Tietoturva on aina tärkeä asia.

Me kaikki olemme joskus luulleet, että omat tietojärjestelmämme eivät sisällä tietoja, jotka kiinnostaisivat hakkereita. Mutta olemmeko koskaan ajatelleet mitä esimerkiksi Venäjän trolli tai vakooja voi tehdä vaikkapa kampaajan laskutuslistalla? He voivat etsiskellä listoista sellaisia nimiä, jotka liittyvät Venäjän oppositioon tai vaikkapa puolustusvoimien työntekijöihin. Tai sitten he voivat etsiskellä henkilöitä, joiden avulla voidaan esimerkiksi availla sosiaalisen median tilejä hybridivaikuttamista tai tietojenkalastelua varten. 

Joten sen takia jokainen meistä joutuu joskus miettimään tietoturvaamme erittäin vakavasti. Kuten me tiedämme, niin meillä kaikilla on tietoja, josta joku epärehellinen ihminen saa mahdollisesti hyvinkin suurta etua. Joten meidän kaikkien olisi myös hallittava tietoturvan perusasiat. Perusasioissa kannattaa muistaa se, että salaamiseen kannustava kulttuuri aiheuttaa erittäin suuren uhan. 

Eli jokaisen olisi uskallettava kertoa omalle esimiehelle, jos itseä on lähestytty siten, että voidaan epäillä esimerkiksi tietojen kalastelua. Tuollainen tilanne voi sattua esimerkiksi paikallisessa pubissa, jossa viereen istuu hemaiseva, ulkomaalaisella aksentilla puhuva nainen, joka alkaa kysellä yhtiön tietoverkoista. Samoin esimerkiksi sellaisten yhtiöiden paitojen tai muiden tunnisteiden käyttö, jotka voivat kiinnostaa erityisesti vieraan vallan asiamiehiä tai ammattirikollisia pitäisi olla rajattu työajalle. 

Samoin jos esimerkiksi pikkujoulut tai muut juhlat ovat päätyneet epämääräiseen muistikatkoon, niin silloin asiasta kannattaa mainita. Jos omassa kännykässä on yhtiölle tärkeitä tietoja kuten verkkoon kirjautumiseen tarvittavia salasanoja, niin silloin nuo salasanat kannattaa vaihtaa, vaikka kännykkä olisikin tallella. 

Läpinäkyvyys sekä se että uskalletaan kertoa kaiken maailman houkutteluista on asia, joka edistää tietoturvaa. Läpinäkyvyys tarkoittaa sitä, että useat silmät näkevät enemmän kuin vain yhdet. Ja se tarkoittaa sitä, että tieturvaa koskevia asioita pitää käsitellä koko organisaatiossa. Jokaisen organisaation jäsenen on kyettävä tunnistamaan sekä estämään yleisimmät kalastelumallit, sekä estämään esimerkiksi numerot, joita epäillään häiriösoittajiksi, ilman että he vastaavat näihin puheluihin. 

Etätyö on asia, josta puhutaan aina vain enemmän. Ja yksi asia tietenkin on se, että itsekin olen käsitellyt etätyötä lähinnä normaalien mikrotukihenkilöiden tai insinöörien näkökulmasta. Eli ihmisten näkökulmasta, joiden työ ei sisällä kovin paljon luottamuksellista aineistoa. Mutta jos henkilö työskentelee alalla, jossa puhutaan suoraan valtion kannalta kriittisistä asioista, niin silloin varmaan me kaikki ymmärrämme, ettei henkilö voi tai saa olla viikkokausia poissa toimistolta. 

Eikä tuollainen yhtiö saa missään nimessä edes sallia VPN käyttöä muista kuin valvotuista tiloista. Eli myös työtila kuten etätoimisto pitäisi varmistaa. Eli etätoimisto voi sijaita kaukana varsinaisista tuotantolaitoksista, mutta se voi olla vartioidussa toimistohotellissa, jonne pääsyä valvotaan tarkasti. 

Se että jonkun käyttäjän käyttöprofiili muuttuu yllättäen voi merkitä vihamielistä hyökkäystä. Ja kuten me tiedämme, niin etätyö ei välttämättä ole sopivaa ihmisille, jotka tekevät työtä valtion tai puolustuksen kannalta kriittisten toimintojen sekä tuotteiden parissa. Tai sitten ainakin heidän pitäisi muistaa ladata työnsä vaikka USB tikulle, ja käydä pari kolme kertaa viikossa toimistossa sijoittamassa työ yhtiön palvelimelle. Eli esimerkiksi äärimmäisen kriittisten osien kanssa työskentelevien yritysten ei ole hyvä päästää ketään valvottujen tilojen ulkopuolelta käyttämään verkkojaan tai virtuaalisia työtiloja. 

Kun teemme ohjeistuksia sekä työtä tietoturvan parissa on yksi asia otettava aina huomioon. Mikään sääntö tai dokumentti ei ole toimiva, jos sääntöjä ei noudateta. Jos yksi tai kaksi työntekijää lipsuu annetuista ohjeista, niin silloin se aiheuttaa vakavan tilanteen. 

Muokkaako internet meitä vai me internetiä?

Kaikki mahdollinen toiminta internetissä on vuorovaikutusta. Internetissä olevat kielelliset ja muut ilmaisut ovat tietenkin ihmisten keksimiä, mutta ne vuorovaikuttavat käyttäjänsä kanssa. Ja sitten kun puhutaan siitä, miten internet vaikuttaa esimerkiksi kieleen, niin juuri vähän aikaa sitten ohjelma, jonka päämääränä oli kielen kehityksen kartoittaminen lakkautettiin, koska Internet on saastunut tekoälyn luomasta materiaalista. Tekoäly saattaa tulevaisuudessa muokata kieltämme enemmän kuin arvaammekaan. Tekoälyn ymmärtämä kieli on periaatteessa kirjakieltä. 

Tekoälyn kielimallille annetut komennot on annettava kirjakielisenä. Kirjakieli on kaukana siitä kielestä mitä puhumme. Joten jos kielimalleja käytetään puheen avulla, niin silloin meidän kielemme alkaa yhä enemmän muistuttaa esimerkiksi kirjoissa käytettyä kieltä. Ja se tietenkin vaikeuttaa esimerkiksi murteiden käyttöä. Se taas voi johtaa kielen homogenisointiin sekä murteiden vähenemiseen. Eli muokkaammeko me internettiä vai internet meitä? Vastaus on että sekä että. Me muokkaamme internetiä, joka vastavuoroisesti muokkaa meitä sekä erityisesti tapaamme ajatella. 

Eli koska tekoäly luo yhä enemmän ja enemmän sisältöä erilaisille internet sivustoille, niin se tarkoittaa sitä, että tekoälyt ovat alkaneet lainata toisten tekoälyjen luomaa sisältöä, mikä johtaa yhä enemmän siihen, että tekoälyt alkavat kierrättää omaa, itse tuottamaansa materiaalia. Kun sitten ajatellaan tilannetta, että tieto kumuloituu yhä suurammassa määrin tekoälyjen luoman materiaalien ympärille, niin silloin on vaarana se, että kielimalli romahtaa. 

Tuolloin kielimalli luo silmukan, joka siirtää tietoa sen itsensä läpi, ja sitten tekoäly joka menettää hiukan tietoa jokaisen ajon aikana alkaa kadottaa otetaan tietoon. Tekoälyn kohdalla meidän pitää muistaa se, että tekoäly ei ajattele kuten ihminen. Tekoäly vain yhdistelee eri lähteistä hankittua tietoa uudeksi kokonaisuudeksi. Ja juuri sen takia tekoäly, joka ei oikeastaan ymmärrä tuottamansa tekstin sisältöä voi käyttää vahingossa vääriä lähteitä. 

Tekoäly ymmärtää erittäin hyvin matemaattiset kaavat, sekä matematiikan tehtävät, koska matematiikka on eksakti, erittäin kaavamainen sekä rajattu tiede. Eli se osaa yhdistellä kaavoja ja etsiä niitä netistä erittäin helposti.  Äidinkielen tehtävistä tekoäly ei ehkä sitten kykene tekemään yhtä hyvää mallia. Ja tekoäly ei siis ajattele. Sen pitää etsiä aineisto netistä, ja sitten uudelleen järjestää se siten,  että siitä tulee uusi kokonaisuus. Silloin saattaa käydä niin, että tekoäly käyttää vääriä lähteitä. Mutta toisaalta, kuten monesti ennenkin, voimme suoraan kysyä, että tuleeko opiskelija kouluun saamaan hyviä numeroita, vai myös oppimaan jotain? 

Jos opiskelija siirtää tehtävät tekoälyn tehtäviksi, niin tilanne on sama, kuin hän palkkaisi jonkun muun kirjoittamaan esseitä ja tekemään matematiikan tehtäviä puolestaan. Hän ei tuossa mallissa varmaan kovin paljon töitä tekisi, mutta toisaalta ei hän sitten mitään oppisikaan. Essee on tarkoitettu prosessiksi, jonka aikana opiskelija oppii jäsentämään sekä analysoimaan tietoa, jota hän itse etsii. Jos joku muu tekee tuon työn, niin silloin jää myös oppiminen väliin.  

Se että tekoäly hyödyntää esimerkiksi hakukoneiden pageranking listaa aiheuttaa sen, että tietoa etsitään vain sellaisista lähteistä, jotka saavat paljon klikkauksia. Ja sen takia voidaan pelätä sitä, että tieto yksipuolistuu, kun niitä klikkauksia saavat ne, jotka osaavat tehdä näyttäviä kotisivuja. Tekoäly on kuin ChatBot, eli siltä voi kysyä mitä vain. Mutta kuitenkin meidän pitää muistaa se, että tekoäly on algoritmi, ohjelmisto joka tekee sitä, mitä ihminen käskee. Eli ilman käskyä tekoäly ei tee mitään. 

Mutta jos sitten muutamme käskyn sanamuotoon triggeri tai liipaisin, niin emme ehkä voikaan pitää tekoälyä aivan vaarattomana. Tässä mallissa ihmisen ei tarvitse antaa kaikkia käskyjä tekoälylle, vaan tietyt asiat mitkä päätyvät tekoälyn käsiteltäväksi esimerkiksi sensorien kautta voivat aiheuttaa reaktion. Eli jos esimerkiksi tekoäly on kiinnitetty NATOn ennakkovaroitusjärjestelmään, ja se havaitsee kohti tulevia ohjuksia, niin se voi tietenkin silloin käyttää vaikkapa IT-ohjuksia. Tuolloin tekoälyn havaitsema uhka muuttuu käskyksi aloittaa vastatoimet. Tekoäly ei ole muuten vaarallinen, mutta jos siihen lisätään jotain turvamoodeja, ja se kytketään esimerkiksi ohjukseen, niin silloin tekoäly muuttuu ehkä hyvinkin vaaralliseksi. 

Tuossa äskeisessä tapauksessa kuitenkin me luomme ehdoin tahdoin vaarallisen tekoälyn. Mutta muuten tekoäly ei ehkä ole niin kauhean vaarallinen. Samalla kuitenkin meidän pitää muistaa se, että tekoäly ei välttämättä osaa kaikkea. On olemassa kysymyksiä, joihin kukaan maailman ihminen ei ole löytänyt vastausta. Tai sitten käy niin, että tekoälylle esitetty kysymys on siinä muodossa, ettei tekoäly oikeastaan osaa tai kykene reagoimaan siihen. 

Tekoäly on interaktiossa käyttäjänsä kanssa. Tuo interaktio tarkoittaa sitä, että käyttäjä ohjaa tekoälyä tekemään asioita jollain tietyllä tavalla. Ja hän ikään kuin työstää tekoälyn "kanssa" sen toimittamaa materiaalia. Tekoäly siis esittää oman näkemyksensä esimerkiksi henkilön kuvailemasta piirroksesta, ja sitten käyttäjä alkaa antaa tekoälylle ohjeita siitä, miten sen pitäisi muutella kuvaa tai tekstiä. 

Ei ole ihme, että matematiikan opettajat ovat niitä, joiden mielestä tekoäly vie heidän työpaikkansa. Ja kielten sekä äidinkielenopettajien käsitys asiasta on hiukan erilainen. Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin tekoäly on parhaimmillaan silloin, kun se analysoi tarkkaa numeerista tietoa. Äidinkielen käsitteet eivät niin eksakteja tai tarkkoja ole, joten vielä nykyäänkin tekoälyllä on vaikeuksia luoda esimerkiksi äidinkielen aineita. Ja jos opiskelijat antavat kaikki aineensa tekoälyn tehtäviksi, niin he eivät opi yhtään mitään, kuten aikaisemmin kirjoitin. 

https://dawn.fi/uutiset/2024/09/20/tekoaly-on-jo-ehtinyt-pilata-internetin-kielen

Miten vihreän siirtymän toteuttaminen pitäisi toteuttaa?

Vihreää siirtymää on haukuttu siitä, että se vie meiltä rakkaan teollisuutemme. Eli vihreän siirtymän pelätään tai pelättiin aiheuttavan suuria taloudellisia ongelmia. Mutta tuolloin me sitten unohdamme usein sen, että vihreää siirtymää eli kasvihuonekaasujen määrän vähentämistä pitäisi tukea, koska ilmastonmuutos saa aikaan sen, että kesistä tulee kuumia ja talvista lauhoja, mikä taas aiheuttaa esimerkiksi sitä, että syysvilja jää helposti veden alle, ja samalla myös pohjaveteen pääsee helposti erilaisia myrkkyjä. 

Kun katselemme sitten sitä, miten vihreää siirtymää, mikä tarkoittaa tietenkin päästövapaata energiaa on toteutettu, niin vihreän siirtymän paikalle tulee helposti vihreä kupla. Vihreä siirtymä on suoraan sanottuna tuonut ihmisten eteen suuren joukon puolivalmiita laitteita, joilla ei ollut esimerkiksi infrastrukturaalista tukea. Se että tuote saadaan hiottua sellaiseen kuntoon, että siinä ei ole esimerkiksi niitä paljon puhuttuja suunnitteluvirheitä maksaa rahaa ja aikaa. 

Se että joku kehittelee vaikkapa pienydinvoimaloita, niin se ei tarkoita sitä, että muiden ns. vihreään siirtymään liittyvät tuotteet tai niiden kehittäminen olisi kiellettyä. Mutta jostain syystä me emme voi edes ajatella sitä, että jossain maakaasuputkessa kulkisi vetyä. Jo kehittelemme esimerkiksi vetytaloutta, niin mitään muuta kohdetta tuolle vedyn tuotantolaitokselle ei ole, kun Sahara jossa sen pitää tietenkin peittää koko aavikko. Eli mitään välimuotoa ei edes yritetä kehitellä. Maalämmön avulla ei voida koskaan tuottaa vetyä siten että turbogeneraattori jota pyörittäisi maalämmön avulla tuotettu höyry tuottaisi sähköä jolla vettä hajotetaan hapeksi ja vedyksi. Ainoa mahdollinen tapa tuottaa vihreää energiaa on sitten tuulivoima. 

Siis se mikä saa aikaan sen, että vihreä siirtymä tuo meille sellaisen kuplan, mitä emme koskaan uskoisi  näkevämme, johtuu siitä että tuotteita jotka tekisivät tuosta siirtymästä kivuttoman ei tehdä valmiiksi. Tai sitten poukkoillaan ratkaisusta toiseen, eli ei ehditä tai haluta siirtää fokusta mihinkään muuhun kuin siihen, mikä sillä hetkellä sattuu olemaan parhaan näköistä, ja samalla tietenkään mitään muuta kuin sitä yhtä ja ainoaa vaihtoehtoa ei voida edes ajatella. Ja se mikä sitten vielä lisää vihreän siirtymän tuskaa on se, että kaikki ratkaisut pitää ostaa jostain ulkomailta. Eli esimerkiksi Ranskassa tehdystä pienydinvoimalasta ei varmaan tule mitään hyötyä maamme teollisuudelle. 

Kun sitten sellaisia tuotteita kuin pienydinvoimala lähdetään toteuttamaan, niin se vaatii tietenkin pääomaa. Ja varmasti olisi mahdollista, että pienydinvoimaloiden kanssa käytettäisiin esimerkiksi maalämpöä, jonka avulla voidaan tuottaa myös sähköä. Periaatteessa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimella voidaan melkein mikä tahansa hiilivetyä polttava laitos muuttaa suoraan päästöttömäksi. Eli tuolloin joko palokaasut tai mahdollisesti metaani voidaan johtaa tuollaisten suodattimien läpi, jolloin hiili saadaan poistettua noista yhdisteistä. 

Voivatko auton renkaat suojata Venäjän strategisia pommikoneita drone-iskuilta.

Yllä: Autonrenkailla suojattu Tu-95 "Bear" ydinpommikone. 

Onko Venäjän lentokoneiden päälle kasaamista autonrenkaista oikeasti hyötyä, kun ajatellaan droneja? Autonrenkaat voivat suojata lentokonetta droneilta sekä niiden tekoälyyn pohjautuvalta suunnistus- sekä kohteentunnistus automatiikalta, jos dronet käyttävät niin sanottua kirkasta logiikkaa tai tyhmää automatiikkaa, mutta vain silloin jos tekoälyn muistiin ladatun kohteen kuvan, sekä sensorien eli kameran toimittaman tiedon pitää olla täsmälleen samanlaisia. Tuolloin kuitenkin jokainen kohde pitää olla skannattuna jokaisesta kulmasta, jotta tekoäly voi verrata sen muistiin tallennettua kohteesta otettua kuvaa siihen  kuvaan, mitä sen sensorit välittävät. 

Mutta toisaalta nuo autonrenkaat voivat suojata lentokonetta myös esimerkiksi kamikaze dronelta, joka räjäytetään kiinni kohteessa. Mutta jos nuo dronet käyttävät esimerkiksi viuhkapanoksia, jotka laukaisevat metallipalloja kohteen kylkeen, nokkaan tai moottorien etuosaan. Samalla tavalla jos tuo drone käyttää esimerkiksi kylkimiinaa, jolloin sula metallisuihku tekee reiän lentokoneen runkoon, niin silloin ei noista autonrenkaista ole kovin paljon hyötyä. 

Yksi asia sitten saattaa olla tuon pommikoneiden sekä hävittäjien suojana käytettävien autonrenkaiden takana. Eli niiden tarkoitus saattaa olla se, että niiden peittämät pommikoneet ja hävittäjät ovat olevinaan jotain uutta sarjaa, ja tietenkin venäläisille lentäjille kerrotaan, että Ukraina on pudottanut vain arvotonta romua, joka olisi muutenkin kohta romutettu, ja sitten Venäjän ilmavoimille jäisi tilaa uusille pommikoneille sekä hävittäjille. Eli se onko tämä totta jää jokaisen oman arvailun varaan. Mutta ilmeisesti Putinilla on selitys kaikkeen, mitä hänen aloittamassaan Ukrainan sodassa tapahtuu.  

Eli varsinkin suoraan ylhäältä kuvattuna Tupolev Tu-95 "Bear" on varsin uljaan näköinen, jos ei satu tietämään että mustat osat ovat autonrenkaita. Kyseinen kone suoritti ensilentonsa jo vuonna 1957. Se on yksi harvoista potkuriturbiinikoneista, jotka kykenevät ylittämään äänen nopeuden vaakalennossa. Joten siksi tuo kone on monissa ennätyskirjoissa. Se oli aikoinaan 1950-luvulla hyvin edistynyt, mutta aika on ainakin osittain ajanut sen ohitse. 

 Noiden renkaiden kerääminen pois koneen päältä hälytyksen sattuessa on melko työläs operaatio. Mutta ehkä paikalliset komentajat uskovat, että noilla välineillä dronien aikaansaamia vahinkoja voidaan vähätellä. Kuitenkin Venäjän tapa toimia ei ole välttämättä aivan samanlainen, kuin mihin me lännessä olemme tottuneet. Ja jossain vaiheessa myös Venäjälle tulee vastaan se pohja, eli se ei enää kykene korvaamaan vanha kalustoa. 

Jos Ukrainan drone-iskut osuvat kovin usein Tu-95 tai Tu-160 eli Bear H ja Blackjack pommikoneisiin, niin Venäjän strateginen iskukyky saattaa laskea. Ja varsinkin Tu-96 Bear H kuljettaa sekä laukaisee ilmasta laukaistavia  KH-55 (AS-15 "Kent)" risteilyohjuksia, jotka voidaan varustaa ydinkärjillä. Tu-160 Blackjack pommikoneen kohdalla pitää huomauttaa, että noita koneita ei ole Venäjän ilmavoimilla kovin montaa kappaletta. Ja noita koneita on ajateltu käyttää uuden ydinkäyttöisen 9M730_Burevestnik "Skyfall" risteilyohjuksen laukaisemiseen. Tuo ohjus on edelleen kehitysvaiheessa. Eikä kukaan tiedä, missä vaiheessa kehitystyö on. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/lentokoneiden-paalle-laitetut-autonrenkaat-voivat-hamata-rajahdedrooneja/#21776bc6

https://en.wikipedia.org/wiki/9M730_Burevestnik

https://en.wikipedia.org/wiki/Kh-55

https://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-95

https://en.wikipedia.org/wiki/Tupolev_Tu-160

Sama tukikohta, mikä kestää ydiniskun ei välttämättä kestä drone-iskua.

Miksi Ukrainan isku Toropetsin asevarikolle onnistui, vaikka tuon varikon piti kestää ydinaseen avulla tehty hyökkäys? Syy tähän löytyy dronen erilaisista kyvyistä verrattuna ydinaseeseen. Drone kykenee esimerkiksi lentämään tukikohdan sisään, jos se vain pystyy välttämään törmäykset sekä esimerkiksi potkurien vaurioitumisen. Samoin jos dronen potkurit ovat kehyksen sisällä, niin se voi liikkua maata pitkin kuin auto, ja sen takia tuollainen drone voi liikkua esimerkiksi tukikodan ilmastointikanavaa pitkin kohteeseensa. Samoin drone voidaan laskea maahan, ja sitten kun tukikohdan ovia availlaan, niin se voi lentää sisään avatusta ovesta. 

Joten tuollaisten kykyjen takia drone voi tuhota kohteita, joita ydinaseet eivät kykene neutraloimaan. FPV (First Person View) eli VR laitteiden avulla ohjattava drone on erittäin tarkka väline. Joten jos ohjaaja vain kykenee säilyttämän yhteyden droneen, niin hän voi lentää sen hyvinkin ahtaasta aukosta sisään. 

Jos drone pääsee esimerkiksi ammusvarastoon sijoitettujen ammusten lähelle, niin se kykenee helposti räjäyttämään nuo ammukset taivaan tuuleen. Samoin jos drone pääsee livahtamaan esimerkiksi tietokonekeskukseen, niin se voi vaurioittaa esimerkiksi keskustietokoneita erittäin pahasti. Tekoälyn kehittyminen antaa myös halvoille kamikaze-droneille kyvyn etsiytyä tukikohtien sisälle, ja sitten siellä suorittaa tuho-operaatio. Dronet ovat uusi ja pelottava uhka. 

Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että ihminen antaisi käskyjä droneille, jotka sitten hyökkäävät vihollisen kimppuun ihmisen ohjaamina, mikä tietenkin tarkoittaa autonomisten tapporobottien kieltämistä, niin silloin meidän pitäisi kysyä, että miten määritellään autonominen tappajarobotti? Riittääkö se että robottiparvelle annetaan kuvat kohteista, ja sitten ihminen antaa van käskyn lähteä tehtävään? Eli tuolloin kamikaze-dronet lähtevät hyökkäämään kohdettaan kohti, kun niiden kohteentunnistus sensorit havaitsevat kohteen. Tuollaisen droneparven operointi perustuu samaan ohjelmistoon, mitä käytetään esimerkiksi kasvojen tunnistamisessa. 

Kamikaze-dronet voivat leijua maanpinnan yläpuolella, ja välittää tietoja vastapuolen liikkeistä, ja sitten kun niiden akut ovat tyhjentymässä, niin ne valitsevat kohteet. Tai sitten toiset dronet voivat tuoda niille lisää sähköä, mikä pidentää näiden dronejen lentoaikaa. Tuollaiset sähköä lataavat dronet voidaan ladata jossain maa-asemalla, ja sitten ne siirtyvät antamaan virtaa noille kamikaze droneille. Eli kyseessä on silloin lentävä lisä-akku. 

Niiden muuttaminen aseiksi on erittäin helppoa. Ja Ukrainan sota on osoittanut sen, että niitä on periaatteessa melko vaikea tuhota, vaikka dronet ovat periaatteessa helppoja saaliita. Kun puhutaan sitten siitä, miten droneja vastaan voidaan puolustautua, niin silloin tietenkin pitäisi muistaa, että kaikki dronet ovat väärissä käsissä äärimmäisen vaarallisia. Sekä Ukraina että Venäjä ovat käyttäneet niitä menestyksellisesti vihollistaan vastaan. 

Nykyiset dronet voivat jakaa tietoja keskenään, ja droneparvien kohdalla pitää muistaa se, että niiden kyky tehdä päätöksiä perustuu hajautettuun laskentaan. Eli periaatteessa droneparvi toimii siten, että sillä on yhteinen päämäärä. Kamikaze-dronet voivat samalla tavalla jakaa tietoja keskenään kuin muutkin dronet. Tuollainen droneparvi voi toimia kuin joku hyönteisparvi, ja eliminoida kaikki kohteet tieltään. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/ukrainan-lennokkien-tuhoaman-venajan-ohjusvaraston-piti-kestaa-ydinrajahdys/#980806ee

Hizbollahin käyttämät hakulaitteet ovat väärissä käsissä kaksikäyttötuotteita.

Hizbollahin käyttämiin hakulaitteisiin, joihin voidaan lähettää tekstiviestejä oli ilmeisesti asennettu räjähteitä. Hakulaitteita oli tähän asti pidetty varmoina yhteydenpitovälineinä, joita Israel ei kykene paikallistamaan, mutta sitten kävi niin, että joku asensi niihin räjähteitä. Nuo hakulaitteet ovat yksi niin sanotuista kaksikäyttötuotteista, joiden käyttö voi olla houkuttelevaa, mutta samalla hakulaitteista saadaan helposti muokattua esimerkiksi pommien sytyttimiä. Tuolloin hakulaitteen merkinantosummeriin kiinnitetään nalli, joka räjäyttää esimerkiksi autopommin. Tietenkin kännykän räjäyttäminen onnistuisi myös, mutta se vaatisi räjähteen asentamista kännykän sisään. 

"Iltalehden haastatteleman tutkijan mukaan: "Eri lähteiden mukaan Hizbollah on turvautunut viestinnässään vanhakantaisiin laitteisiin välttyäkseen kyberhyökkäyksiltä. Tutkijan arvion mukaan kyberhyökkäyksestä ei kuitenkaan tässä tilanteessa ollut kyse."(Iltalehti, Räjäytykset olivat Israelilta poikkeuksellinen operaatio, tutkija sanoo – Kuvat voivat järkyttää)

"– On muodostumassa konsensus siitä, että valmistusvaiheessa laitteiden sisään on ujutettu 10-20 grammaa voimakasta räjähdysainetta, joka on laukaistu elektronisin keinoin. Ei ole kyse nyt siitä, että kenen tahansa puhelinta tai muuta laitetta voitaisiin räjäyttää etäyhteyksin." (Iltalehti, Räjäytykset olivat Israelilta poikkeuksellinen operaatio, tutkija sanoo – Kuvat voivat järkyttää)

Tuo räjähde voidaan helpoimmin räjäyttää esimerkiksi mikropiirisytyttimellä, joka käyttää joko digitaalista koodia tai jotain suojattua taajuutta. Kun tuo ylimääräinen piiri saa signaalin, niin se kytkee virran sähkönalliin. 

Israelin iskun tarkoitus on ilmeisesti suoraan herättää pelkoa sekä epäluottamusta noihin vanhentuneisiin välineisiin. Periaatteessa tuollainen hakulaite voidaan vaihtaa henkilön nukkuessa toiseen. Eli tuossa vaihdetussa laitteessa voi olla esimerkiksi paikannuspiiri, jonka avulla se voidaan paikantaa. Tai sitten siihen voidaan asentaa pommi, kuten näihin räjähtäneisiin laitteisiin on tehty. 

Tuollaiset hakulaitteet tarjoavat suojaa peilaamista sekä erilaista kybertiedustelua vastaan, mutta muuten ne eivät ole kovin turvallisia. Eli hakulaitteiden tukiasema voidaan aina vaihtaa tai sitten hakulaitteeseen voidaan sujauttaa harhautusviesti, jonka mukaan käyttäjän pitää esimerkiksi soittaa tiettyyn puhelinnumeroon, ja tuon numeron kautta voidaan sitten se puhelinkoppi jäljittää, mitä henkilö on käyttänyt yhteydenottoon. Siis se siitä vanhentuneen tekniikan tuomasta turvallisuudesta. 

Periaatteessa esimerkiksi perinteiset LA, ja VHF radiot ovat immuuneja erilaisille tietokoneviruksille. Mutta käytännössä nuo vanhentuneet analogiset laitteet ovat alttiita erilaisille kolmiomittaukseen perustuville perinteisille suuntimislaitteille sekä salakuuntelulle, joka tapahtuu esimerkiksi radioteleskooppeja muistuttavilla laitteilla. 

Tekoäly tekee mahdolliseksi sen, että myös puhetta voidaan kääntää suoraan tekstiksi, joten mitään tietoturvaa ei noilla vanhentuneilla välineillä saavuteta. Vanhentunut teknologia luo usein turvallisuuden tunteen. Mutta ongelma on sitten siinä, että jos esimerkiksi hakulaitteen kantaja huomataan kadulta, niin häntä on melko helppoa seurata. Ja jos ainoastaan esimerkiksi Hizbollahin jäsenillä on näitä hakulaitteita, niin se tekee heistä samalla myös kohteita. 

https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/aeabf651-2d39-4afa-9fd3-af65d00952dc

https://yle.fi/a/74-20112273

Tekoäly voi olla tulevaisuuden Sampo, eli väline jolla voidaan tehdä suunnattomia rikkauksia.

Yllä Sammon taonta.

(A. Gallen-Kallela)

Tekoälyn tekijät ovat nykypäivän sammontakojia. Eli onko joskus tulevaisuudessa Sammon takojien kaltaisen taulun hahmojen paikalla esimerkiksi ohjelmoijia, jotka tekevät tekoälyä? Ja seppä Ilmarisen paikalla esimerkiksi joku suuri tekoälyguru? No, sitä sopii miettiä. 

Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa, mutta ei siten kuin olemme odottaneet. Se ei ehkä tule koskaan muuttumaan välineeksi, joka tekee tohtorin väitöskirjoja. Mutta tekoälystä voidaan tehdä tulevaisuuden Sampo. Siis siitä tulee väline, joka tekee suunnattomasti rahaa ihmisille. Jos ajatellaan että tekoälyn pitäisi toimia puhtaasti rahasampona, niin siitä voidaan tehdä sijoitusväline, joka tuo omistajalleen suunnattomia rikkauksia. 

Siis tässä tekstissä keskityn tekoälyn käyttöön sijoitustyökaluna. Tekoäly voi tietenkin luoda uusia lajeja geneettisen manipulaatiovälineen kautta, tai etsiä malmeja satelliittien toimittamasta datasta. Mutta kuitenkin tällä kertaa käsittelen tekoälyä pelkästään pörssipelien näkökulmasta. Joten voidaan sanoa, että tekoälyn tekijät ovat nykypäivän sammontakojia. 

Eli Chat GPTn kaltainen tekoäly voi olla loistava työkalu osakesijoittajille. 

Tekoäly ei ole epäonnistunut siksi, että se ei kykene kirjoittamaan lopputyötä eli gradua tai väitöskirjaa opiskelijan puolesta. Sen ihminen saa hoitaa aivan itse ainakin toistaiseksi. Tekoälyn avulla voidaan hankkia informaatiota useista eri kohteista, ja informaation hankkiminen on äärimmäisen tärkeää, jos kohdetta halutaan kontrolloida. Se että tekoäly rakentaa esimerkiksi materiaaleja sekä auttaa lasereita sekä muita varusteita kontrolloimaan mutkikkaiden järjestelmien energiatasoja ei tarkoita, että tekoälyt pystyisivät aivan kaikkeen. 

Tekoälyn avulla sijoittaja voi kontrolloida sijoituksiaan erittäin suurella tarkkuudella, ja ehkä hyvinkin pian myös sijoittajilla on käytössään ChatGPTn kaltainen työkalu, jolla voidaan valvoa jopa miljoonia sijoituskohteita samaan aikaan. Tuolloin tekoäly voi hajauttaa sijoitukset miljooniin kohteisiin niin, että yksittäisten sijoitusten arvo on todella pieni. Tuolloin yksittäisen kohteen romahdus ei tunnu niin paljon kuin jos siihen olisi sijoitettu paljon rahaa. Ja kokonaisuus tuo sitten sen tuoton sijoittajan salkkuun. Internet tekee mahdolliseksi käydä osakekauppaa ympäri vuorokauden ja siirtää rahaa siihen pörssiin, joka milloinkin on auki. 

Tekoäly tietenkään ei tarvitse lepoa, joten sen voi antaa tehdä työtä 24/7/365. Joten tällä tavalla voidaan luoda kone, joka tekee tai kanavoi rahaa sen käyttäjän tilille. Eli tekoäly voi jatkuvasti ostaa sekä myydä osakkeita, ja vaikka yksittäinen tapahtuma ei tuo paljon voittoa, niin se että tekoäly myy ja ostaa osakkeita nopealla tahdilla takaa sen, että osakkeen käyrä ei ehdi laskea kovin paljon. Siis sijoittamalla rahat tietyllä tavalla kohoavaan osakkeeseen tekoäly ei voi edes tehdä tappiota. 

Nimittäin osakkeen arvo ei koskaan laske pystysuoraan ainakaan heti arvon laskun alussa. Osake tai sen arvo hiukan notkahtaa ennen sen arvon putoamista, ja tekoäly havaitsee helposti tuon notkahduksen. Eli jos algoritmi tehdään siten, että sen ainoa tarkoitus on myydä osake heti, kun sen arvo on myyntihinnan ylkäpuolella, niin silloin ei tappiota voida tehdä, ja jos algoritmi valitsee kohteet siten, että niiden nousu on mahdollisimman suotuisa, niin se voi tehdä todella paljon rahaa. Eli se voi jopa myydä ja ostaa tuota nousevaa kohdetta useita kertoja peräkkäin. Tai sitten se voi vaihtaa kohteita, jos jossain on vielä jyrkemmin kohoava käyrä. Ja periaatteessa tuollaiset välineet eivät voi tehdä tappioita. 

Hyvät ja pahat: kvanttitietokone ja tekoäly.

Voi olla että erilaisilla urkintajärjestöillä on kohta käytössään Chat GPTn kaltaisia tekoälysovelluksia, joiden avulla voidaan generoida kustomoituja viruksia sekä valvontaohjelmia. Saattaa olla, että noita sovelluksia päätyy myös yksittäisten toimijoiden käsiin. Tuolloin tietomurron tekijä vain kuvailee kohteen tuolle tekoälyeditorille, joka sitten luo muutamassa minuutissa tarpeelliset työkalut tähän tarkoitukseen. Tekoäly voi etsiä tehokkaasti haavoittuvuuksia kohde-infrastruktuurista sekä kvanttitietokoneeseen kytkettynä ratkoa algoritmeja sekä yhtälöitä kuten Riemannin konjektuurin  avulla luotuja alkulukuja. 

Tekoälyn kyky etsiä ja yhdistellä tietoja hyvin laajalta alueelta aiheuttaa sen, että tekoäly itsessään on erittäin tehokas väline kun kohde-infrastruktuurin käyttäjien some-päivityksiä käydään läpi, ja silloin tietenkin etsitään sellaista tietoa kuten koiran nimi, jota voidaan hyvällä oletuksella pitää henkilön salasanana.  

Tekoäly voi toimia välineenä jolla ohjataan neuroverkkoa, joka voi hyökätä puolustajaa vastaan erittäin tehokkaasti. Tekoäly voi ohjata neuroverkkoon kytkettyjä tietokoneita siten, että jos joku niistä saa porttikiellon järjestelmään liian monien kirjautumisyritysten takia, niin tekoäly vain vaihtaa tilalle uuden koneen, joka jatkaa hyökkäystä siitä, mistä edellinen kone lopetti. 

Tekoäly voi olla suuri uhka tietoturvalle. Mutta kvanttitietokone on vielä suurempi uhka. Ja samalla tietenkin meidän pitää huomioida se, että suuri uhka on myös suuri mahdollisuus. Kvanttitietokoneet ja tekoäly ovat loistavia tuotteita, jos halutaan tehdä hyökkäyksiä mitä tahansa tietojärjestelmää vastaan. Mutta sitten toisaalta meidän pitää huomioida se, että tietokoneen käyttäjä päättää siitä, mihin hän tietokonettaan haluaa käyttää. 

Kun puhutaan tietoturvasta sekä siitä kuinka tekoäly sekä kvanttitietokoneet tuhoavat tai vaarantavat ihmisten tietoturvaa sekä tuhoavat heidän yksityisyytensä, niin meidän pitää valitettavasti todeta se, että tekoäly ja kvanttitietokoneet ovat oikeasti vain koneita. Siis ne ovat välineitä joita käyttää ihminen. Ihminen tekee päätöksen siitä, että aikooko hän sitten tehdä tietokoneellaan esimerkiksi hyökkäyksiä jotain tietokantaa vastaan, vai aikooko hän piirrellä taivaanrannan kuvia tuolla koneellaan. Jokainen tietokone on periaatteessa väline, jonka avulla hakkeri voi operoida. Eli kukaan ei ole vielä sanonut tietokonetta itsessään uhkaksi. Mutta tietokone on aina jonkinlainen uhka tietoturvalle. 

Siis tietomurroista on aina helppoa syyttää jotain tahdotonta oliota, ja tietokone on tietenkin olioista tahdottomin. Mutta siis jos ajatellaan että syytämme tekoälyä sekä tietokoneita tietomurroista, niin kohtaamme sellaisen käsityksen, että tietokoneita on turha syytellä. Kun syytämme tietokoneita tai tekoälyä tietomurroista niin tilanne on periaatteessa aivan sama kuin jos syytämme porakonetta murroista, joissa sillä on porattu lukkoja auki. Porakonetta käyttävä ihminen on se, joka on tehnyt rikoksen, ja porakone on vain väline tuohon tekoon.

 Syy miksi meidän pitää panostaa tekoälyyn sekä kvanttitietokoneisiin liittyy juuri niiden aiheuttamiin uhkiin. Vain tekoäly sekä kvanttitietokone ovat niin tehokkaita, että ne voivat vastustaa toisten kvanttitietotokoneiden sekä varsinkin muuttuvien sekä mukautumiskykyisten neuroverkkojen avulla tehtyjä hyökkäyksiä. Ja nuo välineet voivat luoda vasta-algoritmeja myös äärimmäisen monimutkaisia algoritmeja vastaan. Se että länsimaat eivät ole kehittäneet kvanttiteknologiaa sekä tekoälyjä on saanut aikaan sen, että meidän tietojärjestelmämme ovat vaarassa.  

https://www.wired.com/story/artificial-intelligence-hacking-bruce-schneier/

Elämää suurempi etätyö

Lähes jokainen viikko on tässä viimeaikoina alkanut uutisella etätyöstä. Etätyö vie kuulemma aidon yhteisön ihmisen ympäriltä, eikä siinä enää pysty keskittymään, ja varmaan jokainen itseään kunnioittava johtaja komentaa alaisensa takaisin toimistolle, koska se ja se suuren luokan yritys on näin tehnyt. Mikäli sitten lähdetään etätöitä koskaan enää tekemään, niin silloin varmaan kysytään kaikilta maailman ihmisiltä, että miten teidän yhtiössä etätöitä tehdään? 

Ja jos lähikaupan kassa tai metsuri eivät noita etätöitä kykene tekemään, niin mitä varten myöskään naapurin kirjapitofirman pitäisi sallia etätyöt. Siis työtehtäväthän ovat aivan samat kuin metsureilla, joten miksi kenenkään edes kannattaa yrittää ajatella etätyötä, kun niitä ei tehty edes 1990-luvulla.  Jokainen itseään kunnioittava työnjohtaja tietenkin tekee kaikki työskentelyä koskevat päätökset vähintään myyntiosaston mukaan. Eli jos joku myyntimies ei osaa tehdä työtä etänä, niin silloin ei kukaan muukaan saa tehdä etänä töitä. 

Nyt on 1990-luku eli ysäri pop. Eikä mikään saa muuttua missään työssä. Siis vastustetaanko etätyötä siksi, että periaatteessa kaikkea muutosta pitää vastustaa loppuun asti? Vai vastustetaanko etätyötä siksi, että se ei vain sovi yhtiömme työtehtäviin? Vai vastustetaanko etätyötä siksi, että joku johtaja voi menettää esimeriksi työsuhdeauton sen takia, että yhtiö siirtyy etätyöhön? 

Jos sitten ajatellaan sitä, että miksi etätyön tai yhtiön kannalta ei asioita kannata ottaa aina mustavalkoisesti, niin syy tähän on se, että nykyään on pulaa työvoimasta. Siis osaavista ammattilaisista on aina pulaa. Joten sen takia kannattaa aina muistaa, että rekrytoinnissa käytetään nykyään hyväksi myös esimerkiksi erilaisia etuja, joista yksi on tietenkin lupa etätyöhön. Vaikka jonkun yhtiön edustaja sanoo viisaasti jossain haastattelussa, että heidän yhtiönsä komentaa ihmiset toimistolle, niin silloin kannattaa muistella muutamia asioita. 

Tärkein niistä on se, että kaikki ihmiset eivät kykene edes tekemään etätyötä, koska heidän työtehtävänsä ovat sen luonteisia, että niissä käsitellään fyysisiä tuotteita. Esimerkiksi varastotyöntekijä ei voi tehdä työtään etänä. Mutta merkonomi taas voi helposti siirtää omat työnsä verkkoon. 

Ensinnäkin mikään ICT tiimi tai kirjanpitoyhtiö ei ole lähikauppa. Eli merkonomin on huomattavasti helpompi siirtyä etätyöhön kuin esimerkiksi lähikaupan hyllyttäjän. Samoin suurissa yhtiöissä on erilaisia työtehtäviä. Se että koulutetut kirjapitäjät tai juristit sekä ICT-insinöörit saavat tehdä etätyötä ei tarkoita sitä, että esimerkiksi myyntitiimin kaksi tuntia perehdytetty peruskoulupohjalla työskentelevä henkilö omaa automaattisesti samat oikeudet kuin 4-6 vuotta koulun penkillä viihtyneet korkeakoulutetut henkilöt. 

Toiseksi kilpailijoilta ei kannata lähteä kysymään sitä, miten heillä tehdään etätyötä? Kilpailijan antamiin ystävän neuvoihin kannattaa suhtautua varauksellisesti. Kilpailijoilla ei ole mitään velvollisuutta lähteä tukemaan kilpailijoiden liiketoimintaa. Eli voi olla että haastattelussa tulee sanottua vähän mitä sattuu, ja esimerkiksi koulutettujen työntekijöiden sopimukset voivat olla hiukan toisen näköisiä kuin kouluttamattoman työntekijän. Eli koulutettujen ihmisten työsopimukset saattavat olla sellaisia, että niistä on vaitiolovelvollisuus. 

Tosin sanoen saattaa olla että noissa koulutettujen ihmisten sopimuksissa tai niiden tulkinnassa saattaa olla suuri ero sen kanssa, miten kouluttamattoman työntekijän vastaaviin asioihin kuten etätyöhön suhtaudutaan. Eli etätyölupia saattaa tulla toiselle pelkästään kysymällä. Kun taas toisen kohdalla saattaa vaatimus olla "pääsääntöisesti toimistolla". 

Kolmas asia on se, että me kaikki olemme erilaisia ihmisiä. Me emme kaikki omaa hyvää sosiaalista osaamista. Eikä jokaisen ihmisen keskittyminen ole samalla tasolla. Se miten suhteutua etätyöhön riippuu tietenkin tapauksesta. Mutta joka tapauksessa joudumme tekemään sen päätöksen, miten työntekijöitä kuunnellaan ihan itse. Ja tietenkin silloin pitää miettiä myös sitä, että jos koulutettu sekä hyvin työnsä osaava työtekijä työntekijä ei viihdy työssään, niin hän voi ehkä hyvinkin nopeasti saada uuden työpaikan. 

Ja silloin hänen tilalleen on vain löydyttävä uusi sekä samalla yhtä osaava työntekijä, jolla pitää olla halu tulla työhön "meidän firmaan". Hänellä saattaa olla sille päivälle toisiakin työhaastatteluja, ja tuollaiset miehet ja naiset tietävät arvonsa. Eli jokaisella ovenavauksella ei sisään tule valmiita asianajajia tai tai data insinöörejä. Joten se kummassa yhtiössä on paremmat edut varmaan ratkaisee myös tuollaisen henkilön valinnan. Jos kumpikin lupaa saman palkan, niin silloin muut edut ratkaisevat valinnan. Tuolloin on hyvä muistaa, että jotkut varsinkin korkeasti koulutetut vanhemmat työntekijät saattavat kokea toimistopakon holhoamisena tai niskaan hengittämisenä tai muuten alentavana. 

Siis yleensä aikuisen ihmisen pitäisi kyetä etä- tai muuhun ammattiinsa kuuluvaan työhön ilman, että häntä vahditaan jatkuvasti.  Eikä toimistollakaan kukaan varmaan istu kaiken aikaa koneen ääressä, vaan jokainen varmaan käy joskus täyttämässä kahvikupin tai vessassa. Eikä esimerkiksi tiskikone niin paljon häiritse, että sitä ei voi käyttää työaikana. Ja sen voi tietenkin tyhjentää ruokatunnilla, kun vain kääntää vedet pois kun kone on käynyt. 

Missään tapauksessa ei kannata käydä jokaisessa yhtiössä kyselemässä sitä, että miten heillä asiat on järjestetty. Me emme voi milloinkaan luoda mallia, joka kelpaa aivan jokaiselle ihmiselle maailmassa. Me emme kaikki ole päälliköitä Googlen tekoälyn kehittämisestä vastaavassa ICT-tiimissä, mutta samalla meidän pitää huomioida se, että ihmisillä on erilaisia valmiuksia tehdä töitä. Me emme voi aina kulkea töissä sen mukaan, että naapurin metsuri nyt joutuu käymään työpaikalla. Tai me emme ehkä aina voi noudattaa työsopimuksissa ja etätöissä jonkun puhelinmyyjän tapaa toimia. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/yritykset-haluavat-tyontekijat-takaisin-toimistolle-yksi-virhe-voi-tulla-kalliiksi/#7143a0f1

Kyberhyökkäykset sekä niiden tutkiminen.

Kun kyberhyökkäyksiä tehdään, niin yksikin avoin laite tai internet tukiasema antaa hyökkääjälle mahdollisuuden päästä verkkoon. Ja vaikka henkilö ei itse omaisikaan mitään merkittäviä tietoja tai pääsyä valtiosalaisuuksiin, niin hänen henkilöllisyyttään voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi tiedon urkinnassa tai muissa hybridioperaatioissa. Eli varastetun henkilöllisyyden avulla voi venäläinen tiedusteluvirkailija kysellä esimerkiksi sitä, että onko jonkun muun netin käyttäjän isä tai äiti sellaisessa asemassa, että se voisi kiinnostaa esimerkiksi GRUta, eli Venäjän sotilastiedustelua. Kun puhutaan Venäjän tiedustelupalvelusta, niin varsinaisesti sen palvelun nimellä, joka onkii tietoja verkossa ei ole mitään merkitystä.

Kaikki tieto on merkityksellistä. Tietoa voidaan suoraan käyttää aiheuttamaan vahinkoa. Tai sitten sen avulla voidaan kiristää jotain toimijaa. Kyber- ja informaatiovaikuttaminen ovat oikeastaan saman mitalin kaksi puolta. 

"Informaatiovaikuttaminen ja kybervaikuttaminen ovat saman kolikon kaksi puolta. Kun kyber antaa meille tekniikan, informaatiopuoli luo sisällöt. Kyberin ja informaatiovaikuttamisen keinoja käytetään myös samanaikaisesti vahvistamaan suunnitellun toimenpiteen vaikuttavuutta. Ajatellaan vaikka palvelunestohyökkäystä, joka kaataa jonkin organisaation verkkosivut. Kybertoiminta on tässä tapauksessa myös viestinnällinen teko. Toimija haluaa lähettää viestin. Kyse on tietyllä tapaa myös informaatiovaikuttamisesta." (Kyberturvallisuuskeskus, Kyber- ja informaatiovaikuttaminen, saman kolikon kaksi puolta)

Kaikki tieto mitä GRUn erikoisyksikkö 29155 hankkii välitetään joka tapauksessa FSBlle, jota kiinnostaa erityisesti Putinin vastustajien olinpaikat. Eli tuon erikoisyksikkö  29155n tehtäviin kuuluu esimerkiksi Putinin vastustajien paikallistaminen, jotta sitten Osasto V voi heidät eliminoida. Viro on lähettänyt kolmesta GRUn upseerista kansainvälisen etsintäkuulutuksen ja syytteenä on kyberhyökkäykset Viron infrastruktuuria vastaan, mutta voi olla että Viro jää tällä kerralla nuolemaan näppejään, koska en usko että Venäjä noita miehiä kovin helposti luovuttaa. Ja juuri tämä on tämänhetkisen kyber- ja hybridivaikuttamisen tutkimisen kannalta ongelmallista. 

Etsintäkuulutetut GRU upseerit: ylhäältä vasemmalta. Juri Denisov, Nikolai Kortšagin ja Vitali Ševtšenko. Heitä epäillään myös Ukrainaan kohdistetusta kyberhyökkäyksestä. 

Näiden epäiltyjen todennäköisesti tiedetään toimivan Venäjän valtion määräyksestä sekä suojeluksessa. Hybridi- ja kybervaikuttaminen ovat osana tämän päivän venäjän asevoimien doktriinia, ja niiden pitäisi nykyään kuulua myös jokaisen muunkin asevoiman keinovalikoimaan. Eli vihamielisen kybervaikuttamisen estäminen sekä vastavaikuttaminen ovat tämän kaltaisen toiminnan keskiössä. Nuo GRUn agentit jotka työskentelevät tällaisen kybervaikuttamisen kanssa ovat tietenkin Putinin kannalta ongelmallisia. He istuvat tietenkin tarkoin varjellussa tukikohdassa joko GRUn päämajassa tai jossain Siperian perukoilla, jossa he eivät pääse levittämään tietoja, joita Putin ei heidän halua tietävän. 

Itse dataisku tai muu vaikuttaminen tapahtuu ehkä etäkäytössä olevan tietokoneen kautta, ja nuo operaattorit istuvat siis tarkoin vartioituina. Tuossa mallissa joku GRUn tai FSBn yhteistoimintamies tuo maahamme esimerkiksi läppärin, jonka kautta nuo miehet voivat operoida. Ja tietenkin kyber operaatioiden yhteydessä he näkevät asioita, joista ei kukaan uskalla puhua. 

Mikäli he istuvat jossain kaukaisessa Siperiassa tai Fraans Joosefin maassa olevissa tukikohdissa, niin silloin he eivät myöskään pääse levittelemään mitään, mitä FSB ei heidän halua levittelevän. Ja jos he yrittävät paeta, niin silloin heidät myös saadaan helposti kiinni. Eli Siperiasta on pitkä matka kävellä Moskovaan. Mutta kuten tiedämme, niin Venäjällä ei ole helppoa olla ihminen, joka tietää liikaa. Se saattaa aiheuttaa esimerkiksi liukastumisen suihkussa tai putoamisen parvekkeelta. 

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010679302.html

https://www.kyberturvallisuuskeskus.fi/fi/ajankohtaista/kyber-ja-informaatiovaikuttaminen-saman-kolikon-kaksi-puolta

Tekoäly ja viihde

Nykyään kännykällä saa parempia kuvia kuin järjestelmäkameralla. Ja syy tähän löytyy tekoälystä. Tekoälyn avulla tietokone kykenee korjaamaan esimerkiksi värivirheitä sekä pikselien aiheuttamaa mosaiikkia. Eli sen takia ehkä hyvinkin pian kännykällä otettuja kuvia voidaan zoomata niin paljon kuin sielu sietää, eikä kuvan laatu kärsi ollenkaan tästä asiasta. Juuri tämän takia tekoäly on tulossa moniin sovelluksiin, joita ennen ei oltaisi edes osattu ajatella. 

Sitä mitä tekoälyn avulla voidaan tehdä ei tiedä kukaan. Mutta vaikka esimerkiksi tekoäly ei kykenisi vielä pitkään aikaan luomaan mitään uutta, niin silti voimme sanoa, että se tulee muuttamaan maailmaa kaikin tavoin. Tulevaisuudessa ehkä tekoälyn avulla voidaan luoda sellaisia viihdesovelluksia, missä käyttäjä kykenee luomaan itselleen kustomoidun pelin tai elokuvan yksinkertaisesti kirjoittamalla dialogin jollekin laajalle kielimallille. 

Tai oikeastaan ehkä voimme sanoa, että tuo mahdollisuus on jo ovella, koska esimerkiksi tekoälyyn perustuva pelimoottori luo esimerkiksi Doom tietokonepelin, jota voidaan pelata. Joten ehkä tulevaisuudessa tämä ominaisuus liitetään myös muihin viihdesovelluksiin, ja ehkä sitten seuraava askel on se, että esimerkiksi virtuaalihahmot näyttelevät elokuvassa, jonka joku tavallinen ihminen käsikirjoittaa. Eli tuolloin kyseessä on laajennettu malli esimerkiksi editorista, joka luo kuvia sanallisen kuvailun perusteella. 

Se mitä tuo asia tuo tullessaan on käyttäjistä kiinni. Eli voi olla että kuvien laatuun asetetaan rajoituksia, eli noiden virtuaalisten näyttelijöiden pitäisi ehkä näyttää piirroshahmoilta. Tai niiden kasvoja ei saisi ehkä siirtää oikeista elokuvista tai valokuvista. Väärin käytettynä tällainen teknologia on vaarallista, joten tietenkin tekoälyn avulla luoduissa kuvissa pitäisi olla ilmoitus tekoälyn käytöstä. Virtuaalinäyttelijän avulla voidaan esimerkiksi ihmisiä huijata antamaan tietoja, joita he eivät muuten antaisi. 

Tekoäly asettaa uusia vaatimuksia tietoturvalle.

Seuraavassa tekstissä puhutaan "viruksista sekä muista haittaohjelmista". Eli tietokonevirukset eivät ole ainoita haittaohjelmia. Haittaohjelmien joukossa on paljon ohjelmia, joista osa lukitsee tietokoneen, ja sitten sen avaamisesta vaaditaan lunnaita. Tai sitten esimerkiksi haittaohjelmien joukossa on myös sellaisia ohjelmistoja, joiden tarkoitus on siepata pankkitunnuksia tai ne saattavat muuttaa koneen Bot-verkon osaksi, jolloin hyökkääjät voivat käyttää sitä esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, jolloin kone pommittaa ping-komennolla jotain tiettyä IP osoitetta, mikä aiheuttaa palvelun ruuhkautumisen. 

Nykyiset tekoälyt tekevät mahdolliseksi luoda haittaohjelmia liukuhihnalta. Tietenkin virallisista kielimalleista on ainakin palvelun tarjoajan mukaan poistettu mahdollisuus käyttää noita laajoja kielimalleja haittaohjelmien koodaamiseen. Mutta jos tehtävä muotoillaan oikein, niin aina on mahdollista, että tekoäly koodaa käyttäjälleen haittaohjelmia, jotka ovat erittäin monimutkaisia. Eli tekoälyn aikakaudella kannattaa tietoturvasta pitää hyvää huolta. 

Jos tekoälyn avulla voidaan reaaliajassa luoda esimerkiksi takavuosien hittipelin Doomin kaltaisia laajoja tietokonepelejä, joita voidaan pelata, niin voidaan kysyä suoraan, että millaisia haittaohjelmia nuo laajat kielimallit voivat luoda. Doom sentään on hyvin monimutkainen kokonaisuus, joten jos tekoälyn ominaisuuksia ei rajoiteta, niin niiden avulla voi kuka hyvänsä luoda erittäin monimutkaisia haittaohjelmia, joita ei ehkä voida edes havaita "normaalin virustutkan" avulla. 

Tekoälyn avulla voidaan myös luoda uusia tapoja havaita uusia haittaohjelmia. Eli myös antivirusten ja palomuurien päivittäminen sujuu tekoälyn avulla tehokkaammin kuin koskaan ennen. Mutta tietenkin on muutamia halpoja tapoja, joilla voidaan omaa tietoturvaa parantaa. Ja yksi niistä on poistaa virukset käyttömuistista katkaisemalla virta puhelimesta tai muusta älylaitteesta kerran viikossa tai miksei kerran vuorokaudessa. 

Kaikki tietokoneet ja muut älylaitteet kannattaa sammuttaa ainakin kerran viikossa, koska silloin niiden muistissa piileksivät RAM virukset sekä käyttömuistiin pesiytyneet haittaohjelmat poistuvat luonnollisesti. RAM tai käyttömuistivirus ei kirjoita itseään esimerkiksi tietokoneiden kovalevyille, ja se tekee niiden havaitsemisesta vaikean prosessin. 

Yleensä virus- ja haittaohjelmaskanneri havaitsee viruksen tai vakoiluohjelman silloin, kun viruskoodi kirjoitetaan massamuistiin. Jos tuota asiaa ei tapahdu, niin silloin perinteiset virusskannerit eivät havaitse virusta tai muita haittaohjelmia tuon kirjoitustapahtuman kautta. Nuo käyttömuistissa olevat virukset perustuvat ajatukseen, että esimerkiksi servereitä ei koskaan sammuteta. Jos serveri tai muu älylaite sammutetaan kerran vuorokaudessa, niin se voi poistaa haittaohjelmat tehokkaasti juuri käyttömuistista. 

Eli ne voidaan ohjelmoida boottaamaan itsensä kerran vuorokaudessa, jolloin niiden muisti puhdistuu ikään kuin itsestään. Samoin muistiin pesiytyneet koodin roskat poistuvat tehokkaasti kun älylaite käynnistetään uudelleen. Eli älylaitteen sammuttaminen ja käynnistäminen saattaa myös nopeuttaa laitteen toimintaa, koska se puhdistaa muistin tehokkaasti. 

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/urkinnan-mestari-suosittelee-sammuta-puhelin-kerran-viikossa/4a86a1a2-f212-499b-95a3-41a0d0376a61

https://tekniikanmaailma.fi/muutama-vuosi-sitten-tama-olisi-ollut-tieteissatua-tekoalypelimoottori-luo-nyt-reaaliajassa-doomin-jota-voi-pelata/

Miksi venäjän ilmapuolustus ei täysin suoriudu tehtävistään?

Venäjän ilmapuolustuksen alisuoriutumiseen etsitään syytä siviililentoliikenteestä. Eli Venäjän ohjusmiehet varoisivat siviililentoliikennettä, joka kulkee Moskovan yläpuolella. Ja vaikka Venäjän kyky torjua esimerkiksi Storm Shadow ohjuksia on parantunut, niin parantuminen ei välttämättä ole pelkästään parantuneen teknologian ansiota. Saattaa olla että Venäjän miehet ovat nyt paremmin valmistautuneet noihin iskuihin. Se että Venäjän ohjusmiehet ovat parantaneet otettaan johtuu ehkä siitä, että sota on pitkittynyt. Ja nyt sitten Venäjällä myös kauempana rintamasta palvelevat tutkamiehet ovat kiinnittäneet enemmän huomiota edessään oleviin näyttöruutuihin kuin ennen. 

Eli voi olla että ennen näitä paljon puhuttuja drone-iskuja ei Venäjän ilmapuolustuksessa uskottu, että Ukraina suorittaisi mitään iskuja ainakaan Moskovaa vastaan. Se että iskuissa on ilmeisesti käytetty nelikopterien tai muiden dronejen kaltaisia välineitä saattaa myös selittää osaltaan sen, miksi noiden dronejen alas ampuminen on niin kamalan vaikeaa. Dronet voivat lähestyä aluetta useista suunnista sekä hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti. Ne voivat lentää talojen välissä, jolloin dronejen tuhoaminen S-400 järjestelmällä on vaikeaa. 

Dronet ovat melko pieniä joten tutkalla on vaikeuksia nähdä noita välineitä, ja jos niissä käytetään tekoälyä mikä tarkoittaa sitä, että drone saattaa hakeutua kohteeseen Tercom, eli maastovertailulaitteen sekä kuvan perusteella tapahtuvan kohteen tunnistamisen avulla, niin silloin noihin droneihen ei voida vaikuttaa esimerkiksi GPS häirinnän avulla. Tercom on järjestelmä jossa ohjus tai drone seuraa maastosta otettuja kuvia lentäessään kohti kohdettaan. Tuolloin järjestelmä vertaa maastosta otettuja kuvia sen tietokoneen muistiin tallennettuihin kuviin. Ja sitten kun drone lähestyy kohdettaan, niin silloin se etsii maalinsa kohteesta otetun valokuvan perusteella. Eli kyseessä on periaatteessa erittäin pitkälle kantava versio  Javelin- panssarintorjunta ohjuksesta. 

Oikeastaan aivan tavallinen pizzan kuljettamiseen tarkoitettu drone voidaan helposti muuttaa risteilyohjukseksi. Mikäli kyseessä on kamikaze-drone niin silloin sitä ei voida käyttää omien joukkojen jäljittämiseen. Nuo dronet voivat myös huoltaa erikoisjoukkoja, joiden operaatiot pitkällä Venäjän linjojen takana ovat tärkeitä myös Ukrainan taisteluhengen ylläpitämisessä. Mutta ne luovat myös psykologista uhkaa Vladimir Putinin ja hänen tukijoidensa keskuuteen. 

Dronet voidaan päästää ilmaan hyvin läheltä kohdettaan. Eli ne voidaan kätkeä esimerkiksi tynnyreihin tai pahvien väleihin. Erikoisjoukot voivat jättää droneja sisältävän astian johonkin kohteen lähelle ja poistua alueelta. Tai dronet voidaan kätkeä maastoon jollain muulla tavalla, jonka jälkeen operaattorit vain kaasuttavat tiehensä. Sen jälkeen nuo dronet vain aktivoidaan esimerkiksi kaukaa Kiovasta käsin. Tai sitten riittää että operaattorit avaavat auton takaluukun, ja sinne kätketyt dronet lentävät kohteisiinsa. Toki esimerkiksi kuorma-auto, missä on avattava katto voi päästää dronet ilmaan, ilman että sen täytyy edes pysähtyä. Ja siksi dronet voivat olla hyvin vaikeasti tuhottavia välineitä. 

https://abcnews.go.com/International/inside-ukraines-counteroffensive-drone-warfare-small-group-hackers/story?id=91104098

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/moskovaa-suojaa-ilmatorjuntaj%C3%A4rjestelmien-rengas-miten-ukraina-iski-l%C3%A4pi-kiusallinen-syy-taustalla-arvioi-tutkija/ar-AA1pRyFR?ocid=msedgdhp&pc=HCTS&cvid=682b974793da4d6aa3b663e0f105dbc4&ei=23

https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM

Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan?

Mikäli me ihmiset haluamme tuhota itsemme, tai haluamme että tekoäly tuhoaa meidät, niin meidän pitää antaa tekoälylle välineet joilla se voi tämän asian tehdä. Antamalla tekoälyn käyttää esimerkiksi ydinaseita, ja jos emme tuota koodia tarkasta, niin seurauksena on hyvin todennäköisesti tilanne, missä huonosti ohjelmoitu tekoäly ampuu ydinaseet kohteisiinsa. Tekoäly ei koskaan kapinoi. Se ei kykene ajattelemaan, mutta se kykenee yhdistelemään tietoja tehokkaasti. Mutta jos tekoälyn pysäyttämiseen tarvittava salasana on kateissa, niin silloin ihminen ei ehkä kykene pysäyttämään tekoälyä. 

Sanotaan näin että jos tekoäly saa esimerkiksi ydinaseiden komentoa, niin silloin se ei varmasti tuhoa ihmiskuntaa. Tuo äskeinen esimerkki on tietenkin äärimmäinen, mutta jos tekoälylle annetaan oikeasti valta laukaista ydinaseita, niin silloin se saattaa tulkita jotain sensorien antamaa tietoa väärin, ja laukaista ohjukset taivaalle. Tai jos tekoälyn tuottamia ohjelmistoja ei tarkasteta kunnolla, ja niiden avulla ohjataan esimerkiksi ydinvoimaloita, niin silloin ohjelmointivirhe voi aiheuttaa tuhon. Mutta muuten tekoäly ei ole kovin vaarallinen. 

Tekoälyn vaarat normaalissa elämässä ovat lähinnä ohjelmointivirheistä johtuvia. Tai sitten joku asia vain unohdetaan kuvailla tekoälylle, joka sitten tekee äärimmäisen päätöksen. Mutta tuosta asiasta pääsee eroon sillä, että tekoälyn rooli pysyy neuvoa-antavana, eikä se saisi tehdä esimerkiksi aseiden laukaisemista koskevia päätöksiä ainakaan rauhan aikana. 

Tekoäly muuttuu vaaralliseksi jos sen halutaan olevan vaarallinen. Ja sotilaallisen tekoälyn tehtävä on olla vaarallinen. Tai sitten toinen mahdollisuus on se, että tekoälyltä odotetaan liikaa. Mikäli autopilotin ohjaaman auton kuljettaja lukee esimerkiksi Aku Ankkaa tai pelaa tietokonepeliä auton liikkuessa varsinkin kaupunkialueella on hyvin suuri mahdollisuus, että auto aiheuttaa onnettomuuden. 

Ja sitten me kohtaamme sen, mitä tekoäly oikeasti tulee aiheuttamaan. Tekoälyn avulla voidaan kontrolloida siivoojarobotteja. Tai sitten niiden avulla voidaan luoda rahantekoalgoritmi, joka seuraa miljoonia kohteita pörssissä. 

Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaamme melko paljon. Eli se saattaa muuttaa monia työtapoja tai tehdä joitain asioita nopeammin kuin ihminen. Tuolloin ehkä sitten robottien käyttö monissa töissä kuten kadunlakaisijoina sekä siivoustehtävissä yleistyy. Robotit jotka on kytketty laajoihin kielimalleihin ovat tehokkaita työvälineitä, mutta niistä täytyy tehdä sellaisia, että kukaan ei voi käyttää niitä esimerkiksi ryöstämään pankkeja. 

Tekoälyn avulla voidaan luoda esimerkiksi sijoitusalgoritmi, jonka avulla voi tuon välineen käyttäjä varmistaa voittonsa jokaisena päivänä, kun hän pelaa erilaisia sijoituspelejä. Tekoäly voi seurata tuhansia tai jopa miljoonia kohteita useissa maailman pörsseissä. Ja jos tekoäly sijoittaa jokaiseen kohteeseen vaikka kymmenen euroa, niin se vain seuraa sitä, että tuon osakkeen arvo nousee yli tuon kymmenen euroa, ja sen jälkeen myy osakkeen pois. 

Se että yksikään yksittäinen sijoitus ei ole mikään suuri ei tarkoita ettei näin laaja-alainen laite tai väline kykene tuottamaan käyttäjälleen suuria voittoja. Vaikka yksittäinen sijoitus on pieni, niin noiden kohteiden valtava määrä takaa henkilölle melkein varman voiton. Ja jos miljoonassa kohteessa tehdään vaikka euron verran voittoa, niin silloin tuon algoritmin käyttäjä saa miljoona euroa voittoa.  

Miksi osaajat kasaantuvat tiettyihin kaupunkeihin?

Kun ihminen valitsee kaupungin, jossa hän aikoo työskennellä sekä mahdollisesti kasvattaa lapsiaan, niin hän varmaan haluaa kuulla tuosta kohteestaan mahdollisimman paljon. Eli jos henkilö muuttaa asumaan johonkin kaupunkiin, niin kyseessä on todella suuren luokan sitoutuminen siihen, että seuraavat 5-10 vuotta saattaa oma osite olla tuossa .kaupungissa. He saattavat valita kaupungin sillä perusteella, mitä muut saman alan osaajat ovat suositelleet. Eli vastaavan tason osaajan arvio saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, haluaako asiantuntija asettua asumaan tuohon kaupunkiin vai ei. 

Ihminen viettää lomakohteessa korkeintaan keksi tai kolme viikkoa. Lomakohteet valitaan eri perusteella kuin sijoituskohteet. Samoin ammatillinen kiinnostus jotain kaupunkia kohtaan syntyy eri tavalla kuin kiinnostus viettää lomaa jossain kohteessa. Kun kansainvälinen asiantuntija valitsee sitä kaupunkia ja maata, jossa hän haluaa työskennellä, niin hän kyselee tai tarkastelee sitä, mitä hänen asiantuntijaverkostonsa eli yleensä korkeasti koulutetut henkilöt ovat jostain paikasta kertoneet. Eli hän valitsee silloin paikan, missä hän haluaa asua sekä tehdä työtä. Tuolloin hän ottaa huomioon muiden ammattilaisten näkemykset kaupungista sekä tietenkin ottaa monista eri lähteistä selvää siitä, että haluaako hän viettää jossain kaupungissa seuraavat 10 vuotta. 

Siis siihen muuttaako tuo asiantuntija johonkin maahan tai kaupunkiin riippuu siitä, ovatko muut ammattilaiset olleet tyytyväisiä johonkin paikkaan. Tuolloin tietenkin sellaiset asiat kuten ihmisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan sekä viranomaisten linja vaikuttavat siihen, että haluaako tuollainen asiantuntija tehdä työtä jossain kaupungissa. Jos joku asiantuntija julkaisee jostain kaupungista myönteisiä ajatuksia, niin se saa aikaan sen, että vastaavan alan osaajia alkaa parveilla jossain kaupungissa. Se että työvoimaa on tarjolla merkitsee paljon erityisesti startupien kannalta. Mutta se että henkilö muuttaa johonkin hänelle vieraaseen kaupunkiin tai kulttuuriin vaatii paljon. Siksi nuo henkilöt haluavat varmaan muuttaa turvalliseen maahan sekä kaupunkiin, missä heitä kohdellaan hyvin, sekä korruptio on pientä. Ja varmaan jokainen noista henkilöistä haluaa että poliisi ei heitä ryöstä.  

Mutta sitten kun puhutaan esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksesta suomalaista teollisuutta kohtaan, niin me varmaan tiedämme että ulkomaiset sijoittajat voivat hankkia minkä tahansa suomalaisen julkisen osakeyhtiön hallintaansa. Se että esimerkiksi suomalaisesta tekoälyyn erikoistuneesta yrityksestä on maksettu miljoonia euroja tietenkin mairittelee tuon yrityksen omistajaa. 

Mikä sitten tekee tuosta yrityksestä houkuttelevan sijoituskohteen on se, että se kehittää tekoälyä. Se mikä taas tekee asiasta hiukan ikävän, on se, että jos suomalaisia startupeja myydään ulkomaille, niin tuo yhtiö maksaa jatkossa tuloveronsa siihen maahan, kumpi on halvempi. Eli kun startupeja myydään ulkomaille, niin tuo uusi omistaja saattaa tarjota niistä hyvää hintaa. Eli se hyödyttää osakkeenomistajia. Mutta saamalla tuo sijoittaja saa oikeudet tuon yhtiön patentteihin. Eikä tuo startup koskaan ehkä maksa veroja suomeen, vaikka sen perustajat ovat sitä varten starttirahaa hakeneet ja ehkä sitä myös saaneet. Joten kansantaloudellisesti ei ole järkevää että startupit ostetaan ulkomaiseen omistukseen ennen kuin ne ovat maksaneet kertaakaan veroja. 

Joustopesu on asia, mistä ei koskaan olla ennen puhuttu mitään.

 

Työntekijöitä on moneen lähtöön. Mutta niin on myös työnantajia. Työnantajat lupaavat monesti esimerkiksi etätyömahdollisuutta, mutta sitten jostain syystä toimistopäiviä saattaakin yllättäen tulla todella paljon. Eli 3-4 päivää toimistolla saattaa olla joidenkin mielestä hiukan liikaa, jos puhutaan etätyömahdollisuudesta. Ja se miksi etätyöt on joskus kielletty tai ne on muutettu sellaisiksi toimistopäiviksi saattaa johtua siitä, että muutosvastarinta on todella kovaa. 

Eli kun se ja se työpaikka on kutsunut tai komentanut työväen toimistolle, niin silloin tietenkin kaikkien muidenkin pitää tätä samaa linjaa noudattaa. Tietenkin etätyöt ovat monelle ihmiselle rasittavia, mutta kuitenkin meidän pitää sitten ottaa huomioon sekin, että jonkun ammattikoulua käymättömän myyntimiehen eli myyntiedustajan ICT taidot eivät ehkä ole samalla viivalla kuin jonkun insinöörin. Eli ATK-insinöörin etätyömalli ei ehkä ole suoraan sovellettavissa vaikkapa jonkun konttoriapulaisen etätyömalliin. 

Ja "koska jo isoisäni kävi toimistolla niin mitään muuta mahdollisuutta ei edes voida harkita", vaikka nykyään on olemassa internet, sosiaalinen media kuten Teams ja monia muita työkaluja, joiden avulla etätyön pitäisi sujua. Etätyötä tekevät usein sellaiset ihmiset, joiden työhön kuuluu muutenkin tietokoneen avulla työskentely. Ja esimerkiksi mikrotuessa työskentelevät henkilöt joutuvat usein tekemään muiden tietokoneiden säätöjä etäkäytön avulla. 

YLEn jutussa mainitaan esimerkiksi lääkärit, mutta itse olen sitä mieltä, että parhaiten etätyötä voivat tehdä talous- tai tietohallinnon työntekijät, kuten datanomit, merkonomit, ekonomit sekä jotkut insinöörit. Toki lääkäri voi tutkia potilaan siten, että esimerkiksi ambulanssimies laittaa sydänsensorit kiinni, ja sitten lähettää nuo tiedot lääkärin tietokoneen ruudulle. 

Mutta kipsin laittaminen etänä on vähän hankalaa. Siis on olemassa työntekijöitä, kuten tarjoilijat ja monet muut jotka eivät voi tehdä etätyötä. Mutta merkonomi voi aivan helposti tehdä työnsä kotoaan käsin. Se mitä etätyö oikeasti vaatii on se, että henkilö osaa itse kiinnittää tietokoneensa verkkoon sekä tehdä työnsä itsenäisesti. Samoin hänen pitää osata ratkaista tietokoneiden kanssa ilmenevät perusongelmat. Eli itse en ainakaan lähtisi teettämään myyntimiehellä, joka ei ole mitään koulutusta saanut etätyötä ainakaan jatkuvasti. 

Eli se voiko henkilö tehdä työtä etänä riippuu työtehtävistä sekä muista valmiuksista. Kaikille eivät etätyöt sovi, kun taas toisille ne sopivat paremmin kuin toimistotyöt. Etätyö vaatii kuitenkin asennetta sekä osaamista, ja erityisesti sitä että työntekijä kykenee olemaan oma-aloitteinen sekä tietyllä tavalla koulutettu tehtäviinsä. Etätyö ei ole siis mitään yleispätevää toimintaa. Vaan siihen liittyy monia asioita, joista pienin ei ole työaika sekä sen käyttö. On olemassa välineitä joilla työpaikan antama kone ja puhelin voidaan sulkea klo 16.00, jos ylitöitä ei olla sovittu. Ja työpaikan kone ja puhelin ovat siis olemassa vain työtehtäviä varten. Muut asiat kuten elokuvat katsellaan omilla itse ostetuilla tietokoneilla. 

https://yle.fi/a/74-20106577

Vetytalous sekä sen suurin ongelma

Vetyä poltettaessa on tuotteena ainoastaan vesihöyry. Se miten ekologista vety on riippuu siitä, että miten vetyä tuotetaan. Jos vetyä tuotetaan ekologisesti, niin silloin se ei aiheuta hiilikuormaa. Syy miksi vedyn käyttöä suuren luokan energian tuotannossa täytyy tutkia sekä kehittää on se, että uusien ydinvoimaloiden ongelmana on niiden sisältämä radioaktiivinen aine. Eli jos terroristit hyökkäävät esimerkiksi pienreaktoreita vastaan ja räjäyttävät niiden kuoren, niin seurauksena on laskeuma. Kuitenkin esimerkiksi uusia datakeskuksia rakennettaessa on otettava huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus, sekä varmistettava datakeskusten energiantuotanto myös silloin jos energiaverkkoon kohdistuu tahallista tai tahatonta vaikuttamista. 

Oma voimalaitos takaa myös datakeskusten energiansaannin. Ja ekologisuus sekä turvallisuus on tuolloin erittäin tärkeää. Ydinvoima, maalämpö sekä tuuli, vesi ja aurinkovoima voivat olla vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Niitä voidaan hyödyntää suoraan, tai niiden avulla voidaan tuottaa vetyä, joka sitten kuljetetaan putkia pitkin voimaloihin tai polttokennoihin. Eli tulevaisuuden datakeskuksessa saattaa olla jokaisessa datakaapissa oma polttokenno, jolla voidaan keskusyksiköihin tuottaa energiaa siten, että yhden kennon vaurio ei aiheuta koko datakeskuksen sulkemista. Mutta tuolloin pitää huolehtia siitä, että datakeskus pystyy poistamaan vedyn tiloistaan, jos järjestelmään tulee vuoto. 

Vetyä voidaan "huoletta" käyttää esimerkiksi turbiineissa sekä kaikissa samoissa moottoreissa, joissa tällä hetkellä käytetään hiilivetyjä. Vetyä on helppo kehittää joko ydinvoimalla tai millä tahansa muulla voimanlähteellä kehitetyllä sähköllä suoraan vedestä. Mutta miksi emme käytä vetyä polttoaineena, vaikka esimerkiksi lentotukialus voisi silloin kehittää itse lentokoneidensa käyttämää polttoainetta. Syy tähän on se, että vety on jotenkin uutta ja ihmeellistä. Se on toki hajutonta, väritöntä sekä samalla myös räjähdysherkkää kaasua. Ja siksi jotkut pitävät vetyä vaarallisena kaasuna. 

Kuitenkin vedyn sekaan voidaan aina sekoittaa turvakaasua, eli samanlaista kaasua jota käytetään esimerkiksi hitsauksen yhteydessä happipulloissa. Tuon turvakaasun voimakas haju kertoo jos säiliöön on tullut vuoto. Eli turvakaasua voidaan sekoittaa vetyyn itseensä ja vetykaasusäiliö voidaan ympäröidä tyhjiökerroksella, jossa olevat painesensorit ilmoittavat sen, että jos vetysäiliö on vaurioitunut. Tuon tyhjiörakenteen tarkoitus on myös toimia termos-ratkaisuna, jonka avulla vetysäiliön kaasu voidaan pitää nesteytetyssä tilassa ilman, että ulkopuolelta tuleva lämpö nostaa nestevedyn lämpötilaa. 

Vety on ilmaa kevyempää joten se voidaan vuodon sattuessa päästää ilmaan, ja jos esimerkiksi vetysäiliön katto on tehty kartiomaiseksi, niin silloin vety pääsee katon ja mahdollisesti myös korkean piipun kautta ulos. Ja vety jatkaa nousemistaan ilmakehässä jolloin siitä ei muodostu vaarallista pilveä esimerkiksi kaupungin ylle. Hiilivedyt ovat sikäli paljon vetyä vaarallisempia, että ne ovat ilmaa raskaampia kaasuja, jotka voivat vajota johonkin kuoppaan. Ja jos joku sitten heittää jotain palavaa tuohon kuoppaan, niin seuraus on tuhoisa. Ammoniakki saattaa esimerkiksi kerääntyä johonkin kaivantoon, ja silloin seurauksena on räjähdys.