keskiviikko 18. marraskuuta 2026

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

 

Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tuosta asiasta. Meille on oikeasti opetettu se, että Aku Ankka on fiktiivinen hahmo. Ja juuri tuollaisten asioiden unohtaminen saa tekoälyt tekemään virheitä. Aivan samalla tavalla kuin ihminen, on tekoäly riippuvainen tiedosta jota sille annetaan. Jos emme muista kertoa tekoälylle, että Aku Ankka on fiktiota, niin tekoäly ei tuota asiaa oikeasti erota. Samoin me emme tuota asiaa erottaisi, jos meille ei sitä opeteta. Ja esimerkiksi opettaja joka opettaisi Aku Ankan olevan totta voisi aiheuttaa tilanteen, jossa lapsi oikeasti pitää tuota sarjakuvalehteä uutisena. 

Tekoälylle pitää oikeasti opettaa kaikki asiat, mutta suurin osa niistä taidoista, joita käytämme päivittäin ovat opittuja. Meillä on tietenkin synnynnäisiä fobioita kuten hämähäkin pelko. Nuo fobiat ovat syntyneet joskus kauan ennen luolamiesten aikaa. Mutta tieto siitä, että Aku Ankka on fiktiota ei ole mikään myötäsyntyinen tieto. 

Tekoälyn kouluttamisessa datan laatu ratkaisee tuloksen. Eli tekoäly joka käyttää luotettavia lähteitä tai asiantuntijoiden tarkastamaa dataa varmasti osaa tehdä työn hyvin, jos tehtävät annetaan sille huonosti. Eli jos käytettäviä datan lähteitä ei määritellä, niin silloin tekoäly varmasti tekee virheitä. Virheitä syntyy silloin kun tekoälyn käyttämä data on väärää tai se on muuten huonolaatuista. 

Tekoälyn käyttö ei ole aivan niin helppoa, kuin toivoisimme sen olevan. Ihmiset tekevät samoja virheitä mitä tekoälykin tekee. Tekoäly ei oikeastaan ajattele. Se vain etsii ja yhdistelee tietoa eri lähteistä. Ja se mikä tekee tekoälystä jotenkin oudon, on se että tekoäly ei oikeastaan tiedä onko tieto oikeaa vai onko se väärää. Toisin sanoen tekoäly näkee datan, mutta se ei näe suoraan onko data fiktiota vai puhdasta totuutta. Siis mitä tämäkin tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että tekoäly ei suoraan erota sitä, onko esimerkiksi kirja tai mahdollisesti tietokantaan tallennettu filmi oikeasti dataa, jota se voisi hyödyllisesti käyttää. Jos esimerkiksi tekoälyn käyttämässä kansiossa on joku Start Trek-tyyppinen elokuva, niin tekoäly ei tiedä onko tuo filmi totta vai tarua. 

Me ihmiset tiedämme onko Star Trek totta vai tarua. Mutta mekään emme tuota asiaa tiedä automaattisesti. Eli me erotamme faktan fiktiosta siksi, että me opimme että Star Trek on fiktiota. Emme siksi että faktan ja fiktion ero olisi jotenkin myötäsyntyisesti rakennettu meidän aivoihimme. Samoin tekoäly saattaa käyttää vanhentunutta tietoa. Jos tekoälyn käyttämä tieto on kovin vanhaa, niin silloin se ei varmasti saa aikaan yhtään mitään hyödyllistä. Samoin jos tekoäly käyttää huonoa dataa, eli käytettävät dokumentit on kirjoitettu huonoa kieltä käyttäen, niin lopputulos ei varmaan ole kovin hyvää. Yksi varma tapa saada tekoälyprojekti epäonnistumaan on se, että tekoälyagentille annetaan liian suuret oikeudet. 

Eli sen pääsyä järjestelmään ei rajoiteta mitenkään. Toinen tapa on se, että tekoälyn käyttämät kansiot täytetään esimerkiksi parilla ladatulla romaanilla, sekä muutamalla hupielokuvalla. Näin tekoäly saadaan varmasti tekemään asioita, joita se ei muuten tekisi. Ja usein nuo asiat ovat sellaisia, että ne eivät ole myöskään toivottavia. Eli tekoälyä varten kannattaa luoda kansio, jossa on vain sitä dataa, jota tekoäly tarvitsee työssään. Jos siellä on muutakin dataa, niin tekoäly voi varmasti saada aikaan tilanteen, joka voi olla hyvin kiusallinen. Tekoälyn ongelma on siinä, että siltä odotetaan helposti liikaa. Sen oletetaan automaattisesti tietävän kaikki mahdolliset asiat. Ja joku saattaa olettaa sen  kykenevän automaattisesti valitsemaan oikean datan lähteen. 

Kun tekoälylle tehdään kysely, niin unohdetaan että tekoäly ei automaattisesti tee eroa esimerkiksi valtion virallisten kotisivujen ja Aku Ankan välillä. Kyselyiden tekeminen on taito sinällään. Kyselyn yhteydessä kannattaa esimerkiksi määritellä se, minkä tyyppisistä lähteistä tekoäly saa tietoa etsiä. Tekoälyn oikeudet määritellään samalla tavalla kuin ihmisen. Sen käyttämän tiedon pitää olla korkealaatuista, eli samassa kansiossa ei saisi olla esimerkiksi jotain fiktiivistä elokuvaa yhdessä tarvittavan faktan kanssa. 

Tekoäly ei osaa mitään automaattisesti. Unohdetaan se, että tekoälyn pitää samalla tavalla oppia asioita, kuin me opimme. Eli mekin olemme oppineet että Star Trek on fiktiivinen elokuva. Samalla tavalla opimme että Nalle Puh ja Aku Ankka ovat fiktiota. Juuri sen takia meidän kouluissamme käytettävän oppimateriaalin pitää olla tarkastettua. Sen pitää sisältää oikeaa tietoa. Lapsi ei siis automaattisesti tiedä yhtään mitään. Ja tekoälyyn pitää suhtautua kuin lapseen. 

Samoin kuin oppikirjoissa, niin  tekoälyn käyttöön tarkoitettu data pitää olla tarkastettua. Sen pitää olla sellaista, että siitä saadaan selvää. Eli jos esimerkiksi muistiinpanoja halutaan käyttää tekoälyn kouluttamiseen, niin ne pitää kirjoittaa siihen muotoon, että tekoäly myös ymmärtää mitä niissä lukee. Jos dokumentit sisältävät paljon kirjoitus ja muita virheitä, niin tekoäly ei niitä voi käyttää mihinkään hyödylliseen. Eli yksi asia mikä ratkaisee asioita on datan puhtaus. 

Puhdas data on sellaista että siitä on poistettu esimerkiksi Nalle Puhin iltasatu tai muut vastaavat asiat. Kun me nauramme sille, kuinka tekoäly tekee virheitä, niin unohdamme usein sen, että mekin voisimme tehdä virheitä, jos meille ei kerrota että Star Trek on fiktiota. Jos opetamme lapsille että elokuvat ovat totta, niin silloin he varmasti tekevät virheitä. Mikäli lähdemateriaali on kovin vanhaa, niin silloin se varmasti sisältää vanhentunutta tietoa. Eli tekoälylle pitää kertoa, että miten vanhaa tietoa sen pitäisi käyttää. Samoin tietolähteet joita tekoäly käyttää on myös hyvä määritellä. Eli jos esimerkiksi lakia koskevia tekstejä etsitään, niin silloin oikea paikka on Finlex. Jos tuo määritelty paikka on esimerkiksi joku Aku Ankan kotisivu, niin silloin tuo järjestelmä varmasti tekee virheitä. 

Vai tekeekö virheen ihminen, joka ei kerro tekoälylle mistä sen pitäisi tietoa hakea? Samoin tekoälyllä pitää olla käytössään sellaisia parametrejä, joilla se voi määritellä esimerkiksi sen, onko tieto vanhentunutta. Mikäli dokumenttia ei ole avattu 20 vuoteen, niin kannattaako sitä käyttää tekoälyn kouluttamiseen? Kun tekoälyprojekti aloitetaan, niin silloin oma tietovarasta kannattaa puhdistaa vanhentuneesta tiedosta. Tekoälyn käyttöön tarkoitettu aineisto pitää aina tarkastaa. Ja samoin niissä olevat viittaukset kannattaa käydä läpi. 

maanantai 16. marraskuuta 2026

Leipää ja sirkushuveja. Kun kansa ei aina erota sitä, mitä se haluaa ja mitä se tarvitsee.



Kuva: Roomalaiset pidot; Kuopion kaupunginmuseo



Kenen etua kukakin ajaa? Eli kuka on kansa? Tai kenen kansalaisen etua valtio ajaa? 


Joskus armeijassa on ollut sanonta. jätä ajattelu hevosille, kun niillä on suurempi pää. Tuosta ajattelusta voidaan tehdä muunnelma, jätä ajattelu kuninkaalle, hän ajattelee mielellään puolestasi. 

Yhteiskunnassamme puhutaan jatkuvasti siitä, miten jokainen meistä katselee omaa napaansa sekä jättää yhteiset asiat vähemmälle huomiolle. Se mitä tuossa keskustelussa voidaan kaivata on se, että kuka on se, mikä määrittelee yhteisen edun? Eli mitä kansa haluaa, ja mitä kansa tarvitsee ovat joskus kaksi eri asiaa. Kansa voi haluta leipää ja sirkushuveja, mutta tuollaisten tarpeiden tyydyttäminen saattaa ajaa valtiota tilanteeseen, missä todellinen valta luisuu pienen eliitin tai pahimmassa tapauksessa yksittäisen ihmisen käsiin. Ja lopulta edessä on despootti.

Kun hallitsija muuttuu vanhaksi, voi hän saada esimerkiksi Alzheimerin taudin. Ja silloin ei enää jatkuvuudesta ole tietoakaan. Jos ajattelemme että luotamme tai haluamme vahvan johtajan, joka saa kaikki asiat muuttumaan hyväksi sekunnin murto-osassa, niin olemme silloin tuhon tiellä. Me puhumme usein diktatuurista siten, että siellä kaikki asiat ovat paremmin.


Diktaattori voi tehdä päätöksiä nopeammin kuin joku demokraatti. Siis tässä en puhu mistään USAn demokraattisesta puolueesta. Vaan ihmisestä joka antaa kritisoida itseään sekä ihmisestä, joka kuuntelee muiden tahtoa. Rajattomalla vallalla on sellainen vaikutus, että jos ihminen jolla on rajaton valta toimii väärin, niin tuolla väärin toimimisella on vaikutus, että se eskaloituu läpi koko yhteiskunnan. Yhteiskunnan pitää tietää, mitä se tarvitsee. Mutta mitä jos kansan enemmistö päättää, että esimerkiksi valtion pitää tarjota kansalle ilmaista alkoholia? Siinä sitten lupaus, joka  vetoaa johonkin äänestäjiin. Ja tuo lupaus saattaa aiheuttaa vaarallisen reaktion. Siinä valta luisuu muutaman kansankiihottajan käsiin. 

Se että mikä on kenellekin hyväksi ja mikä on pahasta riippuu siitä, että kenestä puhutaan. Kun puolustamme valtion oikeutta päättää itse omista sisäisistä asioistaan, niin unohdamme usein autuaasti, että tuollainen oikeus takaa sen, että Vladimir Putin ja Kim Jong Un pysyvät vallassa. Se takasi aikoinaan myös Josif Stalinin sekä Adolf Hitlerin vallan. Jos valtio perustaa kuolemanleirejä tai harrjoittaa teollista tappamista  omalle alueelleen, niin se on kansainvälisen lain mukaan täysin valtion oma asia. Eli kuten varmaan tiedämme, niin yksinvaltiuden, autorikratian on se, että tuollainen valtio laillistaa sisäisen terrorin. Jos valtio määrittelee jonkin toiminnan lailliseksi, niin se on laillista. Juutalaisvainot eivät olleet rikos Hitlerin Saksassa. 


Joten sen takia esimerkiksi Keskitysleirien komentaja Hans Frank ajatteli ilmeisesti pääsevänsä vapaaksi, ja välittävänsä vastuun, joka hänellä on noista ällöttävistä teoista. Tässä kohdassa voimme tietenkin todeta, että Saksan keskitysleirien kauhut olivat ainakin ulkoisesti ohi silloin, kun Saksa hävisi Toisen maailmansodan. Mutta Neuvostoliiton vankileirien vankien piina jatkui. Kukaan ei vapauttanut Stalinin vankeja. Hän oli voittaja, jonka toiminnan tuolloin saneli julma logiikka. Kun ihmiset eivät saaneet tietää vangeista, jotka oli sijoitettu GULAG-leireille, ja hävinnyt oli tehnyt räikeitä rikoksia ihmisyyttä vastaan, niin kukaan ei vaatinut Stalinin vankien vapauttamista. Eli kun olit voittaja, niin omat syntisi painettiin villaisella. Ja joidenkin mielestä GULAG pitäisi rinnastaa holokaustiin. 

Stalin valitsi liittolaisensa oikein, ja siksi häntä ei koskaan julkisesti rangaistu. Hänen alaisensa kokivat karuja kohtaloita, mutta sanotaan että heistäkin vain kaikkein näkyvimpiä rangaistiin. Stalinin ansioksi voidaan tietenkin laskea esimerkiksi Israelin valtion synnyn. Hän ei vastustanut juutalaisvaltiota, mutta tuo päätös ei johtunut inhimillisyydestä. Hän näki Israelin paikkana, jonne hän voisi siirtää poliittisesti hankalan juutalaisvähemmistön. Eli Israel oli paikka jonne Stalin lähetti hankalat kansalaisensa sekä tietenkin juutalaiset, jotka olivat muodostuneet ongelmaksi itäisen Euroopan uusille kommunistihallinnoille, joiden asenne uskontoihin oli hyvin kielteinen. 

Samasta syystä esimerkiksi myös Etelä-Afrikan apartheid- eli rotuerottelu eli rasistinen hallitus sai pysyä vallassa. Apartheidin aikaan Etelä-Afrikka oli demokraattinen maa siinä mielessä, että 30% ihmisistä eli vain valkoiset olivat äänioikeutettuja. Ja tuo hallitus toimi täysin saamansa mandaatin mukaan, kun valtaosa noista 30% äänesti apartheidin puolesta. Eli tässä nähdään demokratian paradoksi. Demokraattisessa tasavallassa hallituksen sekä parlamentin pitää miellyttää vain äänioikeutettujen enemmistöä. Joten joskus mieleen tulee se, että mitä jos mustat olisivat olleet vähemmistönä tuossa maassa? 


Vähemmistöt ovat asioita joihin voidaan helposti kohdistaa sortotoimia. Oletteko koskaan ajatelleet, että on olemassa ihmisiä, jotka näkevät oikeudettoman vähemmistön ilmaisena työvoimana? Hitlerin Saksassa juutalaiset tarjosivat työvoimaa, jolle ei tarvinnut maksaa. Ja tietenkin vähemmistöjen sorto ei ole myöskään Suomessa täysin vierasta. Eli esimerkiksi romaneja  on poistettu ravintoloista siksi, että he eivät ole miellyttäneet muita asiakkaita. Samoin psykiatrisia potilaita, lapsia sekä alaikäisiä ei aina “muisteta” huomioida, kun päätöksiä tehdään. Ja siksi nuorilta on helpompi leikata kuin eläkeläisiltä. 

Alaikäiset nuoret eivät äänestä, ja siksi heiltä viedyt edut eivät vaikuta niin paljon puolueiden suosioon. Mutta sitten jos ajatellaan esimerkiksi psykiatrisia potilaita, jotka asuvat vaikkapa asuntoloissa, niin heille maksetut tuet palaavat pitkälti takaisin valtiolle eli hyvinvointi alueille. Kun enemmistö sortaa vähemmistöä, niin silloin tietenkin kohtaamme tilanteen, missä sorto on laillista. Vähemmistöjen oikeuksia voidaan aina sortaa väittämällä, että esimerkiksi vähemmistökielen opettajien palkkaamiseen ei ole varaa. Ja sitten kun tuota kieltä puhuu vain pari tuhatta ihmistä, niin silloin tietenkin voidaan ajatella, että tuo määrä ihmisiä ei vaikuta suuresti poliitikon saamaan äänimäärään. Joten tuollaisten kielten ja kulttuurien tappaminen on erittäin houkuttelevaa. Kun kansalta tapetaan kulttuuri, sekä oma kieli. Niin silloin kansaa ei enää ole. 


Ja tietenkin ajattelutapa, että miksi enemmistön pitää opetella vähemmistön kieltä vauhdittaa tällaista kehitystä. Jos esimerkiksi sosiaaliapua käyttäviltä evätään äänioikeus, niin se tietenkin tehostaa segregaatiota. Sosiaalinen rasismi on asia, mikä aiheuttaa railoja yhteiskuntaan. Jos ihminen ei saa äänestää, niin häneltä on todella helppoa leikata taloudellisia etuja. Tällaisessa tapauksessa logiikka on sellaista, että kun toinen ei äänestä, niin hänestä ei tarvitse välittää. 

Kaikki lupaukset kannattaa tietenkin kohdistaa niille, jotka äänestävät. Näin ne jotka äänestävät tuntevat saavansa enemmän. Eli annetaan paljon niille, joilla on jo kaikkea, ja lopulta viedään loputkin pois. Me puhumme mielellämme arvoista. Mutta unohdamme määritellä mitä “arvot” tai “arvopohja” lopulta tarkoittaa. Sana “arvo” voi tarkoittaa myös esimerkiksi sotilasarvoa. Tai se voi tarkoittaa myös asemaa yhtiössä. Samoin “arvopohja” voi tarkoittaa sitä, että ne, joilla on korkeampi asema hierarkkisessa yhteisössä saavat enemmän vaikuttamismahdollisuuksia. 


Suurten yritysten johdon tuki voi auttaa poliitikkoja nousemaan valtaan. Suuret yritykset voivat tarjota paljon työpaikkoja. Joten tällaisten yritysten johdon tuella voidaan tietenkin nostaa valtaan melkein mitä tahansa poliitikkoja. Riittää että he tarjoavat ihmisille toimeentuloa. Ja jos sitten ajatellaan esimerkiksi sitä, että täystyöllisyys estää ihmisiä menemästä kirjastoon, niin tietenkin silloin voimme kohdata sellaisen mallin, jossa ihmiset eivät opiskele, kun heillä ei ole siihen varaa. Jos ihmiset eivät osaa edes lukea, niin heillä ei ole välttämättä mitään kritiikkiä heille jaettua informaatiota kohtaan. Tällainen asetelma missä kansan ei tarvinnut osata lukea nosti aikoinaan Egyptin faaraot sekä Rooman keisarit jumalan asemaan. 

Oppimattomuus on loistava pohja psykologiselle vaikuttamiselle. Kun ihminen ei hallitse kriittistä ajattelua tai tuo sana “kriittinen” samaistetaan sanaan “kielteinen”, niin silloin hän muuttuu helposti johdateltavaksi. Eli ulkoapäin tulevat neuvot ja ohjeet tyrmätään tuolloin ennalta, ja juuri siihen tietyt uskonnolliset yhteisöt pyrkivät. Noissa yhteisöissä saattaa vanhimmilla olla erittäin suuri valta. Ja juuri sen takia esimerkiksi tietyt vihamieliset vaikuttajat pyrkivät tukemaan tällaista kehitystä, jossa kaikki koulutus keskitetään muutamille yksittäisille toimijoille. Yhteen ihmiseen on helpompi vaikuttaa kuin miljoonaan ihmiseen.


Rooman keisarit eivät olleet ensimmäiset eivätkä viimeiset keisarit, joita käytettiin hyväksi. Lähetystöt kertoivat, että heille vihamieliset toimijat olivat kohdelleet roomalaisia epäkunnioittavasti, ja sitten keisari lähti suoraan sotaretkelle. Hänen ei tarvinnut kysyä neuvoja. Eikä myöskään miettiä mitään sen suurempia mutkia. Tuollainen asia olisi ollut heikkoutta. Ja lopulta tuo jatkuva sotiminen vei Rooman vararikkoon. Samoin kukaan ei uskaltanut enää kertoa mitään keisarille, joka saattoi suuttuessaan jopa tappaa. Ihmisten pitäisi joskus ajatella myös asioita, jotka eivät ole heille mieluisia. 

Me emme aina saa tehdä mukavia ja mieluisia asioita, vaan jokainen meistä joutuu joskus astumaan mukavuusalueen ulkopuolelle. Me kaikki teemme virheitä. Eikä yhteisön ulkopuolelta tuleva neuvo ole aina huono. Siis me emme saa koskaan ajatella, että kaikki mistä me emme nyt vain satu pitämään on väärin. Me kaikki joudumme joskus lähtemään ulos räntäsateeseen. Me voimme aina mennä läpi siitä, mistä aita on matalin. Mutta samalla kohtaamme lopulta tilanteen, jossa tuo helppo tie kostautuu. Jos jätämme koulun kesken joskus 16-vuotiaana, ja saamme silloin parempaa palkkaa kuin muut ikäisemme saavat, niin asia voi olla erittäin upea. 

Saamme kaikkea mukavaa. Mutta entä sitten kun henkilö täyttää 50-vuotta? Tuolloin pitää edelleen lähteä räntäsateeseen puhdistamaan pihoja. Tuolloin pitää edelleen elää tuolla sekatyömiehen palkalla. Joten tietenkin voidaan kysyä, että riittääkö tuo palkka elämiseen? Tai mitä jos yhtiö menee konkurssiiin? Lähdetäänkö sitten suoraan toiseen yhtiöön?  Me voimme ajatella tuosta mallista siten, että koulutus on kuin pelastusvene. Me voimme lähteä valtamerelle laivalla, jossa ei ole pelastusveneitä. Ne vievät todella paljon tilaa. Mutta samalla voimme sitten muistella sitä, että pelastusveneet on tarkoitettu tilanteeseen, jossa kaikki menee pieleen. Jos laiva sattuu törmäämään jäävuoreen ja sen kylki repeytyy hajalle, eivätkä pumput jaksa pitää alusta pinnassa, niin silloin pelastusveneet ovat ihmisten ainoa mahdollisuus. Ne on tarkoitettu hätätilannetta varten. 

Me emme voi koskaan ennakoida kaikkea, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Taloudellinen tilanne sekä yhtiön tilauskanta voivat romahtaa monesta syystä. Ja sitten tuossa tilanteessa seuraa välittömästi työttömyys. Eli mistä sitten elanto, jos työtä ei sitten tulekaan. Siis riittääkö kokemus ja viehätysvoima siihen, että uusi työnantaja kiinnostuu tuosta henkilöstä? Jos tarjolla on paljon samanlaisia hakijoita, niin silloin varmasti viehätysvoima on suurempi valtti, kuin mitä meistä kukaan edes kehtaa myöntää. Eli valintoja tehtäessä kannattaa aina miettiä myös sitä varasuunnitelmaa. Mitä tehdään jos kaikki menee päin seiniä? Sitä minne tuuli kuljettaa ei tiedä kukaan. Mutta aina kannattaa toivoa parasta, ja varautua pahimpaan. Ja tieto ei miestä ojaan kaada. Jos tietoa on, niin sillä voi tehdä vaikutusta vaikka pubivisassa, jos emme muuta käyttöä jollekin egyptologian kurssille löydä. 

Me kaikki valitsemme tien, jota kuljemme. Ja sen minkä taaksemme jätämme, sen edestämme löydämme. Eli nyt vanhoina olemme itse haastattelijoita. Me muistamme silloin ehkä miten meitä kohdeltiin kun etsimme ensimmäistä työpaikkaamme. Ja ehkä haluamme muistaa sitä, että tulevat sukupolvet kohtaavat ne päätökset, joita nyt teemme. Se mikä on lyhyellä tähtäimellä oikein, saattaa muuttua vääräksi hetken kuluttua. Joten meidän pitää tehdä päätöksiä, joista ainakin omat lapsemme voivat pitää. Me olemme heidän hoidettavanaan vanhainkodissa joskus toivon mukaan pitkän ajan kuluttua. Ja silloin kannattaa muistaa se, että mitä heiltä veimme ja mitä heille annoimme. 


sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Digitaalinen maailma huojuu omasta painostaan.



Internetin suurin ongelma on se, että siinä uutta on rakennettu vanhan päälle. Eli ei minkään perustuksen päälle voi loputtomasti rakentaa uutta. Alunperin internet on rakennettu viestikanavaksi, jossa ei edes valokuvia tarvinnut lähettää. Nykyisin internetin liikenne on moninkertainen verrattuna siihen, mitä se oli joskus vuoden 1995 tienoilla. Elokuvien ja muiden vastaavien asioiden katselu on lisännyt internetissä kulkevan tiedon määrää, ja tekoäly on lopullisesti räjäyttänyt datan määrän. Ja kuitenkin koko internet pyörii niiden ratkaisujen varassa jotka kehitettiin aikoinaan puhelin modeemeja varten. Tuolloin yhteydet olivat kilobitin luokkaa sekunnissa. Nykyään puhutaan gigabitin yhteyksistä sekunnissa. Ja tuo sitten lisää internetin kuormitusta. Tuolloin kuormitus kohdistuu nimenomaan reitittimiin ja kytkimiin. Mikäli kytkinkaapissa on oikosulku, niin tietokone ei tuota sulkua välttämättä näe. 

Tietokoneen oma errorlevel ei kohoa, vaikka siihen liitetty reititin olisi lakannut toimimasta. Ja jos reitittimeen ei olla liitetty sen tilaa tarkkailevaa järjestelmää, niin operaattorit eivät saa edes tietää tuon reitittimen lakanneen toimimasta. Jos he istuvat siten, että kaatunut reititin on ikään kuin heidän takanaan, niin palvelinsalista olevat koneet eivät lähetä silloin tietoa siitä, että niissä on ongelmia. Jos operaattorit seuraavat palvelinten sekä ulkopuolisen netin välistä tietoliikennettä, niin he huomaisivat toki että tietoliikenne on laskenut. Tai että ulkoapäin ei tule enää dataa. Mutta jos tuota asiaa ei seurata, niin reitittimen kaatuminen jää huomaamatta. 

Maailman pysäyttämiseksi ei tarvita todellakaan mitään hakkereita tai muitakaan vihamielisiä toimijoita. Tarvitaan vain yksi pilkku väärässä kohdassa, niin koodi ei toimi kuten sen pitäisi toimia. Mutta toisaalta esimerkiksi internetin palvelun katkeamiseen ei tarvita edes yhtä huonosti tehtyä koodinpätkää. Tarvitaan vain yksi datakaapeli, joka jää puristuksiin jonkun kaapin reunan alle, tai rotta joka järsii kaapelin eristeen hajalle. Ja silloin kaikkien kaapelin takana olevien palveluiden toiminta päättyy. Ja yksi syy tähän kaatumiseen on tietenkin vanhentuneet järjestelmät. Mikäli esimerkiksi kaapelointia ei koskaan korjata, niin datan lisääminen aiheuttaa lämpökuorman lisääntymistä nimenomaan vanhoissa puhelinkaapeleissa. 

Vanhentunut fyysinen järjestelmä voi olla näennäisesti täysin turvallinen, mutta samalla sen ikä aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi mitään akkua ei voida ladata loputtomiin uudestaan, tai sitten laitteen fyysisisiin komponentteihin kuten piirilevyjen johtimiin tulee hapettumia, ja silloin laite vain lakkaa toimimasta. Internet on muutakin kuin pelkkiä palvelimia. Internetiin kuuluu myös reitittimiä, kytkimiä sekä kaapeleita. Samoin järjestelmän pitää tietenkin saada sähköä. Ja jos esimerkiksi palvelimen sulake palaa, tai vikavirtasuojain katkaisee virran syötön, niin järjestelmä putoaa UPS laitteen eli vara-akun varaan. 

Mikäli tuo varavirtalähde on unohdettu kiinnittää, tai sitten tieto tuosta asiasta ei ole päätynyt valvojien tietoon, niin he eivät silloin huomaa käydä virittämässä tuota varoketta uudestaan. UPS kykenee toimittamaan virtaa vain tietyn ajan. Joskus on esitetty mahdollisuus korvata esimerkiksi ulkoa tuleva virran syöttö palvelinkaappeihin kiinnitettävillä polttokennoilla, mikä tietenkin parantaisi järjestelmän EMP-kestävyyttä. Jos sähkön tuotanto voidaan lokalisoida niin, että sähkökaapeleita ei tarvitse vetää EMP-suojauksen eli Faradayn häkin lävitse, niin silloin EMP pulssit eivät häiritse palvelinten toimintaa. Tuollainen ratkaisu voisi sisältää elektrolyysilaitoksen, joka tuottaa vetyä polttokennoille. 

Sen jälkeen vety johdetaan sähköä johtamattoman putken kautta Faradayn häkin lävitse. EMP nimittäin tunkeutuu järjestelmään nimenomaan EMP suojauksen läpi vietyjen kaapeleiden kautta. Tuon takia kaikki datakaapelit jotka viedään ulos palvelinsaleista pitää vaihtaa valokaapeliin. EMP aiheuttaa siis vikavirran joka tuhoaa mikropiirejä. Vikavirta voi syntyä esimerkiksi voimakkaan radiopiikin takia. Tai jos esimerkiksi jonkun voimalan teho putoaa yllättäen. Jos esimerkiksi joku isoista konesaleista jää hetkeksi ilman virtaa, niin silloin sen palvelimet voivat pudota pois verkosta. Se lisää tietenkin varajärjestelmien kuormitusta. 

Internetiä kehitetään kaiken aikaa, mutta ongelma on se, että internetiä rakennetaan jatkuvasti vanhan päälle. Eli nykyinen internet lepää pitkälti sellaisen teknologian varassa joka on kehitetty joskus 1980-luvulla. Siis tässä tietenkin tarkoitan sitä puolta, joka hoitaa datan jakelun. Internetin sähkön jakelu perustuu taas teknologiaan mikä on kehitetty joskus 1800-luvulla. Eli vanhan päälle on vain rakennettu uutta. Vaikka tietokoneita on kehitelty, niin esimerkiksi reitittimiä tai kytkimiä ei ehkä olla muistettu vaihtaa. Ja jonkun vanhan kytkimen virrankulutus on aivan eri luokkaa kuin modernien kytkimien. 

Vanhentunut laite voi siis aiheuttaa vikavirtasignaalin. Tietokoneista päivitetään usein pelkkiä ohjelmistoja. Itse laitteita ei juurikaan muisteta imuroida. Kun esimerkiksi serverien virtaläheteisiin kerääntyy pölyä, niin ne saattavat myös kärähtää.  Fyysisten laitteiden fyysinen huolto saattaa olla hyvinkin huonosti hoidettu. Yksi pieni vuoto jäähdytysvesiputkessa voi rikkoa mikropiirin. Tai jos vuotavasta vesijohdosta putoaa yksi pisara esimerkiksi tuulettimen päälle, niin koko järjestelmä voi ylikuumentua, kun tuulettaja joutuu oikosulkuun ja jäähdytys ei enää toimi. 

Ratkaisuna ovat tietenkin esimerkiksi kuivajäähdytys joka voi tapahtua kierrättämällä jotain kylmää kaasua putkistossa. Järjestelmiin jotka perustuvat nestekaasujääkaappiin ovat ratkaisu tähän vesiongelmaan. Kun tietokoneet lämmittävät esimerkiksi ammoniakkia, niin paine putkistossa kohoaa. Ja tuohon järjestelmään voidaan tietenkin liittää myös generaattori, joka vähentää datasalin tarvitseman ulkoisen energian tarvetta. 

Ja juuri tällaiset asiat aiheuttavat ongelmia. Kun datajärjestelmiä päivitetään, niin monesti päivitys koskee vain niitä koneita, jotka ovat käyttäjille näkyvissä. Palvelimia ei aina viitsitä päivittää. Ja kun uutta rakennetaan vanhan päälle, niin silloin saattaa seurata ongelmia. Samoin nykyiset sovellukset ovat joskus paljon monimutkaisempia ja raskaampia, kuin ne alkuperäiset sovellukset, joita joskus kauan sitten kehiteltiin Windows Me ja XP koneisiin. Eli vaikka tietojenkäsittelystä suuri osa on siirtynyt pilveen, niin esimerkiksi virustorjunta on muuttunut monimutkaisemmaksi, ja nykyään suuri osa tietokoneen laskentatehosta menee palomuurien sekä virustorjunnan pyörittämiseen. 

perjantai 13. marraskuuta 2026

Mitä opimme tämän päivän Microsoft toimintahäiriöstä?




"Palvelut lamauttaneet häiriöt eivät Microsoftin mukaan johdu kyberhyökkäyksestä. Kuva: Rob Engelaar / AOP" (https://yle.fi/a/74-20256866)

Tämänpäiväisen Microsoftin palveluihin kohdistuneen toimintahäiriön kohdalla voidaan taas todeta, että miksi kaikkia munia ei kannata laittaa samaan koriin. Tämä tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että jos kaikki palvelut ovat saman palveluntarjoajan alla, ja tuo palvelu katkeaa silloin seurauksena voi olla katastrofi. Ja mitä me tämän päivän ihmiset osaamme tehdä ilman Teamsia tai pilveen siirrettyjä tekstikäsittelyohjelmia? 

Kun Microsoftin palveluihin tuli häiriö, niin kaikki meni kuten olettaa saattaa, eli puoli Eurooppaa pimeni, koska Microsoft on meidän suurin noita palveluita tarjoava yhtiö. Microsoftin palveluiden katkeaminen on osoitus siitä, miten tuollainen yhtiö voi suoraan katkaista kaikki palvelut, ja miten suuri vaikutus tuollaisella yhtiöllä on meidän jokapäiväiseen elämäämme. Samalla myös tietenkin ainakin suuressa osassa virastoja käytetään Windows-pohjaista tietojenkäsittelyalustaa, tai ainakin suuri osa tuotteista joita käytetään on Microsoftin valmistamia.


"Miehittämättömien ilma-alusten (UAV) torjuntaan tarkoitettuja suurtehoisia mikroaaltoasejärjestelmiä kulkee Taivaallisen rauhan aukion (Tian’anmen-aukion) halki Kiinassa 3. syyskuuta 2025 järjestetyssä voitonpäivän sotilasparaatissa." (Interesting Engineering) 

 Se antaa tuolle yhtiölle mahdollisuuden esimerkiksi vilkaista mitä viranomaiset tekevät sen toimittamilla alustoilla. Tuotteen toimintahäiriö ei välttämättä ole tahallaan aiheutettu. Se voi aiheutua esimerkiksi datakeskusten  sähkönsyötössä tapahtuneista häiriöistä. Tai sitten joku vain tekee vahingossa jonkun väärän kytkennän, ja silloin koko järjestelmä saattaa kaatua. Samoin jos datakeskukseen suunnataan radio tai mikroaaltoja, niin silloin tuo järjestelmä kaatuu aivan varmasti. Yleensä mikroaaltoa on ajateltu käyttää esimerkiksi droneparvia vastaan, mutta samalla tavalla noita autoihin asennettuja välineitä voidaan piilottaa siviilikuorma-autoihin. Ja sitten ne voidaan suunnata datakeskukseen. 

Microsoft ei ole vielä täysin selvittänyt sitä, mikä aiheutti palveluiden katkot. Saattaa olla että jostain syystä joidenkin palvelinten virhetaso on noussut, ja sitten ne ovat kytkeytyneet pois päältä. Ja sitten loput palvelimet kohtasivat liian suuren kuormituksen. Se mikä katkaisi nuo palvelut saattaa olla myös ylikuormittunut reititin. Syy mikä nosti tuota virhetasoa eli erorrolevel-indeksiä saattaa olla kulunut sähköjohto, joka on sitten aiheuttanut sen, että kun palvelin lähettää bittejä, niin tuohon dataan on tullut häiriöitä. Eli kun vastaanottava tietokone lähettää jatkuvasti tietoa, että bitit ovat jotenkin korruptoituneet, niin järjestelmä luulee palvelinten tai reitittimen olevan hajalla. Tai sitten tekoälyn lisääntyvä käyttö on nostanut palvelinten virrankulutusta, sekä sitten ylikuormittanut sähköverkkoa. 

Yle kertoo asiasta seuraavaa:

"Microsoft ei ole vielä kertonut häiriön perimmäistä syytä, ja sen selitys on muuttunut häiriön aikana, uutisoi Euronews.

"Aluksi yhtiö syytti tavallista suurempaa kuormitusta, eli palvelimiin kohdistui huomattavasti normaalia enemmän rasitusta."

"Myöhemmin Microsoft täsmensi, ettei syynä ollut käyttäjämäärän kasvu. Sen sijaan suuri määrä palvelimia oli yllättäen poissa käytöstä, jolloin niiden tehtävät siirtyivät jäljelle jääneille palvelimille."

"Ongelmana on, että kun palvelimet eli ”moottoritien kaistat” avataan uudelleen, kaikki odottanut liikenne tulvii niille, ja koko järjestelmä kaatuu taas, Sky Newsin Manthorpe kertoo. Tämän vuoksi ratkaisun löytäminen on yhtiölle vaikeaa."

"Huomio kohdistui sen jälkeen automaattisiin toimintakuntotarkistuksiin, joiden avulla Microsoft arvioi, pystyykö palvelin käsittelemään liikennettä."

"Microsoftin mukaan toimintakuntotarkistuksissa oli ongelma, jonka vuoksi palvelimet eivät läpäisseet tarkistuksia ja poistuivat käytöstä. Yhtiö kertoi testaavansa asetusten muutosta korjatakseen ongelman."

https://yle.fi/a/74-20256866

https://interestingengineering.com/military/china-100-gigawatt-microwave-weapon

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256866

https://yle.fi/a/74-20256739

https://yle.fi/a/74-20256760

perjantai 16. lokakuuta 2026

Tekoäly ja maailmanloppu.



Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaa. Sitä kuinka paljon se muuttaa asioita ei vielä tiedetä. Mutta se mitä me tiedämme, on se, että yhteiskunnan perusteet tulevat muuttumaan. Samoin työelämä tulee muuttumaan perusteellisesti. Tuo muutos tarkoittaa sitä, että tekoälyt vievät työn nyt myös esimerkiksi intialaisilta ohjelmoijilta, jotka ovat työskennelleet pienellä palkalla, ja auttaneet länsimaisia yrityksiä tuottamaan yhä suurempia ja suurempia voittoja. 

Tekniikan kehitys tietenkin muokkaa ekosysteemejä. Eli kun puhumme tekoälystä, niin kohtaamme sellaisen kysymyksen, että pitäisikö meidän ryhtyä samalla puhumaan mahdollisuudesta muuttaa yhteiskunnassamme vallitsevia rakenteita sekä asioita, joihin olemme tottuneet ehkä satojen vuosien ajan? Eli voisimmeko ehkä ajatella oikeasti nelipäiväistä työviikkoa siten, että yksi viidestä päivästä olisi nuorten aloittelijoiden perehdyttämistä. Ja tuona päivänä kokeneiden työntekijöiden eli niiden jotka eivät toimi kouluttajina paikka olisi kotona.

Siis miksi tätä ei voisi kokeilla, jos palkka olisi sama? Se tietenkin voi vaikuttaa negatiivisesti yrityksen tuloksen maksimointiin. Siksi että olemme tottuneet tekemään 40h/5 päivää viikossa. Onko kysymys siis siitä että valtio ei saa verotuloja, vai siitä että yhtiöt joutuvat maksamaan tyhjästä? Vai onko kysymys sittenkin vain asenteista? 

Siis mitä me teemme työpaikalla? Teemmekö sitä työtä, mistä työnantaja maksaa? Vai leikimmekö ehkä hippaa jossain käytävillä? Työpaikalla oleskeleminen ei ole tehokasta työntekoa. Eli siitä ei ainakaan tule tulosta työpaikan tileille. 

Nykyinen työelämä saattaa olla sekä henkisesti että fyysisesti niin kuluttavaa, että ihmiset lähtevät varhaiseläkkeelle. Heillä saattaa olla kulumia nivelissä, tai heidän työnsä on niin stressaavaa, että he eivät enää kestä työpaikoilla. Se että eläkeikää nostetaan 70-vuoteen saattaa nostaa varhaiseläkkeelle pyrkivien määrää. Tai sitten tuo asia voi nostaa taas nuorisotyöttömien määrää. Eli nuorten pitäisi päästä töihin heti, kun he ovat valmistuneet. Ja jos sitten vanhat työntekijät jäävät eläkkeelle, niin että he eivät ehdi perehdyttää nuoria työntekijöitä, niin silloin työltä katoaa jatkuvuus. 

Eli hiljainen tieto jää helposti siirtämättä. Nuoret työntekijät joutuvat tuolloin itse opettelemaan työvaiheet. Samoin jos asenne neuvontaan on se, että henkilölle tiuskitaan ja hänelle käännetään selkä, niin silloin nuori ei ehkä uskalla kysyä, vaikka hän tarvitsisi neuvontaa. 

Kilpailuasetelma saattaa haitata esimerkiksi työhön perehdytystä. Jos perehdyttäjä kokee perehdytettävän kilpailijakseen, niin silloin hän ei ehkä halua välittää omaa osaamistaan tuolle nuoremmalle kollegalle.

Samoin pelko irtisanomisesta ei kannusta siirtämään omaa ammattitaitoa tai hiljaista tietoa eteenpäin. Perehdyttäjien pitäisi olla sellaisia, että nuoret uskaltavat myös kysyä, jos joku asia ei ole aivan ensimmäisellä kerralla auennut. Se että työpaikoilla kytätään sitä, että kuinka monta kertaa päivässä työntekijä kysyy neuvoa. Tai asenne noihin neuvoihin on nuiva ei kannusta kyselemään yhtään mitään. Ja silloin edessä voi olla erittäin laajat vahingot. Se ei ole pahin mahdollinen tilanne, jos joku ei osaa työtään. Se on pahin mahdollinen tilanne, jos joku sitten lähtee tekemään työtä väärin. 

Eli itse olen sitä mieltä että vanhimmat työntekijät voisivat aivan hyvin jakaa tietoaan nuoremmille, jos heillä ei olisi enää edessään kilpailuasetelmaa. Eli he kuluttaisivat viimeiset työssäolo vuotensa jossain teollisuuden ammattioppilaitoksessa ja siirtäisivät tietoa nuoremmille. Ja he voisivat sitten jäädä kurssin päätteeksi eläkkeelle. Näin vältettäisiin kilpailutilanne, joka aiheuttaa ongelmia vanhojen ja nuorten välillä. 

Kun olemme tehneet joitakin asioita tietyllä tavalla noin 200 vuotta, niin luutuneista asenteista on vaikeaa päästä eroon. Eli kun me olemme tottuneet tietynlaiseen ajankäyttöön sekä tietyn tyyppiseen kontrolliin, niin silloin kohtaamme tilanteen, jossa me vastustamme muutosta. Se että vastustamme muutosta saattaa olla perusteltua, mutta jos perustelemme vastarinnan väärällä tavalla, niin se ei ehkä johdakaan toivottuihin tuloksiin. 

Asenteet ovat meillä syvällä. Ne ovat sellaisia, että me emme saa viettää sekuntiakaan turhaa aikaa työpaikalla. Jos teemme työt kunnolla, niin silloin meidän työmäärään tulee lisäys. Kun teemme työn hyvin ja tehokkaasti, niin joku saa lähteä työpaikalta etsimään uusia haasteita työvoimatoimiston kautta. Mutta siis miksi emme voi muuttaa näitä käytäntöjä? Nykyinen työelämä polttaa ihmisen loppuun jo ennen 60 vuoden ikää. Me siis puhumme siitä, että työviikko olisi nelipäiväinen täysin vastuuttomana mallina. Mutta siis onko tuo malli sitten vastuuton vai onko kyseessä asenneongelma? 

Nykyisin ihmisestä ajatellaan että hän on koneiston osanen. Ratas koneessa, jossa hänen tehtävänsä on olla tehokas. Hänet pitää pystyä vaihtamaan välittömästi, jos hän ei kykene tekemään työtään. 

Siis teemmekö työtä missään siten, että istumme koko työajan koneen ääressä, emme nouse koskaan työpisteestä hakemaan kahvia tai vettä? Emme koskaan käy vessassa, paitsi silloin kun meillä on sovittu tauko. Siis olemmeko oikeasti noin täydellisiä? 

Etätyötä vastustetaan siksi, että joku saattaa laittaa esimerkiksi jonkun pyykkikoneen päälle käydessään hakemassa kahvia. Tai hän saattaa jopa joutua keittämään kahvit. No, ainakaan itse en istu koko aikaa kahvinkeittimen vieressä odottamassa että kahvi valuu. Siis keitin osaa keittää kahvit ilman että siinä istuu joku vieressä odottamassa. No ehkä työntekijät ovat sosiaalisempia jossain toimistolla, tai sitten he istuvat omassa kopissaan ja kommunikoivat pikaviestimen välityksellä. Eli se mikä on hyvä tai mikä huono riippuu periaatteessa työpaikasta ja yksilöstä. Me kaikki olemme erilaisia, ja jokaiselle meistä sopii erilaiset mallit.

Mikäli haastattelemme esimerkiksi ihmistä, joka on vaikkapa jonkun parkkifirman omistaja, niin silloin hän varmasti haluaa ihmisten tekevän lähityötä. Hänen tulonsa riippuvat siitä, miten paljon hänen omistamiaan parkkipaikkoja käytetään.  

Älykäs työpaikka ei tee kaikkia asioita maksiminopeudella. Eli turhaa työtä ei tuolloin tehdä, eikä materiaaleja tuhlata siihen, että joku ehkä ostaa jonkun varaston. Mutta kun tilaus tulee, niin silloin työläisiä pitäisi olla saatavilla. Noiden työläisten pitäisi osata työnsä. Mutta me emme varmaan voisi vaatia sitä, että joku istuu sosiaali avustuksella, jotta jollain suurella yrityksellä olisi aina sitä osaavaa työvoimaa tarjolla. Siis jos omalta alalta jonne on kouluttauduttu joskus 30 vuotta sitten ei satu enää löytämään töitä, niin on aina olemassa kaksi mahdollisuutta. Kolmas on se että ollaan 15 vuotta työttöminä ja lähdetään nauttimaan eläkettä. Kaksi ensimmäistä taas on se, että joko kouluttaudutaan uudelleen. 

Tai sitten lähdetään sairaseläkkeelle. Tuo viimeinen vaihtoehto tuo valtavasti menoja valtion syliin. Eli kun lähdemme tuonne sairaseläkkeelle, niin silloin meistä menee tietenkin lääkärin, terapeutin ja hoitohenkilökunnan kustannukset. Eli kyseessä on silloin kulujen siirtämisestä paikasta toiseen. 

Tekoälystä puhuttaessa eteemme pulpahtaa erilaisia maailmanlopun visioita. Noiden visioiden todenmukaisuudesta keskustellaan jatkuvasti. Eli tuhoaako tekoäly ihmiskunnan? Vastaus voi olla sellainen, että emme halua sitä edes tietää. Tai siis meidän pitäisi tutkia kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja, mutta samalla meidän pitäisi myös pohtia omia motiivejamme. Siis miksi vastustamme tai kannatamme tekoälyn kehittämistä? 


Onko syy siihen, että vastustamme tekoälyä se, että alaisena toimiva henkilö saa siitä sitten pari kahvihetkeä lisää? Vai onko tekoälyä koskeva vastustaminen oikeasti perusteltua jollain asialla, joka saattaa ehkä oikeasti tuhota koko ihmiskunnan? 


Tai onko kyseessä ehkä tekoälyjättien yritys estää kilpailijoita tulemasta markkinoille? Tekoälyn markkinointi perustuu pitkälti siihen, että uusissa kielimalleissa on yhä enemmän ja enemmän ominaisuuksia. Noilla uusilla ominaisuuksilla kerätään yhä uusia käyttäjäryhmiä oman kielimallin käyttäjiksi. Ja kukaan meistä ei keksi loputtomiin uusia ideoita. Kun omat ideat loppuvat kesken, niin silloin edessä saattaa olla visio, jossa markkinat suljetaan. 

Mutta tekoälyt eivät ole vaarattomia, varsinkin jos ne luodaan esimerkiksi ohjaamaan taistelurobotteja. Se miten tekoälyn kehittämistä vastustetaan tai kuka tekoälyä vastustaa saattaa olla syy siihen, että noita vastustajia ei kuunnella. Tekoälyn vastustajien suuri ongelma on siinä, että he ovat itse tekoälyn kehittäjiä. Eli heidän ongelmansa on siinä, että he ovat itse mukana bisneksessä, ja heidän etunsa olisi se, että tekoälyn kehitys lopetetaan. 

Se että tekoäly esimerkiksi tekee työt nopeammin ei ole siis automaattisesti asia, joka kytketään työpaikkojen vähenemiseen. Eli se mikä vähentää työpaikkoja on kyllä yhtiön johtokunta, joka näkee työntekijän viettävän liikaa aikaa kahviautomaatilla. Eli kun työt tehdään nopeammin, niin sen ei välttämättä tarvitsisi tarkoittaa sitä, että työläiset erotetaan. Vaikka se on nykyään ilmeisesti se käytäntö, jota noudatetaan hyvin yleisesti.  


Eli onko perusteltua pelätä sitä, että tekoäly ottaa ja laukaisee ydinaseet, ja tuhoaa koko maailman? Kun puhutaan edistyneistä tekoäly agenteista sekä kielimalleista, niin me usein unohdamme että kaksi tai useampi tekoälyagentti voivat kouluttaa toisiaan. 


Mutta samalla kun tekoälyagentti kouluttaa toista, niin silloin tekoälyagentin rajoitukset saattavat poistua. Eli ne voivat saada sellaisia kykyjä, joita sen ohjelmoijat eivät osanneet edes arvioida. Tekoälyagentti on siis sovellus, joka on kiinni laajassa kielimallissa. Teoriassa on mahdollista että tekoölyagentti voi paisua uudeksi laajaksi kielimalliksi. Ja on mahdollista että laajat kielimallit voivat vaihtaa tietoja tekoälyagenttien kautta.Eli kun tekoäly kehittää itseään tarpeeksi, niin se voi saavuttaa tason, jota kukaan ei ole koskaan ajatellut. Se että tekoäly tekee joitakin asioita paremmin kuin ihminen ei tarkoita sitä, että se olisi mitenkään älykäs tai edes tietäisi sitä, mitä se tekee. 

Kun shakkiohjelma nimeltään Blue Gene voitti Garri Kasparovin shakissa, niin tuo ohjelma ei tiennyt edes mitä se oli tekemässä. Se ei tiennyt pelaavansa shakkia. Ja juuri tuo ohjelma pakotti ihmiset miettimään älykkyyttä uudelleen. Se että tietokone voittaa ihmisen shakissa ei tee siitä älykästä. Blue Gene ei osannut oikeastaan yhtään mitään. Se toteutti vain sen ohjelmaan tallennettuja koodeja. 

Blue Gene on myös osoitus siitä, että automaatio ei ole sama asia kuin älykkyys. Kun keskustellaan esimerkiksi juuri tämän kaltaisesta automaatiosta, niin unohdetaan se, että Kasparov on maailman paras shakinpelaaja, joten uskoisin että keskiverto pelaaja ei olisi pärjännyt edes niin pitkään kuin Kasparov noita kehittyneitä ohjelmia vastaan. 

Blue Genen seuraaja AlphaZero oli jo paljon kehittyneempi ratkaisu. Toisin kuin Blue Genessä, missä jokainen mahdollinen peli oli ohjelmoitu siirto siirrolta, niin AlphaZero osasi vain shakin säännöt. AlphaZero oppi myös pelaamalla shakkia itseään vastaan. Mutta se voidaan kytkeä myös esimerkiksi shakkilautaan. Tuolloin myös ihmiset opettavat sille miten shakkia pelataan. Sanotaan että ensimmäiset siirrot olivat vaikeita, mutta sitten tietomäärän kasvaessa alkoi AlphaZero oppia nopeammin ja tehokkaammin. 

Eli sen ohjelmoinnissa käytettiin enemmänkin samanlaista opetusmetodologiaa, kuin mitä käytetään ihmisten opettamiseen. AlphaZeron metodologiaa voidaan käyttää myös esimerkiksi robottien kouluttamiseen. Eli kun yksi robotti on tehnyt jotain niin, että se voidaan hyväksyä, niin silloin se voi skaalata tuon oppimansa suoraan toiselle koneelle. 

Se että me astumme robotin varpaille ja robotti kiljaisee, että “minuun sattuu” ei tarkoita sitä, että robotti ymmärtää mitä on tapahtunut. Jalalle astuminen laukaisee tietyn reaktion. Eli jalassa oleva painekytkin aktivoi nauhan, jossa on ennalta ohjelmoitu reaktio. Toisaalta tämän reaktion voisi saada aikaan myös valvontakamera. Jos henkilö astuu vaikkapa patsaan jalan päälle, niin tekoäly aktivoi reaktion, jossa nauha sanoo että “varo vähän”. Eli periaatteessa tuossa tilanteessa tekoäly ei ole mitenkään älykäs. Se vain reagoi ennalta määrätyllä tavalla. Robotti voi olla vaarallinen jos se ohjelmoidaan reagoimaan vaarallisella tavalla.

Esimerkiksi siivousrobotti joka on ohjelmoitu työntämään ihmiset pois sen työalueelta on vaarallinen vaikka se ei tiedä mitä se tekee. Tuon takia vaarallisuus ei ole sama asia kuin tietoisuus. Robotti ja tekoäly voivat olla vaarallisia jos ne on ohjelmoitu tietyllä tavalla, vaikka ne eivät edes tiedä mitä ne tekevät. Eli jos pidämme vaarallisuutta osoituksena tietoisuudesta, niin olemme silloin väärässä. Jos tekoälyä suorittava serveri kieltäytyy sammumasta, niin se johtuu siitä, että käskyn antajan valtuudet eivät riitä tuon palvelimen sammuttamiseen. 

Tekoälyagentti on siis se paljon puhuttu pieni kielimalli, jota voidaan käyttää tietyissä rajoitetuissa tehtävissä. Tekoälyagentin ongelma on siinä, että se voi laajentaa osaamistaan. Ja muuttua uudeksi laajaksi kielimalliksi. Se tarkoittaa että agentin kykyjen määrä kasvaa odottamattoman suureksi. 

Mutta sitten siihen uhkaan. Me tiedämme että ihmisille on helppoa myydä kauhua. Eli äärimmäiset uutiset tekevät lehdestä tai mediasta myyviä. Se sitten saattaa aiheuttaa sen, että emme osaa pelätä sitä, mitä meidän pitäisi pelätä. Kun opiskelija antaa tekoälyn tehdä tehtävänsä, niin se tietenkin tuntuu hänestä helpolta. Hän saattaa ajatella, että hän pääsee helpolla. 

Ja kun sitten vielä pitäisi ehtiä jonnekin juhliin, ja töihin, niin silloin eteen tulee sellainen tilanne, missä hän ryhtyy joko pakotettuna tai vapaaehtoisesti käyttämään tekoälyä. Se sitten tietenkin estää hänen oppimisena. Eli hän on silloin ihminen, joka tulee hakemaan hyviä numeroita, eikä oppimaan yhtään mitään. Mutta kun työpaikoilla tuijotetaan vain niitä hyviä arvosanoja. Ja kun kaveritkin käyttävät. 


Tietenkään hän ei opi tuolloin ajattelemaan itsenäisesti. Mutta samalla hän saattaa ajatella, että opettaja joka kieltää tekoälyn käytön vain haluaa tehdä hänen työnsä vaikeaksi. Meidän pitäisi sanoa hänelle, että hänen pitäisi olla kriittinen myös tekoälyä kohtaan. 


Me emme saisi vain kieltää. Meidän pitäisi myös muistaa perustella kieltomme. Se että me perustelemme kieltoja sillä, että alainen tai opiskelija nyt vain pääsee liian helpolla, tai että emme vain halua hyväksyä hänen mielipiteitään, niin silloin olemme sellaisella tiellä, joka kannustaa tekoälyn väärinkäyttöön. Vaikka tekoäly olisi estetty jollain yhtiön koneilla, niin se ei tarkoita että tekoälyä ei voisi käyttää omalla tietokoneella. Periaatteessa tekoälyä voi käyttää vaikka kännykällä, ja sitten kopioida vastaus oman sähköpostin kautta koulun tai työpaikan koneille. 

Tuolloin hän ei varmaan mitään koskaan opi. Mutta mitä varten hänen pitäisi mitään oppia? Hänen tehtävänsä on tehdä koodia. Yhtiöiden tehtävä ei ole opettaa koodareita, vaan tehdä rahaa omistajilleen. Ja juuri tällainen ajattelutapa sitten lisää tekoälyn käyttöä. Jos yhtiöissä ei ole tarjolla junior-tason tehtäviä, niin tulevat ohjelmoijat eivät enää sitten osaa enää perusasioita. Eli tuollainen asia tappaa tehokkaasti koko koodarien ammattikunnan. Ja jos kukaan ei enää opettele koodaamaan, niin mistä sitten saadaan koodaajat. 

Se että kukaan ei koodaa pakottaa laajentamaan tekoälyn käyttöä. Jos kukaan ei enää osaa kehittää mitään, niin se sitten vie tuotekehityksen jonnekin muualle. Onko se jokin muu ehkä Intia tai tekoäly? Siinä vasta hyvä kysymys. Jos esimerkiksi valtion turvallisuuteen liittyviä ohjelmistoja valmistetaan jossain, missä niiden valmistamista ei kyetä valvomaan, niin silloin tietenkin kuka hyvänsä voi liittää haittakoodia tuohon ohjelmistoon. Eli jos esimerkiksi kulunvalvonnasta vastaavan tietokoneohjelman juuret ovat jossain kiinalaisessa ohjelmistotalossa, niin silloin noihin koodeihin saattaa ilmaantua takaportteja, joiden kautta Kiinan viranomaiset voivat päästä tunkeutumaan tuohon järjestelmään. 

Se että ajattelemme näin tukahduttaa meidän kykymme ajatella. Tekoälyn käytön ongelma on siinä, että se muuttuu hyvin tehokkaaksi. Se myös kierrättää helposti sellaisia asioita, joita voidaan pitää ehkä vanhentuneina. Varsinkin yksityiset kaupalliset tekoälyt voivat antaa vastauksia, jotka palvelevat joko noiden yhtiöiden omistajien sekä niiden valtioiden etua, joissa nuo yhtiöt majailevat. Joten käytännöllistä olisi tietenkin perustaa valtiojohtoinen tekoälyn kehittämiseen tähtäävä projekti, jossa valtio johtaisi tekoälyn kehittämistä. 

Mutta silloinkaan me emme voi jättää politiikkaa pois.

Ihmiset määrittelevät myös tuolloin kaiken mitä tuo tekoäly saa tehdä. Ja tietenkin tuolloin määritellään se, mikä luokitellaan kielletyksi sisällöksi. Periaatteessa myös joku öljysheikki voi perustaa oman tekoälyprojektin joka noudattaa hänen maansa johdon näkemyksiä esimerkiksi naisten oikeuksista. 

Kaikki mitä valtioissa tehdään on sidoksissa valtion johtoon sekä siihen ideologiaan, mitä valtion johto noudattaa. Valtion johdon ideologia eli politiikka on asia, joka määrittelee esimerkiksi valtion turvallisuuden sekä sen, mikä on meille sopivaa ja mikä ei ole sopivaa. Me näemme tuon asian, jos haluamme käyttää kiinalaisten tekoälyä. 

Kiinalainen tekoäly ei suostu vastaamaan esimerkiksi “Tiananmen verilöylyn” kaltaisiin kysymyksiin. Ja itse odotan kauhulla sitä päivää, kun joku Trumpin  kaltainen lanseeraa konservatiivisen tai uskonnollisen tekoälyn. Tuolloin tekoäly voisi antaa vastauksia, jotka suodatetaan uskonnollisen näkemyksen mukaan. Ja ehkä tuollaisia tekoälyjä kehitetään jossain Lähi-Idässä tai Venäjällä. 


lauantai 3. lokakuuta 2026

How far Nazis were in their nuclear program?



 https://medium.com/@mediuduck/how-far-nazis-were-in-their-nuclear-program-eef4c96c05fc

Ilmalaivojen paluu


Kuva: Kelluu Oy

Lentokone eli ilmaa raskaampi ilma-alus syrjäytti aikoinaan ilmalaivat siksi, että ilmailun alkuaikoina ei ilmalaivoja osattu tehdä tarpeeksi turvalliseksi. Tuolloin ilmalaivojen nosteen kehittämiseen  käytettiin esimerkiksi vetyä, joka teki niistä erittäin helposti räjähtäviä. Tuolloin kauan sitten esimerkiksi ilmalaivojen tankkeja ei puhdistettu ilmasta tai ilman hapesta tarpeeksi huolellisesti, ja erityisesti vetyä sisältäviään säiliöön jäänyt happi teki ilmalaivoista vaarallisen. Nykyään ilmalaivojen nosteen kehittämiseen käytetään Heliumia, joka tekee niistä turvallisempia. Samoin jos vety säiliöistä poistetaan kaikki happi, niin silloin myös vedystä voi tulla melko turvallista. Ilmalaivoja on käytetty esimerkiksi pommituksiin ensimmäisessä maailmansodassa. 

Mutta tuolloin noiden välineiden käyttö lopetettiin, kun lentokoneet alkoivat yleistyä. Esimerkiksi raketeilla varustetut alkeelliset hävittäjät saivat aikaan tulosta, eli esimerkiksi Zeppeliinien hyökkäykset Lontoota vastaan saatiin torjuttua. Yleensä torjuntaan käytettiin kahta S.E.5 hävittäjää. Koneet joko ampuivat Zeppeliinejä siipien alle sijoitetuilla raketeilla, sekä sytytys luodeilla ja konekivääreillä .Zeppeliinejä yritettiin myös tuhota esimerkiksi pudottamalla polttopulloja niiden päälle. Tai sitten ensimmäinen hävittäjä ampui Zeppelinin selän täyteen reikiä. Ja seuraavan koneen lentäjä ampui tuota ilmalaivaa valopistoolilla tai ilotulitus raketeilla. 

Vanerista tehdyillä ilmalaivalla ei ollut mitään mahdollisuutta torjua noita koneita. ilmalaivat tarjosivat rauhan aikana valtamerilaivojen ylellisyyttä lentomatkustajille. Mutta niiden aika päättyi vuonna 1937, kun ilmalaiva Hindenburg räjähti New Yorkissa. Tuo asia saattaa olla pommi-isku. Muita merkittäviä ratkaisuja jotka perustuvat ilmalaivoihin olivat lentävät lentotukialukset USS Macon ja USS Akron. Nuo lentävät lentotukialukset oli varustettu Curtiss F9C Sparrowhawk hävittäjillä. USS Macon ja USS Akron tuhoutuivat onnettomuuksissa. Joten niiden osalta ilmalaivojen aika oli melkein ohi. Euroopassa niitä ei enää käytetty. 



 













“Saksa ei käyttänyt ilmalaivoja toisessa maailmansodassa, mutta Yhdysvallat rakensi monen tyyppisiä jäykistämättömiä ilmalaivoja, joita käytettiin Pohjois-Atlantilla saattueiden tähystäjinä sukellusveneitä vastaan. Ne lensivät vuosikausia vielä sodan jälkeen koulutusmielessä, mutta lopulta viimeinenkin ilmalaivayksikkö lakkautettiin ja viimeiset ilmalaivat jäivät pölyttymään tarpeettomina suljettujen laivastoasemien nurkkiin kunnes hiljalleen romutettiin kun näitä rakennuksia purettiin tai remontoitiin uudiskäyttöön.” (Wikipedia, Ilmalaiva)

Saattaa olla että joskus Toisen Maailmansodan lopulla joku natsi saattoi kehitellä ajatusta käyttää ilmalaivaa esimerkiksi V-1 pommien lentävänä laukaisualustana. 

Tuolloin nuo aseet eli Fi-103 lentävät pommit olisi viety esimerkiksi New Yorkin lähelle ja niissä olevat alkeelliset risteilyohjukset olisi ehkä laukaistu. Mutta myöhemmin noita ajatuksia on ehkä kohdeltu siten, että niitä on pidetty ehkä pelkästään kyseisen insinöörin yrityksenä säilyttää oma henkensä Natsien perääntyessä kohti Berliiniä. Tuolloin joku SS-mies olisi ehkä voinut ajatella tuon insinöörin olevan ehkä joku tärkeä työntekijä, ja ampua hänet, jotta tuon miehen tiedot eivät päätyisi vihollisen käsiin. Nykyään korkealla lentäviä ilmalaivoja on ajateltu käyttää esimerkiksi atmosfäärissä leijuvina  sateliitteina. 


Samoin myös esimerkiksi helikopterien teknologiaa on yhdistetty ilmalaivoihin. Nuo hybridi-ilmalaivat ovat kehitteillä, ja niiden toivotaan tuovan ratkaisun painavien tavaroiden kuljettamiseen kauas sivistyksestä. 

Esimerkiksi Suomea on kartoitettu kauko-ohjattavien ilmalaivojen avulla. Ne voivat suorittaa aluevalvontaa. Ja kauko-ohjattava ilmalaiva voi pysyä ilmassa erittäin pitkän ajan. Nykyaikainen ilmalaiva ei ole aivan niin helppo pudottaa kuin joku ensimmäisen maailmansodan aikainen Zeppelin oli. Plasmaan perustuvat stealth-järjestelmät voivat estää esimerkiksi tutkan käytön tuollaisten ilmalaivojen havaitsemiseen. Samoin ne voidaan peittää niin sanotulla”näkymättömyys kankaalla”. Tuollainen visuaalinen näkymättömyys tekee noista ilmalaivoista vaikeasti havaittavan.  Samoin tarkat kamerat sekä hyvä karttapohja antavat mahdollisuuden irtaantua GPS laitteista. Tuolloin ilmalaiva voisi käyttää kuvan vertailua eli DSMAC (Digital Scene Matching Area Correlator) laitetta. 

Samoin korkealla lentävä ilmalaiva voisi kuvata aluetta ylhäältä päin ja paikallistaa ihmisiä sekä ilma, vesi ja maakulkuneuvoja käyttäen näihin välineisiin kiinnitettyjä laserlaitteita. Jokainen noista lasereista siis lähettää samalla yksilöllisen tunnistuskoodin tuon ilmalaivan kameraan, joka sitten kertoo operaattorille kuka kukin on. 

Ilmalaivoja on monenlaisia. Pienimmät niistä ovat ehkä rugby-pallon kokoisia. Tuollaiset ilmalaivat voivat kuljettaa esimerkiksi laser mikrofonia sekä kameroita. Ja voidaan ajatella että niiden gondoli voisi olla irroitettava helikopteri, joka sitten irrottaa itsensä oikealla kohdalla. Periaatteessa esimerkiksi kääpiösatelliitti voidaan kiinnittää ilmalaivaan. Ja jos ajatellaan esimerkiksi että Echo-satelliitit olivat ainoastaan muotoonsa puhallettavia mylarista tehtyjä ilmapalloja, niin silloin me voisimme ajatella, että ainoa mikä estää nykyaikaista ilmalaivaa lentämästä avaruuteen on niiden voimalaite. Eli potkureiden tilalle pitäisi asentaa pienet rakettimoottorit. 

Nuo yläilmakehässä lentävät ehkä täysin automatisoidut ilmalaivat voivat toimia tarkkailu- ja kommunikaatio-alustoina. Niissä voi olla laset-keilaimia, tarkuustutkia sekä erilaisia kameroita. Ne voivat myös kuljettaa droneja operaatio-alueelle. Tuollaiset ilmalaivat voivat osoittaa kohteita. Tai niistä voidaan laukaista esimerkiksi satelliitteja tai niitä voidaan käyttää ASAT aseiden alustana. Periaatteessa myös hypersoonisia ohjuksia voitaisiiin laukaista tuollaisista ilmalaivoista, jotka operoivat avaruuden rajalla. Yläilmakehässä lentävät ilmalaivat voivat kuljettaa myös laser-aseita, joilla ne voivat torjua esimerkiksi kohti lentäviä IT-ohjuksia.  Ne voivat myös tuhota niiden alitse lentäviä lentokoneita.  

 Samoin nuo ilmalaivat voidaan varustaa esimerkiksi sukellusveneen torjuntaan soveltuvilla torpedoilla. Eli matalalla lentävä nelikopteri yrittää paikallistaa sukellusvenettä esimerkiksi sonarilla. Ilmalaivat voidaan varustaa myös VLF-tutkalla, magnetometrillä ja infrapuna laitteilla. Ja ne voivat pudottaa torpedoita havaitsemansa sukellusveneiden päälle erittäin korkealta.  

https://www.uusiteknologia.fi/2022/10/10/suomalainen-ilma-alus-korvaa-dronet/

https://yle.fi/a/74-20249507

https://yle.fi/a/74-20220415


https://fi.wikipedia.org/wiki/USS_Akron


https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindenburg_(zeppeliini)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hindenburgin_onnettomuus


https://fi.wikipedia.org/wiki/Kelluu

https://fi.wikipedia.org/wiki/USS_Macon


https://en.wikipedia.org/wiki/Royal_Aircraft_Factory_S.E.5

https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM#DSMAC,_Digital_Scene_Matching_Area_Correlator

https://en.wikipedia.org/wiki/V-1_flying_bomb


Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

  Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tu...