen veroa. Mutta ongelma on siinä, että nuo ulkomaiset toimijat voivat myydä työmaita toisilleen. Eli tarvitaan vain rahaa sekä yritysrypäs, joka koostuu näennäisesti erillisistä yhtiöistä, joiden omistajina häärivät samat henkilöt. Eli nuo alihankkijat saattavat tehdä työtä kerrallaan vain pari kuukautta. Samoin töitä voidaan teettää etänä niin paljon kuin huvittaa. Tuolloin ei esimerkiksi insinöörin tarvitse maksaa veroja Suomeen. 


https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/verokortti-ja-veroilmoitus/ulkomailta_suomeen/toihin_suomeen/ulkomainen_tyonantaja/


https://yle.fi/a/74-20237506?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp


tiistai 21. heinäkuuta 2026

Linus Torvalds ei lyttää tekoälyä



Linus Torvaldsin mukaan ketään ei pakoteta käyttämään tekoälyä Linuxin kehityksessä. Mutta samalla hänen mielestään tekoälyä olisi kehitettävä entisestään, vaikka se tällä hetkellä tekee niin sanottuja noloja virheitä. Kuitenkin tekoäly on periaatteessa yksi työkalu monien joukossa, ja sen takia me emme voi vain työntää päätämme pensaaseen, ja hokea että emme halua kuulla muuta kuin tekoälyyn tekemistä virheistä, joita tietenkin esitellään mielellään mediassa. 

Tekoälyn tekemiä virheitä käydään yleensä läpi antaumuksella, mutta samalla unohdetaan että tekoälyn käyttö koodauksessa on oikeastaan ainoa mahdollisuus vastata tieturvaa koskeviin uhkiin. Eli jos järjestelmässä havaitaan puutteita, niin on minuuteista kiinni, että ehditäänkö tuo uhka tukkia. Eikä kukaan ehdi siinä ajassa tuottaa mitään toimivaa ratkaisua, jolla tietoturvauhkiin voidaan vastata. Sanotaan että vihamielinen tekoälyn käyttö voi laskea tuon reaktioajan todella alas. Joten sen takia tekoälyn käyttöä pitäisi tehostaa. 

Tekoäly tekee virheitä, jos sille annetaan huonosti argumentoituja komentoja. Samoin jos tekoälyä kuormitetaan toistuvilla kyselyillä, niin silloin tekoäly alkaa lopulta kierrättää ja muotoilla vastauksia. Nimittäin jos tekoälyä pommitetaan jatkuvasti toistuvilla komennoilla, niin se alkaa ensinnäkin kierrättää vastausta. Ja jos sitten tuota samaa kysymystä toistellaan, niin tekoäly "päättelee" että sen antama vastaus ei ole oikein. Ja sitten se alkaa muutella vastausta. Tekoäly on valtava mahdollisuus, mutta se on myös samalla suuri onnettomuus. 

Mikäli tekoälyä ei kehitetä, niin se jää puolivalmiiksi. Ja siitä sitten seuraa se, että sen tuottama koodi ei täytä kaikkia vaatimuksia. Mutta samalla siis myöskään ihminen ei aina kykene tekemään hyvää koodia, eli väsymys tai muut asiat kuten huoli työpaikasta saa aikaan sen, että ihminen  ei vain kykene tekemään koodia niin, että se menisi läpi. Tekoäly voi tehdä koodauksen pohjatyön melko nopeasti, jos se vain saa selvät ohjeet, joita on helppoa seurata. Jos ajatellaan ehkä sitä, että joku perustason virhe on jotenkin nolo, niin se sitten aiheuttaa sen, että varsinkin aloittelevan koodarin pitää ryhtyä käyttämään tekoälyä. Hän siis tekee tuon asian joko työpaikan luvalla tai ilman työpaikan lupaa. Eli esimerkiksi ohjelmistojen sekä niitä koskevien standardien laajetessa. Linux ei ole siis maailman ainoa ohjelmistoja tai käyttöjärjestelmiä kehittävä projekti. 

Myös tarvittavan koodin määrää pitää kasvattaa. Ja vaikka Linux on avoimen lähdekoodin projekti, niin kuitenkin tekoäly on ehkä tulevaisuudessa välttämättömyys, koska kukaan ihminen ei yksin pysty tuottamaan tai kontrolloimaan tuhansia operandeja sisältäviä koodirivejä. Näin ollen ihmisten täytyy turvautua tekoälyn apuun. Jos emme turvaudu, niin sitten projekteihin pitää palkata tai päästää enemmän koodaajia, ja se sitten tarkoittaa, että tietoturvariskejä aletaan siirtää johonkin muualle. Tuo riski liittyy siihen, että me emme itseasiassa tiedä, missä mikäkin koodari oikeasti työskentelee. Jos koodari työskentelee esimerkiksi Pohjois-Koreassa, niin silloin hän voi antaa kaikki mahdolliset koodit Pohjois-Korean tiedusteluviranomaisille. 

Se kuka sitten noiden viranomaisten takana piileksii on asia erikseen. Pohjois-Korea on loistava työväline esimerkiksi Kiinan kybertiedustelulle. Kun noita vakoilijoita etsitään, niin jäljitys päättyy tuohon maailman suljetuimpaan maahan. 

Tarve reagoida nopeasti tarkoittaa sitä, että kun ihminen tulee jonnekin projektiin, niin hänen tulee osata valmiiksi kaikki, mitä projektissa vaaditaan. Eli sen takia esimerkiksi perustason ohjelmoija varmasti on sormi suussa. Dokumentaatioita löytyy tietenkin Internetistä, mutta kaikilla on kiire. Ja jos sitten projektissa tehdään aloittelijan virheitä, niin seuraavaksi saattavat naamat häipyä pikaviestimestä. Eli jos ei osaa, niin silloin saa lähteä. 

Mikään ohjelmisto tai kehittäjä, mukaan lukien käyttöjärjestelmät ei voi jäädä lepäämään laakereillaan. Jatkuvasti löytyy uusia virheitä, tai uusia heikkouksia. Ja noita heikkouksia hyödynnetään uskomattoman nopeasti. Juuri valtioiden suorittama internetin kautta tapahtuva vakoilu on yksi asia, jonka takia nimenomaan tietoturva-aukkoihin pitää reagoida nopeasti. Koska vakoilu tapahtuu toisen valtion alueelta käsin, sekä tuon valtion suojeluksessa, niin ketään ei koskaan tulla saamaan oikeuteen. 

Tai vaikka hakkeri jossain tapauksessa saadaan vastaamaan teoistaan, niin tiedot ovat voineet levitä ympäri Internetiä. Joten mikäli kyseessä on luottamuksellista tietoa sisältävä tietokanta, niin silloin tiedot joita levitellään ympäriinsä voivat olla korvaamattomia. Eli ne voivat sisältää tietoja esimerkiksi järjestelmistä, joita ei saisi kuljettaa pois maasta. Jos jonkun yhtiön tuotekehityksen tuloksia kopioidaan internetiin, niin joku toinen voi niitä sitten hyödyntää, ja sitten se joka on pannut rahaa ja aikaa johonkin projektiin, niin silloin tuo joka on nähnyt vaivaa voi jäädä nuolemaan näppejään. Eli kaikki aika olikin sitten turhaa. 

Tai sitten varastetut tiedot voivat sisältää ihmisten henkilökohtaisia asioita, joita he ehkä ovat kertoilleet terapeutilleen. Kun noita tietoja jaellaan internetissä, niin silloin voi ihmisen luottamus terapeutteja kohtaan vajota nollaan. Tuollaisten tietojen jakaminen sekä luottamuksen vieminen saattaa tietenkin vaikuttaa ihmisen elämään koko loppuelämän ajan. Eli noissa tapauksissa se, että joku Kivimäki saadaan oikeuteen sekä maksamaan korvauksia, ei ehkä pelasta noiden ihmisten elämää tai uraa. Joten aina hakkereiden tai tietomurtojen uhrien vahinkoja ei voida rahalla korvata. 


https://www.satakunnankansa.fi/tiede/art-2000012152996.html

lauantai 18. heinäkuuta 2026

Muista aina: kaikki ei ole sitä miltä se näyttää.

 


"Tietoturvayhtiö Passwork kertoo verkkosivuillaan, että ”yhtiö syntyi Suomessa”. Venäläisestä taustasta sivuilla ei sen sijaan mainita mitään. Kuva: Lasse Isokangas / Yle" (https://yle.fi/a/74-20236620)


Kaikki mikä näyttää hyvältä ei olekaan ehkä niin kauhean hyvää. YLEn uutisissa oli juttu siitä, miten suomalaisena markkinoitu salasanapalvelu, Passwork olikin venäläisten omistama. Yhtiöllä on myös FSBn myöntämä toimilupa. Joten FSBn agenteilla on pääsy sen palvelimille, jos ne sijaitsevat Venäjällä. Tai siis voi olla että palvelu varmuuskopioi tietojaan Venäjällä sijaitseville palvelimille, jotka FSB käy sitten lukemassa. 

 Eli mitä tästä opimme? Se mitä palvelusta ei kerrota on usein vähintään yhtä tärkeää, kuin se mitä kerrotaan. Tiedusteluun tai vakoiluun kuuluu se, että ihmiset saadaan luottamaan vakoilijaan tai tässä tapauksessa vakoilijan työvälineeseen. Kun ajatellaan esimerkiksi tietojen kalastelua, niin silloin ideaalinen tapaus on sellainen, että vakooja saa ihmiset antamaan esimerkiksi papereita itse hänen käsiinsä. Ja jos ihmiset käyttävät vakoojien omistamaa salasanapalvelua, niin vakooja saa sen kautta käsiinsä tärkeitä salasanoja. 

Tuollaisista palveluista käytetään nimitystä "Honey pot". Mikä tarkoittaa hunaja-ansaa. Tuo ansa tarkoittaa sitä, että joku lupaa palvelua, joka on "vähän liian hyvää ollakseen totta". Kun yhtiön johto haluaa viedä tietonsa pois Microsoftilta, niin hän saattaa kohdata palvelun joka lupaa esimerkiksi myös yhtiöille ilmaista palvelun käyttöä, mutta saadakseen tuon palvelun pitää olla nopea. Huijauksen yleiset piirteet tulevat silloin esille. Palvelua luvataan ilmaiseksi yksityisille. Mutta samalla myös nopeat yritykset voivat saada sen. Eli kovan kiireen ja ahneuden sokaisema ihminen menee periaatteessa melko helposti ostamaan humpuukia. Huijari käyttää yleensä aina samoja metodeja. 

Huijari luo kovan kiireen, sekä kuvan siitä, miten onnekas tuo huijauksen kohde on. Uhri ei ehkä muista tarkastaa sitä, että onko jotain palvelua tarjoavaa yritystä edes rekisteröity yhtiörekisteriin. Hän saattaa ajatella että hänen valintansa tuo yhtiölle niin ja niin paljon säästöjä. Ja sitten rahat saattavat lähteä tililtä. Tai sitten joku availee yhtiön nimiin muutamia sähköposteja. Ja näin sitten saadaan käyttöön suomalaisia sähköposteja, joilla voidaan kalastella tietoja ympäri verkkoja. 

Suomalainen työ on luotettavaa. Meillä Suomessa lakeja noudatetaan tarkasti. Ja se tekee meistä haavoittuvia. Osa ihmisistä uskoo että ilmoitus poliisille riittää, ja sitten hakkerit ovat oikeudessa. Tuolloin ei oteta huomioon sitä, että varsinkin silloin jos vakoilu tapahtuu toisen valtion toimesta, niin silloin ei oikeudenkäyntejä ole ehkä edes odotettavissa. 

Tällaisten näennäisesti asiallisten, Suomeen rekisteröityjen yhtiöiden kohdalla voimme nähdä selvästi syyn, miksi oligarkit ovat hankkineet kaksoiskansalaisuuksia niin innokkaasti. Yhtiö voidaan perustaa siten, että ihmiset näkevät vain suomalaisia toimijoita. Ja tietenkin salasanapalvelu on yksi niistä, joita voidaan käyttää tietojen kalasteluun. Kotimaahan rekisteröidyn sähköpostin avulla voidaan availla sosiaalisen median tilejä, perustaa kotisivuja yms. 



Yhdessä NSAta koskevan pelottelun kanssa tuollainen "kotimainen palvelu" voi olla tehokas. Eli NSA-pelko ohjaa ihmisiä käyttämään muita palveluita, ja silloin tietenkin joku voi ryhtyä tallettamaan salasanojaan alustalle, jonka taustoja hän ei tunne. Joten kuinka moni meistä edes viitsii tarkastaa sitä, että onko joku salasanapalvelu tai krypto-ohjelman tarjoaja edes rekisteröity yritys? Sen tiedon saa nopeasti esimerkiksi Y-tietopalvelusta. Jos Y-tunnusta ei löydy, niin silloin yhtiötä ei ole edes olemassa. 

Tuollainen palvelu voi näyttää erittäin luotettavalta. Ne on saatettu rekisteröidä Suomessa. Ja jokaisella niiden työntekijöistä saattaa olla osoite Suomessa. He saattavat olla oikeasti suomalaisia, ja tietenkin yhtiömiehinä häärii tunnettuja toimijoita. Mutta esimerkiksi alihankkijoilla saattaa olla sitäkin enemmän huomautettavaa. Tai sitten konesaleja "siivoaa" edustava joukko venäläisiä. Eli nuo "siivoojat" voivat kuljettaa erilaisia kovalevyjä pois noista tiloista. Eikä vakoojien tarvitse olla mitenkään virallisesti töissä noissa yhtiöissä. He voivat esittää olevansa vieraita. Tai sitten heillä voi olla etäyhtys auki noihin palvelimiin. 

Eli millaiset salasanat ovat tuon vakoojan kannalta tärkeitä. Vastaus voi olla erikoinen: vakoojan käsissä kaikki salasanat ovat tärkeitä. Eli aivan tavallinen Facebook-tili tai sähköposti voi vakoojan käsissä muuttua välineeksi, jolla hän kalastelee muita salasanoja. Hän voi esiintyä esimerkiksi krapulaisena toimistopäällikkönä, joka kokee olevansa "nolossa tilanteessa", ja sitten kysyä salasanaa järjestelmiin, jotka ovat valtion silmissä luotettavia. Toisin sanoen vakooja etenee askel askeleelta kohti järjestelmiä, jotka kiinnostavat esimerkiksi GRUta tai FSBtä. Joten voidaan sanoa että mitään merkityksetöntä tietoa ei ole. Ja kaikkia sosiaalisen median kanavia voidaan käyttää valheellisen tiedon levittämiseen. 

Jokainen sähköposti tietenkin voi toimia informaation-operaatioiden työvälineenä. Informaatio-operaatioissa tärkeitä on saada mahdollisimman suuri joukko ihmisiä vakuuttuneeksi oman tiedon oikeellisuudesta. Joten tietenkin informaatio-operaattori kerää mahdollisimman suuren yleisön, ja sitten hän ryhtyy suoraan jakamaan omaa propagandaansa. Tuolloin esimerkiksi erilaisten nuoriso-idolien käyttö tällaisissa operaatioissa on erittäin yleistä. Eli noiden julkisuuden henkilöiden nimissä tai heidän markkinointi-tiimiensä nimissä houkutellaan nuoria esimerkiksi tilaamaan uutiskirjeitä. 

Eli noilla sivuilla voidaan jakaa ennakkonäytteitä tulevilta albumeista tai keinoilta yms. Ja sitten yhtenä päivänä nuo henkilöt ryhtyvät jakamaan omia tiedonantojaan.  Kun puhutaan informaatio-operaatioista, niin silloin tietenkin se, että propaganda muuttuu aggressiiviseksi sekä pilkkaavaksi kertoo siitä, että joku on menossa pieleen. Propagandistin tuntee siitä, että hän vaikuttaa jotenkin luotettavalta. Hän voi kertoa omaavansa hienoja opinarvoja sekä hienoja ystäviä. Kun me muutumme "NATO- tai sotakiiman" levittäjiksi, niin silloin joku on saattanut tehdä virheen, joka voi paljastaa jotain sellaista, mikä voi vaikuttaa koko propagandakoneistoon. Viha ja pelko ovat asioita, jotka kulkevat käsi kädessä. Pelko voidaan peittää vihalla sekä väkivallalla. 

https://yle.fi/a/74-20236620

maanantai 13. heinäkuuta 2026

Kun ihminen katoaa… Niin miksi hän katoaa?



Suomessa on noin 600 ihmistä kadoksissa. Osa löytyy joskus myöhemmin. Osa on kadonnut siksi, että he ovat esimerkiksi jossain todistajansuojelussa. Tai sitten osa vain päättää aloittaa alusta. Mutta kuitenkin katoamisen yhteydessä pitää muistaa se, että katoaminen ei välttämättä ole kenenkään mielestä kovin hyvä asia. Se että ihminen katoaa tietenkin jättää hänen läheisensä epävarmuuteen. Samoin epävarmuutta tuo sekin, että jos hän pakenee jotain, niin mistä takaa-ajajat tietävät, että tuo henkilö ei tule heitä vaanimaan. Mutta jokaisessa katoamisessa on jotain outoa. Mikäli henkilö haudataan jonkun tien alle oman autonsa sisällä, niin jo vaadittava kuoppa on melko iso. 

Eli onko maamme teiden alle haudattu montakin autoa. Toisaalta jos pahoilla pojilla on käytössään hydraulinen puristin, jolla autoja puristetaan kuutioksi, niin silloin pahat pojat ovat voineet laittaa tuollaisen kuution oman auton perävaunuun, ja heittää sen vaikka johonkin masuuniin. Sillä tavalla sitten saadaan myös todisteet suoraan kadotettua. Toinen paikka on autotallin lattia, jossa ruumis voidaan hävittää hitsausliekin avulla. Jäljelle jää vain tuhkaa, kun 3500 asteinen liekki tekee kammottavaa työtään. Jos joku sitten laitetaan noin vain katoamaan, niin miksi tappaja toimisi sillä tavalla? 


Onko hän ehkä sarjamurhaaja, joka haluaa varmistaa, ettei häntä tunnisteta. Eli mahdollinen DNA voidaan hävittää ruumiin mukana? 


Onko tappaja ehkä käyttänyt väkivaltaa sellaista ihmistä kohtaan, joka voi aiheuttaa koston? Kun ihminen katoaa, niin kyse ei ole suinkaan mistään tavallisesta alamaailman välienselvittelystä. Vaan jostain sellaisesta, mistä ei juurikaan olla koskaan kerrottu. Siis tietenkin tuolloin pitää selvittää se, mitä ihminen on todella tehnyt. Eli onko henkilön julkisen tai perheelle kerrotun totuuden takana joku toinen asia, joku josta ei edes kotona olla uskallettu mainita. Onko säntillinen perheenisä ehkä tehnyt liiketoimia joidenkin liivijengien kanssa? Eli onko kadonnut ehkä elänyt jotain kaksoiselämää? Onko henkilö pantu katoamaan siksi, että hänen kaverinsa eivät kostaisi jollekin? 

Tuolloin tekijä olisi ehkä ajatellut sitä, että nuo kaverit ovat ottamassa oikeutta omiin käsiinsä, ja ehkä tulisivat “vierailulle”. Tai onko tuollaisella kadonneella ehkä vihamies menneisyydessä? Ehkä kadonnut on ehkä vuosia sitten nöyryyttänyt jotain kaveriaan. Tai ehkä kadonnut on tehnyt jotain sellaista, mitä joku ei voi antaa anteeksi. Tietenkin katoaminen voi tapahtua vahingossa. Mutta kaatuminen, sydänkohtaus sekä muut onnettomuudet jättävät jäljelle ruumiin. Eläimet eivät syö keinokuituja. Joten sen takia henkilön vaatteista jää usein jälkiä. Tietenkin on aina mahdollista, että henkilö putoaa johonkin jokeen, josta häntä ei osata etsiä. Jos hän ei ole maininnut mahdollisesta kalareissusta. 

Tai sitten hän on valehdellut sijaintinsa kun hän on kadonnut. Suuri osa selvittämättömistä rikoksista ei selviä, koska rikosta koskevaa tietoa on pimitetty. Eli teon väitetään tapahtuneen muualla kuin missä se tapahtui. Mikäli henkilö joutuu tappeluun strptease ravintolan edessä, niin hän saattaa kokea tilanteen siten, että on muka “helpompi” sanoa joutuneensa hyökkäyksen kohteeksi jonkin “kunniallisen paikan lähellä. Ja siinä on turha odottaa, että poliisi kykenee selvittämään tuota tekoa, koska nuo tekijät ovat toisessa paikassa kuin missä teon väitetään tapahtuneen. Mutta jos joku valehtelee olinpaikkansa, niin miksi hän tekee niin? 

Kun ihminen katoaa, niin tärkeää on se, mistä ilmoitus tulee. Tuleeko ilmoitus kotoa, tai työpaikalta, jos henkilö ei tule töihin sovittuun aikaan. Vai onko esimerkiksi retkiseurue tehnyt ilmoituksen, jos henkilö ei olekaan palannut kuusen takaa. Ja tietenkin tärkeää olisi aina tietää se, onko kadonnut ennenkin kadonnut ilmoittamatta. 

Eli jos henkilö on ollut muualla kuin missä hän on ilmoittanut olevansa, niin se on saattanut aiheuttaa mahdollisesti sen, että häntä on etsitty väärästä paikasta. Tai sitten etsintä on ollut turha. Mikäli henkilö on ilmoittanut väärät henkilötiedot, niin silloin tietenkin kyseessä on voinut olla turha etsintä. Mikäli sitten puhutaan esimerkiksi juuri metsissä tapahtuneista katoamisista, niin osassa näistä tapauksista ei voida edes nimetä henkilöä, joka olisi kadonnut. 

Metsästä saattaa löytyä tyhjä teltta, makuupusseja sekä erilaisia erätarvikkeita. Mutta teltan omistajaa ei löydy mistään. Eli ketään ei ehkä olla ilmoitettu kadonneeksi jollain seudulla. Ja tuolloin kyseessä voi olla väärä hälytys. Mutta jos yksin tai kaksin matkaavat henkilöt katoavat jossain muualla, kuin missä he ovat ilmoittaneet olevansa. 

Eikä kotiväki edes tiedä, että heillä on joku suhde. Niin silloin viranomaiset eivät varmaan kyllä ketään löydä. Mutta siis aina jos jossain liikutte, niin ilmoittakaa jossain, missä päin kuljette. Mikäli metsästä löytyy tyhjä teltta, niin se merkitsee ainakin jossain tapauksissa etsintöjä. Mutta mikäli henkilö on toisessa paikassa, niin häntä ei varmasti löydetä. Väärien tietojen antaminen ei ole asia, joka lisää turvallisuutta. Nimittäin joku voi tuolloin käyttää tilaisuutta hyväkseen. Ihmisellä voi olla vihamiehiä, joista hän ei tiedä itsekään. 


Mitään mahdollisuutta ei saa sulkea pois ilman tutkimusta. 


Mutta kun kaiken maailman UFOt tai UAP (Unidentified Aerial Phenomena) ovat taas tapetilla, niin voidaan varmaan kysyä, että voisiko joku näistä katoamisista olla niin sanottu abduktio?  Eli onko henkilö jostain tuntemattomasta syystä pakotettu autoon tai ilma-alukseen? Jos kaappaaja ei ole “alien”, niin onko hän ehkä luullut kadonnutta joksikin toiseksi? Vai onko kadonneella mahdollisesti menneisyys ehkä poliisin tiedottajana? Siis jokainen katoaminen täytyy selvittää. Tietenkin on mahdollista että umpihumalainen henkilö putoaa esimerkiksi laivalta mereen. 

Tai huumeiden vaikutuksen alainen ihminen hyppää uimaan kesken laivamatkan. Mutta sanotaan että jos ihmisellä menee huonosti, tai hän käyttää huumeita, niin silloin hänellä pitää olla sellaisia yhteyksiä, jotka voivat “panna henkilön katoamaan”. Tai jos hän päättää tehdä itselleen pahaa, niin silloin pitäisi esimerkiksi löytyä joku syy tuohon karmeaan päätökseen. Mutta jos ihminen tekee itselleen jotain, niin miksi kukaan ei nähnyt masennusta? Ja miksi ruumista ei ole jäänyt haudattavaksi? 

Tämäkin asia voidaan kyllä ottaa huomioon. Siis tutkija ei saisi koskaan jättää mitään ajatuksia suoraan pois mielestään. Joten voisiko joku sää tai muu vastaava ilmiö saada ihmisen katoamaan. Mieleen ei tule nimittäin mitään järjellistä syytä miksi joku lähtee ulos. Eikä koskaan enää palaa. Kai tuollainen ihminen tietää, että hän aiheuttaa suurta huolta. 

Kun katoamisesta annetaan tietoja, niin tietenkin tiedottamisen kanssa pitää olla varovainen. Jos ihminen on henkirikoksen uhri, niin lehdissä pitää kertoa olennainen, mutta siten että rikollinen ei voi väittää lukeneensa ratkaisevia tietoja mahdollisen tunnustamisen yhteydessä mediasta. 


https://yle.fi/a/74-20235465


lauantai 11. heinäkuuta 2026

Kukaan ei jaksa olla loputtomiin tehokas. (Samu Sirkan kesätervehdys)



Mitähän Samu Sirkka eli Pinocchio-nuken omatunto sanoisi, jos Pinocchio olisi suunnitellut nykyaikaisen työelämän. Nykyisen työelämän kuormittaminen on erittäin yleistä. Tehokkuutta mitataan siten, että kuinka paljon rahaa ihminen tuo yhtiölleen. Ja samalla tietenkin tehokkuuden mittariksi ei enää riitä työsuoritusten määrä. Tai hyväksyttyjen työsuoritusten prosentuaalisena osuutena. Siihen on liitetty se, kuinka paljon aikaa päivässä työntekijä viettää työpisteessään. 

Jos työntekijä on poissa työpisteestään, niin hän on sitten suoraan sanottuna viettämässä tehotonta aikaa. Ja tehoton aika voidaan merkitä miinus ja tehokas aika eli aika jonka aikana henkilö tuo voittoa yritykselle plussalla. Jos henkilö on WCssä, niin se aika on miinusta. Ja jos hän on työpisteessään, niin se on plussaa. Ja jos plus-miinus tilasto on sitten kovin miinusmerkkinen, niin se merkitsee potkuja. 

Kun ihmistä kuormitetaan jatkuvasti, niin seurauksena on jossain vaiheessa murtuminen. Jos se että tekee työt nopeasti ja hyvin vain kasvattavat omalla pöydällä olevien tehtävien määrää, ja samalla esimerkiksi työpaikalla on jatkuvasti pinnalla se, että jokainen työntekijä kokee että hänet voidaan suoraan paiskata ulos, jos hän ei ole tehokas, niin silloin tilanne saattaa muuttua niin, että ihminen ei enää jaksa töissä. Ihmistä kohdellaan kuin koneen osaa. 

Hän ei ole mitään, kun hän tulee sisään. Hän saattaa olla muille ikään kuin vain välttämätön paha, jolle tehdään selväksi, että hän saa lähteä heti, kun sopivampi löytyy. Ja kun työhön tullaan, niin paikkaa on saattanut hakea 200 ehdokasta. Näin tehdään selväksi se, että jos työ ei maistu, niin uusia tarjokkaita on paljon. Joten työtehtävien opettelu kannattaa aloittaa heti, niin ei tarvitse huomata olevansa tehoton. 

Työympäristössä tapahtuvaan syrjintään on vaikea puuttua. Nimittäin ihminen ympäröi itsensä helposti ihmisillä, jotka ovat hänen itsensä kaltaisia. Jos työpaikalla kiusaaja on esimerkiksi työpaikan esimies. Niin muut työntekijät ovat usein hänen itsensä kaltaisia. Heillä on kaikilla samat käsitykset asioista. Eli samalla tavalla kuin koulukiusaaja, niin työpaikkakiusaaja kerää ympärilleen joukon ihmisiä, joilla on samat näkemykset, kuin hänellä itsellään. Ja jos esimies on ollut tarpeeksi kauan työpaikassa, niin hän on miehittänyt koko työpaikan itsensä kaltaisilla ihmisillä. Joten jos yksi joukosta kiusaa, niin se sitten antaa hyvän syyn olettaa, että myös muut tuossa joukossa kiusaavat. Tai muut vähintään suhtautuvat kiusaamiseen hyväksyvästi. 

Työelämässä tärkeintä on olla tehokas. Jos työtehtävät sujuvat hiukan liian nopeasti, niin se sitten lisää tehtävien määrää. Eli nopea ja tehokas työntekijä hukutetaan tehtäviin. Hänelle saatetaan ohjata ne tehtävät, mitä toisilta jäi tekemättä. Tauot korvataan jollain energiajuomalla, ettei johtaja näe että ihminen ei ole tehokas. Jos ihminen on liian tehokas, niin hän on pyrkyri. Jos hän on liian tehoton, niin hän on laiskimus. Jos hän on liian hiljainen, niin hän on autisti. Jos hän on liian äänekäs, niin hän on häirikkö. Henkilö  voi myös olla liian lihava tai liian laiha. 

Hän voi olla liian nössö. Hän voi olla myös liian äänekäs, liian kärkäs ottamaan asioihin kantaa. Tai liian liian hissukka. Tai sitten hän voi olla myös liian väkivaltainen, jos hän uskaltaa puolustaa itseään. Siis varsinkin enemmistön vastustaminen tekee hänestä väkivaltaisen. Joten jos päällesi käydään ylivoimalla ja uskallat panna vastaan, niin varmasti teet teon, jota ei voida antaa anteeksi. Miksi kukaan ostaa kavereille karkkeja, jos hän kuitenkin saa nenilleen. Jos ihmisen sosiaaliset, weli keskustelutaidot ovat heikot, niin kuinka monta kertaa hänelle on karjuttu? Tuo sana “hiljaa”? Jos kukaan ei keskustele ihmisen kanssa, niin hän ei kyllä sitten opi sosiaalisia taitoja mistään. 


Siis se joka lyö takaisin aloittaa tappelun. Kun ihminen sitten viimeisillään kannetaan anorexian tai bulimian takia sairaalaan, niin tietenkin hänellä on paljon puhuttu syömishäiriö. Se miten häntä on haukuttu lihavaksi tai laiheliiniksi usein jääkin sitten mainitsematta. 


Tehokkuus on sitä, että työntekijät tekevät työtä kahdeksan tuntia päivässä ilman taukoja. Jos ihminen pitää ylimääräiseksi katsotun tauon, niin hän ei ole tehokas. Tehokkuus on siis asia, mikä osoitetaan istumalla jatkuvasti työtä, josta yhtiö maksaa palkkaa. Työajan käyttö on siis tärkeä asia, kun työntekijän asennetta sekä jatkoja ajatellaan. Työntekijä ei saa missään nimessä tehdä työpaikallaan mitään muuta kuin tuijottaa ruutua tai tehdä jotain muuta työtä. Jos liikaa vapaa-aikaa sattuu löytymään, niin työnantaja siirtää silloin huomion siihen, miten noita tehtäviä voidaan työpaikalla jakaa uudestaan. Tekoäly on tietenkin suuri uhka, koska se tarkoittaa sitä, että työntekijä voi hieman rentoutua kesken työpäivää. Se että hän avaisi sosiaalisen median varmaan aiheuttaa koko työympäristön romahtamisen. 

Jos tekoälyllä onnistutaan tehostamaan työpaikan ajankäyttöä 50%, niin silloin varmaan 50% työntekijöistä saa lähteä. Siis missään nimessä sillä ei ole väliä, miten paljon työntekijä tekee töitä. Hän voi olla mestari, joka tekee vaikka miten paljon raportteja tai taulukoita. Mutta jos hän sitten sattuu olemaan hiukan liian usein vessan ovella, niin hänet voidaan tietenkin poistaa yrityksen palveluksesta. Siis hän voi tehdä vaikka 8 raporttia päivässä, ja joku toinen voi tehdä samoja raportteja samalla tarkkuudella vaikka 4, niin kuitenkin pääasiallinen ongelma on tuolloin se, että tämä toinen joka tekee enemmän raportteja ei käytä työaikaansa siten, kuin siitä maksetaan. 

Se että ihmisten työpanosta mitataan siten, että he voivat tehdä vielä vähän enemmän työtä tietenkin stressaa. Se että ihmistä kuormitetaan aina vain enemmän saa aikaan sen, että hän lopulta palaa loppuun. Eli ajatus siitä että työntekijä lähtee eläkkeelle 50 vuotiaana varmaan ilmenee erittäin hyvin tässä mallissa.  Nykyaikaisessa työelämässä ongelma on siinä, että me emme etsi vahvuuksia. Me etsimme heikkouksia. Me etsimme vikoja, joita voidaan käyttää henkilön poistamiseksi työelämästä. Kun otamme ihmisen töihin, niin ajattelemme ensimmäiseksi, mistä hänelle löytyy korvaaja. 


Eli miten pääsemme hänestä eroon. Ja tavoite on selkeä. Kun ihminen jää pois kärrynpyörästä 40 vuotiaana ja kuolee alle 70 vuotiaana keuhkosyöpään, niin hän ei sitten kasvata turhaan eläkkeensaajien määrää. Eli valtion kannalta varmaan olisi hyvä, että henkilö ajaisi paljon autolla, maksaisi paljon alkoholi- ja polttoaineveroa sekä tupakkaveroa. Näin hänen saamansa palkkarahat voidaan kierrättää takaisin yhteiskunnalle. Jos hän sattuisi vaikka putoamaan Mount Everestiltä, niin hän ei toisi silloin edes varhaiseläkkeen kustannuksia valtion kassaan. 

Varmaan olisi tärkeää, että ihminen itse jäisi eläkkeelle. Näin ei kenenkään tarvitse käydä läpi sitä, miten tuota loppuu palanutta henkilöä on kannustettu tekemään töitä vähän paremmin ja tehokkaammin. Samoin hänelle ei tarvitse maksaa eläkettä, kunnes lääkärintodistus saadaan valmiiksi. 

Koska maassamme ei muita asioita huomioida kuin virheitä. Niin rakentavan palautteen jälkeen itsetunto on kuin musta aukko. Siitä ei paljon ole jäljellä. Kun toinen ei ole osannut, niin miksi hän ei ole voinut lähteä vaikka siivoamaan. Tai edes pysynyt poissa jaloista. Kun tuo palaute annetaan karjumalla, niin muut saavat nauraa vedet silmissä.

Alkavat muistisairaudet ovat asia, mikä varmasti stressaa. Eli kun niistä kirjoitellaan kaiken aikaa, niin ne saattavat aiheuttaa sellaisen tilanteen, että työkaverit alkavat nähdä noita oireita jossain työyhteisön jäsenessä. Kun hänet sitten poistetaan muonavahvuudesta, niin tilalle saadaan ottaa joku nuorempi, ja kauniimpi ja lihaksikkaampi. 


Stressi saattaa usein eskaloitua. Stressaantunut ihminen saattaa huutaa alaisilleen kurkku suorana. Hän saattaa käyttää liikaa alkoholia, mikä aiheuttaa huolta lähipiirissä. 


Stressi saa aikaan sen, että henkilö saattaa ryhtyä juopottelemaan sekä polttamaan tupakkaa tai ryyppäämään. Ja tietenkään tuollaiset elämäntavat eivät ole kovin hyvät esimerkiksi muistia ajatellen. Eli stressi ilmeisesti ei itse aiheuta muistisairauksia, mutta stressin seuraukset kuten kohonnut alkoholin käyttö, elämäntapojen huononeminen, kuten liikunnan vähyys, tupakointi alkoholin käyttö sekä lääkkeiden ja alkoholin sekakäyttö ja huumeet kuten kokaiini voivat vaikuttaa negatiivisesti myös muistiin. 

Mikäli sitten puhutaan esimerkiksi suotuisasti muistisairauksiin vaikuttavasta Omega-3 rasvahaposta, niin noihinkin asioihin kannattaaa suhtuatua hiukan varauksellisesti. Nimittäin Omega 3 rasvahappoja käyttävät ihmiset saattavat suoraan sanottuna omata hieman keskimääräistä paremmat elämäntavat. Ja tietenkin esimerkiksi imppaajilla, alkoholin ja huumeiden käyttäjillä voi olla suurempi mahdollisuus saada muistisairaus. Kun ihminen liikkuu huonossa seurassa, niin hän voi myös kohdata pahoinpitelyitä sekä muutenkin kolhia päätään keskimääräistä useammin. 


Stressiä ei yhtään vähennetä lehtijuttujen avulla, joissa antaumuksella kuvaillaan tilannetta, jossa henkilö ei aamulla muistanut mihin hän on avaimensa pistänyt. Ja illalla hän oli vegetatiivisessa tilassa. Eli jatkuva negatiivisten asioiden korostaminen stressaa meitä kaikkia. Kun katsomme esimerkiksi tarinoita siitä, kuinka henkilö on kävellyt kadulla, ja yllättäen saanut aivoinfarktin, tai kun henkilö on käynyt pienen yskän takia lääkärissä, ja sitten aivan yllättäen keuhkoista on löytynyt perunan kokoinen kasvain, niin varmaan tällaiset jutut aiheuttavat jokaisessa meistä stressiä. Juuri nämä terveyteen liittyvät uutiset saavat aikaan sen, että olo on kuin “Kotilääkäri”--kirjaa luettaessa. Ihminen alkaa suoraan peilata sekä etsiä noita oireita omasta päästään sekä kehostaan. 

Ja asiaa tietenkin edesauttaa se asenne, että henkilö itse ei ehkä tiedä mitään tuosta tilasta. Joten “hänen asemassaan” etsitään oikea lääkäri, tai etsitään pääsyä sairaseläkkeelle. Siis meistä kukaan ei itse kykene arvioimaan omaa jaksamistaan tai omaa mielenterveyttään. Vaan arviointia pitää tietenkin tehdä jonkun sukulaisen tai ystävän kautta. Näin saadaan kaikki asiat kärjistettyä. Ja edessä odottaa muhkea 600 euron eläke. Joka sitten varmaan takaa jaksamisen sekä stressittömän elämän. Näin saamme sitten sellaisen pilvilinnojen tekijän ja taivaanrannanmaalarin palautettua suoraan arkitodellisuuteen. 

Hän ei enää unelmoi paikasta ison yhtiön johtajana. Tai matkasta jonnekin kauas eksoottiseen maahan. Vaan koko aika kuluu mukavasti jossain neljän seinän sisällä istuessa. Mutta ehkä se sitten vähentää stressiä. Stressi on kokonaisvaltainen asia. Se ei synny yhden tapauksen seurauksena. Se on seurausta useista erilaisista kuormittavista asioista. Työpaikan huono ilmapiiri, pelko, unettomuus sekä monet muut vastaavat asiat saavat aikaan stressiä. 


Mikäli ihminen pohtii jatkuvasti niitä ikäviä asioita, niin hän varmasti masentuu. Hän näkee itsensä huonona työntekijänä, jonka arvo on sama kuin jollain rätillä. Kun ihminen kokee olevansa jotenkin huono, niin hän jää varmasti yksin. Tai hänet saatetaan jättää yksin, koska joku näkee hänet autettavana ihmisenä, jonka pöydän vieressä seisoo jatkuvasti joku työnjohtaja. Ihmisen muisti on rakentunut suojelemaan lajiamme. Sen takia me emme näe positiivisia asioita. Me näemme ja muistamme negatiiviset asiat aina paremmin. Ja juuri tuo asia saattaa muuttaa ihmisen elämän negaatioksi. Hän saattaa nähdä kaikki asiat negatiivisina. 

Se mikä sitten korostaa riittämättömyyden sekä huonouden tunnetta on se, että jonkun muun pitää aina saada kunnia siitä, missä ihminen onnistuu. Aina pitää olla joku, joka on tukenut, joku  joka on uskonut. Ja joku joka on löytänyt sen ja sen osaajan. Kun ihminen onnistuu, niin ansiot pitää aina jakaa jonkun toisen kanssa. Jos ihminen epäonnistuu, niin hän sitten saa kantaa seuraukset yksin. Eli jos henkilö ei vain saa jotain asiaa tehdyksi, niin hänelle kerrotaan siitä, miten suuren pettymyksen hän on milloikin tuonut. Eli alaisen tehtävä on miellyttää muita ihmisiä. Jos hän ei miellytä muita, niin seurauksena on sitten lähtö pois työelämästä. Ja näin kaikki ovat tyytyväisiä. 

Tai siis kaikki muut paitsi se, joka saa lähteä kohti ovea. Hän ei varmaan ole tyytyväinen yhtään mihinkään. Mutta ketä hänen mielipiteensä kiinnostavat. Riittää että hän pysyy poissa näkyvistä, eikä hänen tarvitse myöskään puhua mitään millekään muulle, kuin omille vanhemmilleen. Ja usein tällaista henkilöä kohdellaan muutenkin kuin lasta. Hän ei kykene muka päättämään itse mistään. Häntä ei tarvitse ottaa mihinkään mukaan. Ja kaikki mitä hänestä puhutaan suodatetaan noiden lääkärintodistusten kautta. 

Kun henkilöllä on joku lääkitys, niin hän ei varmaan sitten halua käydä myöskään missään ravintolassa, Hän ei muuta halua kuin siivota lattioita. Hän haluaa siis vain olla rauhassa. Eikä hänen sovi myöskään seurustella, niin eivät huonot geenit pääse leviämään. Joten ratkaisu voisi olla esimerkiksi sterilisaatio. Näin myös tiettyjen ihmisten hyvyys tulee ilmi. Sikojen palleista nostetaan suurempi meteli, kuin ihmisten palleista. 


Siinä nurkassa istuessa, kokakolaa juodessa sekä pikkusiskon tai pikkuveljen häävieraita seuratessa aika kuluu mukavasti eikä stressistä ole tietoakaan. Ja varmaan tuollaisen ihmisen vanhemmilta on helppoa kysäistä, että milloin tämä tylsimys on lähdössä kotiin. Näin ei tuota seinäkoristetta, seinälamppua yms. tarvise itseään vaivata millään asioilla. Eikä kenenkään tarvitse nähdä mitään hourailuja, kuten ajatuksia siitä, että tuo negatiivisten ajatusten magneetti voisi antaa itsestään muuta kuvaa, kuin mitä hänestä on annettu toisten toimesta. 

Siinä joku saattaa jopa jossain vaiheessa käydä kertomassa, että he tarvitsevat siitä yhden tuolin. Ja näin on sosiaalisten taitojen harjoittelua ollut aivan tarpeeksi. Kun illalla lähdetään kotiin vanhempien seurassa, niin se tuntuu niin hyvältä. Kun ikää on vajaa 25, ja tietenkin surkeat tulot, lääkitys sekä siitä johtuva “pieni” painon nousu varmaan saavat myös oman sosiaalisen verkoston supistumaaan.  Kun häntä ei kutsuta mukaan, niin sitten hän välttyy ikäviltä asioilta. 

Kun ihminen ei tee itse mitään, niin silloin hän ei kohtaa epäonnistumisia. Mutta hän ei myöskään voi onnistua missään. Ja varmaan 60-vuotiaana on hauska kuulla, että kukaan ei ole koskaan estänyt menemästä esimerkiksi iltakouluun. Kun ihminen odottaa jatkuvasti muiden käskyjä, niin hän varmasti pysyy arvojärjestelmän pienimpänä suorittajana, jolle valutetaan ne tehtävät joita kukaan muu ei viitsi tai halua tehdä. 

Samoin jokainen ihminen voi suoraan katsella tuota henkilöä alaspäin. Eikä hänellä ole varmaan itsellään ole halua lähteä kenenkään mukaan jatkoille. Joten tietenkään häntä ei myöskään voida kutsua mukaan. Eihän moista ilonpilaajaa missään edes haluta nähdä. Kun sitten toinen unelmoi jostain suuresta, niin tietenkin nuo unelmat pitää välittömästi lopettaa. Eihän se käy, että ihminen joka on määrätty johonkin masennus- yms.hoitoon edes unelmoi mistään muusta kuin tiskarin tai siivoojan apulaisen työpaikasta, Hän ei saa saada missään tapauksessa mitään johtotehtäviä, Eikä hän saa edes tehdä muuta kuin jotain hyvin pieniä tai muuten helppoja tehtäviä. 

Eli varmaan sairaseläkkeet, masennukset sekä muut vastaavat asiat ovat joidenkin mielestä upeita asioita. Siis elämä vain näyttää silloin sitä karumpaa puolta hyvin nopeasti. Itse jokainen meistä voi suositella muille sitä eläkettä, jos ei itse joudu elämään vajaa 600 euron kuukausituloilla. Mutta asiat voidaan aina hoitaa siten, että kukaan ei koskaan saa tuota asiaa tietoonsa. Kun ihminen lakkaa olemasta toisten silmissä, niin hän ei silloin herätä mitään ikäviä kysymyksiä siitä, miten näin pääsi tapahtumaan. Elämä on upeaa, jos sen oikein oivaltaa. Jos rahaa on taskussa, niin silloin ei päätä paljon pakota. jos oma ranta on joku Helsingin Hietaniemen ranta sekä asunto Vantaan korsossa. 

Niin siitä sitten on tuo valtion rahojen haaskaaminen kaukana. Vetta saa pullosta. Sosiaalihuollosta saa polkupyörän. Joten siinä sitten voi polkupyörän kaltaista menopeliä käytettäessä omaa kuntoa kohotella. Eli jos ihminen ei koskaan hikoile, niin silloin kuntoilu tai liikkuminen on täysin turhaa. Harley Davidson voi olla hyvinkin hulppea menopeli, jonka avulla kilometrit tarttuvat sutjakasti, mutta kuitenkaan Harley Davidson ei kuluta kaloreita samalla tavalla kuin polkupyörä. Mutta siis tietenkin kaikki tällaiset asiat varmaan ovat niitä, mistä voidaan silloin tällöin keskustella. Kun ihminen haluaa juhlia, niin hän varmaan tarvitsee siihen hiukan rahaa. Jos rahat otetaan pois, niin silloin ei tuota henkilöä enää tarvitse nähdä häiriköimässä jotain festivaaleja. 


lauantai 4. heinäkuuta 2026

Tunteisiin vetoaminen tekee humpuukin vastustamisen hankalaksi




Yllä olevassa kuvassa esiintyvät henkilöt eivät ole aitoja. Heidät on tehty tekoälyllä markkinoimaan humpuukia.  Kuviin liittyvät videot voitte katsoa YLEm sivulta, johon löytyy linkki tämän kappaleen alta. Yllä olevat deep fake kuvat ovat niitä, jotka tekevät humpuukista tai deep fakesta erityisen inhottavaa. Sitä myydään miellyttävän, sekä korkean ammattitaidon omaavan ihmisen kuvalla ja nimellä. Kun puhutaan esimerkiksi deep fakesta, niin riittää että henkilön nimen voi tarkastaa jostain matrikkelista. Eli kuvassa tekoälyn luoma lääkäri antaa ohjeita, joita ei voida pitää edes lääketieteen harjoittamisena tai moraalisena. 

https://yle.fi/a/74-20234271

Riittää että videon tekijä on saanut nimen jostain ovesta, ja sitten hän on luonut virtuaalisen lääkärihahmon, joka ei vastaa mitään kuvausta nimen oikeasta haltijasta. Riittää että tuo virtuaalinen hahmo vain vastaa ihmisten mielikuvaa älykkäästä ja miellyttävästä huippuluokan ammattilaisesta. Humpuukia kaupataan kaiken aikaa. Lääkäreiden nimissä markkinoitu humpuuki on vain pieni osa siitä humpuukista, jota syydetään kaiken aikaa jonnekin nettiin. Siksi ehkä noista asioista on tehty ilmoitus. Mutta esimerkiksi politiikasta ei välttämättä tehdä niin paljon tai helposti ilmoituksia kuin  lääkäreistä, jotka kauppaavat suolaa unilääkkeiden korvikkeeksi.  

Brexit on asia, mitä varmasti ainakin osassa Britanniaa kadutaan. Mutta kun Brexitistä äänestettiin tuolloin 2016, niin silloin lehdistö otti asiaan kantaa siten, että Brexitissä nähtiin vain hyviä puolia. Ja vuonna 2020 Brexit päätettiin Britannian eroon EUsta. 

Kauppa käy kaikissa medioissa, ja yksi asia mikä tekee humpuukin vastustamisesta erittäin vaikeaa, on se että humpuukia markkinoidaan usein vetoamalla tunteisiin. Kun esimerkiksi jotain eroa EUsta markkinoidaan, niin silloin voidaan paikalle marssittaa sotaveteraani, joka kertoo värisevällä äänellä, kuinka hän on taistellut nuoruudessaan, ja halunnut tehdä tästä maasta upean suomalaisille, mutta sitten kuitenkin poliitikot ovat tuon maan myyneet. Tekoälyn luomalla Deep fakella tuollainen  filmi on helppoa toteuttaa. 

Sanotaan että EU tuo meille paljon halpatyövoimaa. Todellisuudessa yhä suurempi osa vierastyöläisistä tulee EUn ulkopuolelta. Eli he lentävät suoraan Suomeen EU-rajan ulkopuolelta. Eikä siis periaatteessa EU voi tällaiseen kehitykseen vaikuttaa. 

Vuoden 2023 EURES rekisterin mukaan "Työvoiman alkuperä: Suomessa asuvasta työvoimasta noin 88,3 % on peräisin Suomesta. EU-alueelta tulleiden osuus on 3,6 % ja EU:n ulkopuolelta tulleiden 8,1 %". Eli ilmeisesti EUlla ei ole niin suurta osuutta ulkomaisessa työvoimassa kuin halutaan väittää. 

Eli tunteilla myydään helposti aatteita. Sillä voidaan myydä erilaisia kokemuksia. Tai tunteilla myydään joskus sellaisia asioita kuin henkiparantaminen. Yleensä tuotteiden kauppaajat uskottelevat, että kaikilla muillakin on sellainen tai tällainen laite. Tuolloin vedotaan ryhmähenkeen. 

Tuollaista ihmistä joka ilmaantuu yllättäen ruutuun ei ehkä kukaan halua kiistää. Tai kukaan ei väitä tuota henkilöä vastaan, ja tietenkään kukaan ei edes halua väittää kyseessä olevan niin sanottu "Deep fake", jossa esimerkiksi sotaveteraanin kuvaa ja haastattelua muokataan tekoälyn avulla, niin että hän sanoo sitä, mitä videon tekijä haluaa hänen sanovan. Eli jos haluatte neuvoja epäasiallisesta markkinoinnista, niin aina on helpointa markkinoida jotain asiaa esimerkiksi markkinoinnin kohteen sairaalle isoäidille. 

Kun tälle on vakuutettu, että sukulaispoika tai -tyttö vaatii jotain apua, niin noita tuotteita markkinoiva, asiantuntijana esiintyvä henkilö voi väittää tuon sukulaisen antaneen isoäidin numeron heille. Ja sitten parinkymmenen minuutin keskustelun jälkeen tuo sukulainen vakuutetaan että hänen sukulaisnuorensa tarvitsee jotain apua. Ajatus on siinä että tuo isovanhempi näkee valtavan paljon vaivaa tuon asian kanssa, ja jos esimerkiksi nuori ei mene hakemaan tuota aikaa, niin silloin tuo sairas isoäiti loukkaantuu. 

Siis tässä puhun erään uskonlahkon tavasta myydä volttimittareita parintuhannen euron hintaan. Siis huijari haluaa että häntä uskotaan. Hän haluaa esiintyä ystävällisenä ja asiantuntevana henkilönä. Ja sitten vain hakemaan volttimittaria postista. Kun ihminen sitten huomaa tulleensa jymäytetyksi, niin huijari saa hänet suoraan tuntemaan syyllisyyttä. Hän on saattanut sijoittaa jopa tuhansia euroja täyteen humpuukiin. Eli kyseessä saattaa olla tilanne, jossa henkilö on ostanut valtavalla rahasummalla tuotteita, joita hän saisi jostain kaupasta ehkä parilla eurolla. 

https://yle.fi/a/74-20234271

https://eures.europa.eu/living-and-working/labour-market-information/labour-market-information-finland_fi

Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

  Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin i...