Vetyä poltettaessa on tuotteena ainoastaan vesihöyry. Se miten ekologista vety on riippuu siitä, että miten vetyä tuotetaan. Jos vetyä tuotetaan ekologisesti, niin silloin se ei aiheuta hiilikuormaa. Syy miksi vedyn käyttöä suuren luokan energian tuotannossa täytyy tutkia sekä kehittää on se, että uusien ydinvoimaloiden ongelmana on niiden sisältämä radioaktiivinen aine. Eli jos terroristit hyökkäävät esimerkiksi pienreaktoreita vastaan ja räjäyttävät niiden kuoren, niin seurauksena on laskeuma. Kuitenkin esimerkiksi uusia datakeskuksia rakennettaessa on otettava huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus, sekä varmistettava datakeskusten energiantuotanto myös silloin jos energiaverkkoon kohdistuu tahallista tai tahatonta vaikuttamista.
Oma voimalaitos takaa myös datakeskusten energiansaannin. Ja ekologisuus sekä turvallisuus on tuolloin erittäin tärkeää. Ydinvoima, maalämpö sekä tuuli, vesi ja aurinkovoima voivat olla vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Niitä voidaan hyödyntää suoraan, tai niiden avulla voidaan tuottaa vetyä, joka sitten kuljetetaan putkia pitkin voimaloihin tai polttokennoihin. Eli tulevaisuuden datakeskuksessa saattaa olla jokaisessa datakaapissa oma polttokenno, jolla voidaan keskusyksiköihin tuottaa energiaa siten, että yhden kennon vaurio ei aiheuta koko datakeskuksen sulkemista. Mutta tuolloin pitää huolehtia siitä, että datakeskus pystyy poistamaan vedyn tiloistaan, jos järjestelmään tulee vuoto.
Vetyä voidaan "huoletta" käyttää esimerkiksi turbiineissa sekä kaikissa samoissa moottoreissa, joissa tällä hetkellä käytetään hiilivetyjä. Vetyä on helppo kehittää joko ydinvoimalla tai millä tahansa muulla voimanlähteellä kehitetyllä sähköllä suoraan vedestä. Mutta miksi emme käytä vetyä polttoaineena, vaikka esimerkiksi lentotukialus voisi silloin kehittää itse lentokoneidensa käyttämää polttoainetta. Syy tähän on se, että vety on jotenkin uutta ja ihmeellistä. Se on toki hajutonta, väritöntä sekä samalla myös räjähdysherkkää kaasua. Ja siksi jotkut pitävät vetyä vaarallisena kaasuna.
Kuitenkin vedyn sekaan voidaan aina sekoittaa turvakaasua, eli samanlaista kaasua jota käytetään esimerkiksi hitsauksen yhteydessä happipulloissa. Tuon turvakaasun voimakas haju kertoo jos säiliöön on tullut vuoto. Eli turvakaasua voidaan sekoittaa vetyyn itseensä ja vetykaasusäiliö voidaan ympäröidä tyhjiökerroksella, jossa olevat painesensorit ilmoittavat sen, että jos vetysäiliö on vaurioitunut. Tuon tyhjiörakenteen tarkoitus on myös toimia termos-ratkaisuna, jonka avulla vetysäiliön kaasu voidaan pitää nesteytetyssä tilassa ilman, että ulkopuolelta tuleva lämpö nostaa nestevedyn lämpötilaa.
Vety on ilmaa kevyempää joten se voidaan vuodon sattuessa päästää ilmaan, ja jos esimerkiksi vetysäiliön katto on tehty kartiomaiseksi, niin silloin vety pääsee katon ja mahdollisesti myös korkean piipun kautta ulos. Ja vety jatkaa nousemistaan ilmakehässä jolloin siitä ei muodostu vaarallista pilveä esimerkiksi kaupungin ylle. Hiilivedyt ovat sikäli paljon vetyä vaarallisempia, että ne ovat ilmaa raskaampia kaasuja, jotka voivat vajota johonkin kuoppaan. Ja jos joku sitten heittää jotain palavaa tuohon kuoppaan, niin seuraus on tuhoisa. Ammoniakki saattaa esimerkiksi kerääntyä johonkin kaivantoon, ja silloin seurauksena on räjähdys.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.