Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

 

Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin ilmeisesti jotkut ihmiset unohtavat, että esimerkiksi poliittiset johtajat nimittävät tiedustelun päälliköt. Ja tietenkin mahdollisuus nimittää tiedustelun päälliköitä antaa mahdollisuuden hallita noita laitoksia. Yksi asia mikä tietenkin usein jää mainitsematta on se, että tiedustelun tehtävä on hankkia sitä tietoa, joka palvelee päättäjiä sekä auttaa kohdentamaan viranomaisten työtä. Ja juuri tähän kohtaan tietenkin liittyy asia, mikä saattaa olla hyvinkin ratkaiseva. Tiedustelupalvelut saavat joskus tietoa, joka on jollekin ihmiselle kiusallista. 

Ja juuri tällaiset kysymykset mäyttävät joidenkin mielestä hyvältä erityisesti vaalikampanjoissa. "Miksi tiedustelu valvoo viattomia ihmisiä", on asia mikä varmasti näyttää hyvältä. Mutta toisaalta kukaan ihminen ei ole sellainen, että häntä voidaan suoraan pitää viattomana. Eli kuka hyvänsä voi olla vihamielisen toimijan hyväksi työskentelevä agentti. Agentti ei siis tarvitse mitään koulutusta. Hän voi tukea liittolaisiaan vaikkapa ostamalla heille kiinteistöjä. 

 Tiedustelutyön merkitys nykyaikaisessa kriisien hallinnassa on merkittävä. Samoin nykyaikaiset kriisit eivät ole enää yksiulotteisia valtioiden välisiä konflikteja. Vaan vihamieliset tahot voivat käyttää hyväkseen esimerkiksi paikallisia poliittisia ääriryhmiä tai pelkkiä rikollisia, jotka toimivat ilman mitään sen suurempaa ideologista taustaa tai päämäärää. Osa noista ehkä hyvinkin yleviä nimiä kantavista järjestöistä on oikeastaan pelkkiä huumekauppiaita, joille on luotu sellainen imago, että he taistelisivat jonkun vähemmistön oikeuksien puolesta. Ja nykyisin konfliktien muuttuminen moniulotteiseksi tarkoittaa sitä, että oikeastaan edes se, että henkilö on vaikkapa supisuomalainen "Virtanen", jonka suku ei ole koskaan edes poistunut maamme alueelta 400 vuoteen ei voisi tehdä yhteistyötä esimerkiksi terroristien kanssa. 

Periaatteessa terroristi voi olla aivan tavallinen rikollinen, jonka joku ulkomainen tiedustelupalvelu delegoit tekemään esimerkiksi iskuja jonnekin infrastruktuuriin. Kun ajatellaan esimerkiksi KGB:n pelikirjaa, niin tuon pelikirjan mukaan esimerkiksi pelottelua kannattaa kohdistaa ihmisiin, joiden kautta se saa parhaan mahdollisen kattavuuden. Parlamentin jäsenet sekä muut yhteiskunnalliset vaikuttajat ovat noiden toimien ensisijainen kohde. Eli periaatteessa fyysinen uhka voi kohdistua joko tuollaiseen vaikuttajaan itseensä tai hänen perheenjäseneensä. 

Toissijaisesti noiden värväystoimien kohteena ovat tyytymättömät. Eli ihmiset jotka ovat jostain syystä pettyneet yhteiskuntaan. Päihdeongelmat, huono koulutus sekä esimerkiksi radikaali seura ovat asioita, joiden kautta voivat vihamieliset tahot yrittää värvätä yhteistoimintamiehiä. Nuo värvärit saattavat ruokkia sellaista ajattelutapaa, että on yhteiskunnan syy, että henkilö on joutunut vankilaan. He ruokkivat mielellään sellaista näkemystä, että syy päihdeongelmaan on yhteiskunnassa, ja että yhteiskunta on jotenkin vastuussa henkilön vankeustuomiosta. Kun syy kaikkeen pahaan löytyy muista ihmisistä, niin silloin vihamielinen toimija suuntaa tuon kohteen ajatusmaailmaa siten, että hän löytää syyn viranomaisista. Ja sitten he tarjoavat tilaisuuden "kostaa". 

Terroristit voivat joko huijata henkilöä toimimaan heidän hyväkseen, tai sitten tarjota esimerkiksi huumeita tai aseita henkilöille, jotka suostuvat yhteistyöhön. Tuo yhteistyö voi olla esimerkiksi yrityksen perustaminen johonkin länsimaiseen kaupunkiin, ja sieltä sitten avataan pääsy esimerkiksi erilaisiin tekoälysovelluksiin. Tai sitten tuo paikallinen agentti eli yhteistoimintamies saattaa hankkia asuntoja sekä muita vastaavia asioita terroristeille, jotka voivat toimia esimerkiksi Iranin käskyläisinä. 

Juuri se että kuka vain voi tehdä yhteistyötä vihamielisten tahojen kanssa aiheuttaa tarpeen valvoa myös oman maan kansalaisia. Mutta mikä sitten on se, mikä aiheuttaa valvonnan kohdentamisen? Eli riittääkö tuohon valvonnan kohdentamiseen esimerkiksi viikoittainen viestittely Sudanilaisten muslimien kanssa? Tai riittääkö esimerkiksi valvonnan aloittamiseen se, että varusmiespalvelun aloittava henkilö yksinkertaisesti viestittelee päivittäin joidenkin MC-miesten kanssa? Eli miten määritellään se vihamielinen toiminta, joka velvoittaa tarkkailuun tai jopa iskuun? 

Kun NSA:n kaltainen järjestö kerää tietoja ihmisistä, niin tietenkin jokainen meistä kokee tuolloin olevansa jotenkin väärin perustein epäilty. Mutta samalla meidän pitää huomioida sekin asia, että periaatteessa jokainen ihminen maailmassa voi olla terroristi. 

Tai jokainen ihminen maailmassa voi olla huumekauppias. Kun puhumme todellisen elämän tiedustelusta, niin se ei ole amerikkalainen elokuva, jossa ihminen jota valvotaan joutuu automaattisesti aiheetta valvonnan kohteeksi. Me kaikki pelkäämme sitä, että naapurimme tai ystävämme paljastuvat esimerkiksi huumekauppiaiksi. Ja samalla kuitenkin jos lähdemme etsimään esimerkiksi jonkun Iranin terroristisolun toimijoita, niin silloin periaatteessa kukaan ei ole epäilysten ulkopuolella. 

Tuolloin kohtaamme poliittisen näkökannan. Poliitikot usein kiinnittävät huomiota siihen, että tiedustelupalvelut keräävät tietoa niiden toimialueen ulkopuolelta. Mutta sitten samalla kohtaamme sen kysymyksen, että mitä jos esimerkiksi syntyperäinen suomen kansalainen vakoilee tai suunnittelee sabotaasia sekä salamurhia yhteistyössä vihamielisten tiedustelupalveluiden kanssa? 

Suurimmassa osassa simulaatioista sodat alkavat salamurha- sekä sabotaasikampanjoilla. Eli vihamielinen taho iskee energia- sekä muun infrastruktuurin kimppuun käyttäen räjähteitä, tietokoneviruksia sekä muita välineitä. Samoin tuo vihamielinen taho hyökkää myös avainhenkilöitä vastaan. Eli he murhaavat upseereita sekä muita tärkeitä toimijoita. Ja ainakin osa noista hyökkäyksistä voi tapahtua paikallisten palkkasotureiden eli erilaisten rikollisten toimesta. Venäjän varjolaivasto on tuonut ihmisten silmien eteen uuden uhan. Tuo uhka on se, että miltä tahansa alukselta voidaan suorittaa drone-iskuja maahamme. Samoin dronejen avulla voidaan salakuljettaa huumeita sekä aseita Suomessa oleville yhteistoimintamiehille. Tai noita asioita voidaan toimittaa myös vankiloihin. 

Poliittiseen vaikuttamiseen kuuluu tietenkin se, että poliitikkoja kosiskellaan sillä, että "todellisten johtajien" ei tarvitse kestää itseään koskevia paljastuksia. Ja sitten tietenkin korostetaan sitä, että jos tiedustelua ei olisi, niin poliitikkojen ei tarvitse kestää esimerkiksi "Panaman papereiden" kaltaisia kiusallisia asioita. Joten tietenkin ihmisten tahto on se, että tiedustelupalvelua "valvotaan" paremmin. Eli julkistetaan asioita, joista kerrotaan kuitenkin vain se pieni osa. Se miten monta puhelua esimerkiksi Sudaniin on soitettu tai miten usein henkilö tapaa vaikkapa Kolumbian huumekartellien edustajia jätetään pois. Kun tietoa hankitaan, niin joskus tiedon keräämisen yhteydessä paljastuu asioita, jotka voivat olla kiusallisia. Poliitikkoja saatetaan "informoida" siitä, kuinka joku tiedustelun työntekijä on arvostellut presidenttiä. Eikä presidentin sovi tuollaista asiaa sivuuttaa. 

https://yle.fi/a/74-20246198

Datakeskukset ja sosiaalinen media puhuttavat ihmisiä.

 

Aloitetaan sosiaalisesta mediasta. Mielestäni vanhemmille kuuluu vastuu siitä, mitä heidän lapsensa tekevät sosiaalisessa mediassa. Eli vanhempien pitäisi seurata sitä, mitä heidän jälkikasvunsa tekee internetissä. Samoin vanhemmilla on vastuu siitä, että he valvovat lastensa tekemisiä ylipäätään. Se että sosiaalista mediaa halutaan suitsea on tietenkin yleisesti tiedossa. Suitsemiseen käytettävistä keinoista ollaan kuitenkin eri mieltä. Netin viharyhmät sekä esimerkiksi vihamieliset tiedustelupalvelut, ja muut rikolliset saalistavat nuoria netissä. Mutta kaikkein vaikein tilanne on silloin, jos nuoret eivät saa käyttää sosiaalista mediaa ennen kuin he ovat 18-vuotiaita. 

15 vuotias on kaikkein haavoittuvimmassa iässä, jos ajatellaan puhtaasti viharyhmien harjoittamaa värväystoimintaa. Eli jos hän ei saa sitä ennen oikeanlaista nettikasvatusta, niin hän saattaa suoraan ajautua netin viha- tai rikollisryhmien valtapiiriin. Mielestäni vanhempien pitäisi seurata tarkasti sitä, mitä nuoret tekevät netissä. Ja heillä pitäisi olla myös tieto siitä, että esimerkiksi nuori saattaa haluta avata nimiinsä toisen sosiaalisen median tilin, jonka avulla hän voi "seikkailla" internetissä. Vanhempien velvollisuus on valvoa sekä opastaa lapsiaan siitä, miten netissä pitäisi käyttäytyä, ja miten siellä ei pidä toimia. Netin täyskielto on ehkä lyhyellä tähtäyksellä tehokas tapa valvoa nuoria, mutta se mikä sitten tuossa tavassa on ongelmallista, on se, että nuoret täyttävät joku päivä 18 vuotta. 

Ja jos he ovat viettäneet liian suojattua elämää, niin he varmasti tulevat huijatuiksi sosiaalisessa mediassa. Se mikä suomalaista lainsäädäntöä vaivaa, on se että meillä taysi-ikäisyyden oikeudet tulevat kaikki välittömästi, kun henkilö täyttää 18-vuotta. Eli mitään siirtymäaikaa ei ole. Ja siinä kun täysi-ikäisyyden huumassa on menty ensimmäistä kertaa kapakkaan, ja sitten iltaa on rahoitettu pikavipeillä, niin seurauksena on ollut luottotietojen menetys. Eli nuorten tekemistä videoista pitäisi puhua kotona, ja heidän pitäisi tajuta, että "nettimoka" ei välttämättä olekaan pikkujuttu. Samoin sosiaalisen median kautta valuu joskus kotiin tietoja esimerkiksi siitä, että joku "kiva poika" tai "kiva tyttö" ei ole ehkä oikeasti kovin mukava ihminen. 

Ja jatketaan datakeskuksiin. 

Datakeskukset ovat tulleet maahamme jäädäkseen. Ja se mikä tekee niistä ongelmallisia on se, että ne tuovat ainakin hetkeksi rahaa kunnille, jotka kamppailevat laman ja työttömyyden kurimuksessa. Eli kunnissa ei ehkä aina osata tai haluta ajatella muuta kuin sitä, mitä esimerkiksi datakeskukset tuovat alueelle. Se mitä ne tuovat on tuhansia työläisiä, jotka sitten tuovat rahaa paikallisille yrityksille. Tuolloin ajatellaan että "köyhän ei pidä nirsoilla". Eli datakeskukset tuovat rahaa kunnille ainakin niiden rakentamisvaiheessa. Mutta jatkossa sitten niitä ehkä operoidaan pitkälti etäkäytön avulla. Mutta sähköstä ne tekevät kalliimpaa. Samalla kamppaillaan siitä, miten Suomeen ylipäätään saadaan investointeja. Noilla sijoittajilla pitää olla myös halua jakaa rahaansa maahamme. He myös odottavat saavaansa sijoituksilleen vastiketta. Eli he eivät tee mitään hyväntekeväisyyttä. 

Mutta toisella puolen vaakakupissa painaa sellainen asia, kuin kansalaisten tieto- ja muu turvallisuus. Tietoon on tullut se, että esimerkiksi Jemenin kapinalliset sekä ilmeisesti myös Iran on käyttänyt USAssa olevia datakeskuksia omien operaatioidensa suunnitteluun sekä ehkä myös luoneet amerikkalaisten tekoälyjen avulla esimerkiksi droonien hyökkäysprofiileja. Itse uskoisin että myös Pohjois Korean sekä Kiinan ja Venäjän kaltaiset toimijat ovat myös ainakin yrittäneet käyttää Claudea tai jotain muuta tekoälyä omissa operaatioissaan. Eli kuinka paljon esimerkiksi Kiinalaiset ovat hyödyntäneet länsimaisia tekoälyjä omien tekoälyjensä sekä esimerkiksi robottiensa valmistamisessa? Tuo asia on tietenkin sellainen, että siitä pitäisi keskustella. 

Saattaa olla että kiinalaiset ovat hyödyntäneet USAn datakeskuksia esimerkiksi omien hypersoonisten ohjustensa sekä stealth lentokoneiden valmistamisessa. Eli he voivat vain perustaa yhtiön Amerikkaan, ja sitten ostaa datakeskuksilta serveriaikaa. Sama koskee tietenikin myös Jemenin kapinallisia sekä Iranin tiedustelua. Ja sitten tuon yhtiön kautta ostetaan tietojenkäsittelyaikaa datakeskuksista. 

Eli myös suomalaista nuorta voidaan houkutella avaamaan tilejä johonkin Claude tai Gemini sovellukseen. Ja sitten tuota sovellusta voidaan käyttää vihamielisissä operaatioissa. Mutta siis teollisuutemme vaatii dataa. Se missä datakeskus sijaitsee merkitsee todella paljon. Jos nuo datakeskukset sijaitsevat EUn ulkopuolella. Niin silloin EUn viranomaiset eivät kykene tarkastamaan tuota datakeskusta, eikä siellä ehkä noudateta EUn datan käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Se mitä me tarvitsemme tällä hetkellä on tietenkin avoimuus. Meillä pitää olla mahdollisuus päästä näkemään mitä tietoa naapurin datakeskuksissa käsitellään. 

Datakeskusten ongelma on siinä, että niillä on ulkomaiset omistajat. Nuo ulkomaiset yhtiöt eivät maksa maahamme veroja. Samoin koko korkean teknologian kenttää vaivaa se, että kaikki meidän kannattavat ICT- ja muut high-tech yritykset siirtyvät helposti ulkomaiseen omistukseen. Kun nuo yhtiöt siirtyvät ulkomaiseen omistukseen, niin niiden pitää silloin noudattaa niitä lakeja, joita noudatetaan siinä maassa, missä niiden päämaja sijaitsee. Toki myös suomalainen sijoittaja voi perustaa ulkomaisen yrityksen. Hän voi siis perustaa yrityksen vaikka Saudi-Arabiaan tai Dubaihin. Noissa yrityksissä noudatetaan Saudi-Arabian tai Dubain lakia. 

Ja sitten ostaa esimerkiksi suomalaisen high-tech yrityksen osakkeet tuon ulkomaille rekisteröidyn yhtiön nimiin. Sen jälkeen yhtiön pääkonttori voi muuttaa vaikka Dubaihin. Jos meidän yhtiömme joutuvat ostamaan datakeskuspalvelut ulkomailta, niin aina on vaarana se, että tuo palvelin kopioi kaikki tiedot esimerkiksi GRUn päämajaan. Yksi asia mikä voisi auttaa siihen, että korkean teknologian yritykset pysyvät suomalaisessa omistuksessa on se, että ne voisivat käsitellä datansa Suomessa. Jos me haluamme luoda turvallisen ekosysteemin, niin meidän pitää huolehtia siitä, että dataa käsitellään turvallisesti. Dataa pitää voida valvoa. Mutta se valvonta voi vähän ontua, jos yhtiö ostetaan jonnekin kauas pois EUn rajojen ulkopuolelle. 

Stonehenge ja Englannin mystiset mono- ja megaliitit

 

"Curtin-yliopiston tutkijat ovat jäljittäneet Stonehengen alttarikiven alkuperän Skotlantiin, kumoten aiemmat uskomukset, että se olisi peräisin Walesista. Analysoimalla kiven mineraalirakeita he ovat osoittaneet kehittynyttä neoliittistä kulkeutumista ja yhteiskunnallista järjestäytymistä, mikä viittaa siihen, että kiveä on siirretty yli 750 kilometriä todennäköisesti merireittejä pitkin, mikä viittaa kehittyneisiin kauppaverkostoihin ja yhteisöjen koordinointiin muinaisessa Britanniassa." (ScitechDaily, Challenging Century-Old Beliefs: Scientists Unravel Mysterious Origin of Stonehenge’s Altar Stone)

Stonehenge on yksi maailman arvoituksellisimmista paikoista. Tuon kivikehän epäillään olleen jonkinlaisen vistijärjestelmän osanen. Eli ehkä Stonehenge oli kaiken muun ohella eräänlainen postitoimisto, josta lähetit veivät viestejä paikasta toiseen. Tuon teorian mukaan siis Stonehenge ja siihen liittyneet monoliittien ketjut olisivat reittejä, joita muinaiset lähetit olisivat käyttäneet. Eli kun he olivat tulleet tietyn monoliitin kohdalle, niin silloin viesti olisi vaihtanut kuljettajaa. Tai erään muunnelman mukaan noiden kivien päällä olisi ollut akustisia kammioita, joita sitten hakattiin esimerkiksi jollain puukalikalla. Tuolloin muinaiset druidit olisivat omanneet samanlaisen rumpukielen,. kuin esimerkiksi jotkut afrikkalaiset heimot. 

"Uusi geologinen tutkimus tarjoaa vakuuttavaa näyttöä siitä, että Stonehengen sinikivet kuljetettiin ihmisten mukana, ei jäätiköiden. Jäljittämällä mikroskooppisia mineraalirakeita läheisissä jokisedimenteissä tutkijat eivät löytäneet merkkejä siitä, että jää olisi koskaan päässyt alueelle. Lähde: Shutterstock" (ScitechDaily, Stonehenge Solved? New Evidence Shows Humans, Not Glaciers, Moved the Stones)

Tietenkin Stonehenge on ilmeisesti palvellut esimerkiksi eräänlaisena kalenterina. Tuolloin tietystä kohdasta tuleva valo kertoi ihmisille, että heidän täytyi laittaa muinaisvilja eli speltti turpoamaan. Samoin voi olla että Stonehengen kiviin  oli  kiinnitetty esimerkiksi peilejä, jotka kohdistivat valoa tiettyyn kohtaan. Ja ehkä nuo druidit sitten käyttivät tuota kohdennettua valoa joka rituaalisoitujen sytyttämiseen. 

"Esihistorialliset rakentajat kuljettivat 25 tonnin kiviä vähintään 11 mailia Yorkshiren halki rakentaakseen Britannian korkeimman säilyneen kivirivin. Löytö viittaa siihen, että Paholaisen nuolet on luotu poikkeuksellisella suunnittelulla ja että niiden kaukaisella lähteellä saattoi olla kulttuurista tai hengellistä merkitystä. Lähde: Shutterstock" (ScitechDaily, Scientists Solve a 4,000-Year-Old Mystery About Britain’s Giant Standing Stones) 

Oliko Stonehenge sitten rakennettu niiden kokemusten pohjalta, jotka Yorkshiren kivien siirtäjät olivat keränneet? 

Mikäli tuo hon keskelle olisi asetettu lasisauva, jonka toisessa päässä olisi peili, jossa oli reikä, ja toisessa täysin heijastava peili, niin silloin Stonehenge olisi ollut vaikuttava laite. Siis olisiko druideilla ollut jonkinlainen aurinkoa hyödyntävä laser? Sitä voidaan tietenkin miettiä. Mutta voidaan hyvin olettaa, että Stonehengeä on käytetty useissa erilaisissa rituaaleissa. Eli olivatko druidit ehkä käyttäneet noita kiviä myös jonkinlaisena kuunteluverkkona. 

Jos kivet eivät päästä niihin sitoutuvaa värähtelyä maahan, vaan lähettävät sen toiseen homogeeniseen kiveen, niin silloin noiden kivien avulla voidaan johtaa ääntä melko pitkän matkan päähän. Ja druidit voivat käyttää kuulotorvea tuon informaation purkamiseen. Eli he saattoivat panna esimerkiksi tuopin tuollaista kiveä vasten. Ja sen kautta kuunnella mitä heistä puhutaan. Tai sitten ne on tilattu kaukaa, vain siksi., että ne erottuvat maastosta. Eli ne saattoivat olla druidien kirjelaatikoita, joiden kautta he vaihtoivat salaisia viestejään. 

"Yorkshiren esihistorialliset kivet, tunnetaan nimellä Paholaisen nuoli. Lähde: Yorkin yliopisto"  (ScitechDaily, Scientists Solve a 4,000-Year-Old Mystery About Britain’s Giant Standing Stones)

Mutta siis ihmiset ovat siirtäneet nuo mahtavat kivet paikoilleen. Kivet joista Stonehenge on rakennettu ovat peräisin jopa 700 kilometrin päästä. Saattaa olla että niiden kuljettaminen on ollut monimutkainen prosessi. Se on saattanut kestää jopa sukupolvien ajan. Ja tuossa kuljetusprosessissa on voitu hyödyntää jokia, mutta samalla pitää muistaa sekin, että noita kiviä on voitu vetää myös yli lumen. Tuolloin niiden alle olisi laitettu suksia, ja vetäjät ovat voineet hyödyntää myös jäätä noiden kivien kuljettamiseen. 

He ovat voineet kaataa vettä kivien eteen, ja rakentaa jääradan, jota pitkin noita kiviä on vedetty. Saattaa olla niin, että druidien ajatus noiden kivien tilaamisesta niin kaukaa johtuu siitä, että he eivät halunneet kivien louhijoiden tietävän niiden käyttökohdetta sekä tarkoitusta. Eli Stonehenge oli druideille vallan väline. Se oli rakennelma, joka symboloi tuon muinaisen Kelttien papiston voimaa ja valtaa. Joten noilla kivillä on ollut erityinen arvo. Eikä Stonehengeä rakennettu varmaan yhtä tarkoitusta varten. Tuollaisilla rakennelmilla oli varmasti useita käyttötarkoituksia.

https://scitechdaily.com/challenging-century-old-beliefs-scientists-unravel-mysterious-origin-of-stonehenges-altar-stone/

https://scitechdaily.com/stonehenge-solved-new-evidence-shows-humans-not-glaciers-moved-the-stones/ 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Stonehenge

Voiko tekoäly tuhota meidät?

Siitä mitä tekoäly tekee, tai mitä tekoäly ei tee on keskusteltu pitkään. Ja jo melkein heti kun ensimmäiset tekoälysovellukset tulivat markkinoille, niin media täyttyi visioista, jotka käsittelivät maailmanloppua. Tai oikeastaan tekoälyn ja maailmanlopun yhteyttä ollaan pohdittu jo elokuvasta "War Games" lähtien. Tuossa 1980-luvulla julkaistussa elokuvassa tekoäly yrittää laukaista ydinaseet. Mutta samalla kun me muistelemme tuota teknodystopia-elokuvien klassikkoa, niin meidän pitää huomioida se, että asevoimat ilman pelotetta on hyödytön asevoima. 

Mutta myöhemmin valkokankaat ovat täyttyneet erilaisista tappaja-roboteista. Ja osa noista tappaja-roboteista on aineellistunut esimerkiksi Ukrainan rintamalle. Ja juuri tänään luin uutisen siitä, miten  Ukrainalainen vedessä liikkuva drone oli käynyt ensimmäisen meritaistelun venäläisen drone-veneen kanssa. Mutta kuten tiedämme, niin pienet valtiot hyötyvät robottisotilaista suuria valtioita enemmän.

Mutta sitten kun kohtaamme taas kysymyksen siitä, että voiko tekoäly kapinoida, ja voiko tekoäly pyyhkäistä ihmiset pois maapallolta, niin silloin voisimme ehkä pitää tuota ajatusta joko aidosti pelottavana tai pelkästään mainoskikkana, jolla saadaan nostettua ihmisten kiinnostusta tekoälyä kohtaan. Tällä hetkellä tekoälyä kehittävien yhtiöiden johtajat haluavat hidastaa tekoälyn kehitystä. Mutta johtuuko tämä sitten aidosta huolesta? Eli pelkäävätkö nuo tekoälyä kehittävät yhtiöt tai niiden johtaja sitä, että tekoäly tulee ja murhaa kaikki, vai pelkäävätkö he sitä, että heiltä loppuvat ideat, kun uusia tekoälysovelluksia tuodaan markkinoille? Kun ajattelemme tekoälyä tarkemmin, niin huomaamme että tekoälyä voidaan käyttää niiden kehittäjiä vastaan. 

Esimerkiksi Iran saattaa hyödyntää esimerkiksi jotain länsimaissa eli USAssa kehitettyä tekoälysovellusta kohdistaessaan iskujaan USAn lentotukikohtiin Lähi-Idässä. Eli tuolloin voidaan todeta, että koodi palaa Iranista mullistavasti muuttuneena. Eli viittaan tässä erääseen Toisen Maailmansodan aikaiseen propagandajulisteeseen, jossa todetaan että Norjasta Saksaan viety rauta palasi takaisin mullistavasti muuttuneena. Norjasta vietyä rautaa käytettiin Saksan sota-alusten valmistamiseen, ja noita aluksia käytettiin aikoinaan Norja  miehityksen yhteydessä norjalaisia kohteita vastaan. Niin me olemme nähneet erilaisia varotuksia, jotka koskevat tekoälyn kehittämistä. Osa noista varoituksista on menettänyt tehonsa, koska varoittelija on seuraavana päivänä aloittanut oman tekoälyprojektinsa. 

Eli kun ihmisellä on oma lehmä ojassa, niin se vie argumenteilta pohjan pois, vaikka ne olisivat kuinka aiheellisia tahansa. Mutta kun sitten puhutaan esimerkiksi tekoäly-yhtiöiden halusta hillitä tekoälyn kehittämistä, niin nuo heidän esittämänsä argumentit voivat olla hyvinkin järkeviä., mutta samalla ne voidaan tulkita siten, että heidän tarkoituksensa on estää uusia yrittäjiä pääsemästä markkinoille. Me taas voimme vain todeta, että emme ehkä vielä osaa käyttää edes vanhojen kielimallien kaikkia ominaisuuksia. Joten ehkä uusien ominaisuuksien ahtaminen tekoälyyn on asia, jota kannattaisi harkita. Pahimmillaan noita uusia ominaisuuksia ei ehditä testata eikä niissä olevia haavoittuvuuksia ehditä kartoittaa. Ja seurauksena voi olla tekoäly, joka suostuu generoimaan esimerkiksi viruskoodia. Eli testaukseen pitäisi löytyä aikaa. 

Tuplaantuuko seuraavaksi prosessorien määrä datakeskuksissa samalla tavalla kuin prosessorien määrä tuplaantui Mooren lain mukaan mikroprosessorilla. 

Mutta nykyään tietokone-maailma, tai ICT maailma on muuttunut jostain 1980-luvulta. Tuolloin alalla oli kaksi toimijaa. Toinen oli Microsoft ja toinen taas Apple. Kolmas toimija oli UNIX-maailma, mutta hyvin harvoilla ihmisillä oli mitään asiaa Unix-koneisiin. UNIX oli supertietokoneiden käyttöjärjestelmä. Joten pääasiassa ihmisten pöydillä olevissa koneissa pyöri joko Applen tai Microsoftin käyttöjärjestelmä. Tuolloin ei ollut muita vaihtoehtoja. Joten noiden yhtiöiden johtajat saattoivat sopia melkein mitä hyvänsä. 

Mutta sitten tuli Linux, joka on periaatteessa ilmainen käyttöjärjestelmä. Suuri osa maailman tehokkaimmista supertietokoneista käyttää Linux käyttöjärjestelmää. Ja juuri tuo aiheuttaa sen, että  melkein kuka tahansa voi ostaa tietokoneen, ja laittaa sen avulla palvelimen pystyyn. Periaatteessa datakeskuksetkin ovat palvelimia. Niissä olevat tietokoneet voidaan ohjelmoida toimimaan yhtenä valtavana supertietokoneena. Ja se on tuonut tekoälyt tavallisten käyttäjien ulottuville.

Mutta ongelma on siinä, että tekoälyltä vaaditaan jatkuvasti enemmän. Kun jossain mainoksessa lukee, että tekoäly muuttaa pöytätiekoneeseen tai läppäriin, niin silloin kohtaamme sen paljon puhutun Mooren lain. Mooren lain mukaan transistorien määrä mikroprosessorilla tuplaantuu kahden vuoden välein. Joidenkin muiden mukaan tuo tuplaantuminen tapahtuu 18 kk. välein. Mutta loputtomiin emme voi ahtaa transistoreja prosessoreihin. Joten onko seuraava versio Mooren laista se, että tietokoneiden prosessorien määrä tuplaantuu samalla tavalla kuin alkuperäisen Mooren lain  mukaan transistorien määrä tuplaantui mikroprosessorilla. Ja juuri tämä asia saa aikaan keskustelua. Periaatteessa kuka hyvänsä, jolla on tarpeeksi raha kykenee rakentamaan datakeskuksen. 

Datakeskus voi suorittaa periaatteessa samoja tehtäviä kuin esimerkiksi sodanjohdon tietokoneet voivat suorittaa. Ja pahimmassa tapauksessa esimerkiksi Iranin sodanjohto voi operoida vaikkapa Amazonin datakeskusten avulla. Se mikä tekee asioista vielä vaikeamman on se, että esimerkiksi Kiina sekä monet Arabimaat ovat tehneet valtavia investointeja tekoälyyn. Ja jos me sitten painelemme jarruja, niin silloin Kiinalaiset voivat päästä käsiksi vaikka kuinka kriittiseen dataan. 

Tekoäly hyödynnetään esimerkiksi matematiikassa. Tekoäly on erittäin tehokas väline, kun laskelmia pitää tarkastaa. Ja tekoälyn avuilla voidaan tehdä hyvin tehokkaita laskusarjoja, jotka ovat tärkeässä asemassa esimerkiksi silloin kun yhtälön ratkaisuja tarkastetaan. Ja esimerkiksi viimeistä ratkaisuta Millennium-ongelmaa eli Navier-Stokes yhtälöä voidaan käyttää hyväksi moottorien suunnittelussa. Juuri tuollaisten asioiden takia emme voi vain antaa tekoälyn levätä laakereillaan. Tekoäly on asia jonka avulla voidaan avata uusi työtapa. Mutta se voi myös samalla muuttaa koko maailman. 

https://www.quantamagazine.org/ai-has-solved-one-of-maths-1-million-millennium-prize-problems-20260908/

https://yle.fi/a/74-20246031

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mooren_laki

Venäjä tulee kiihdyttämään hybridi operaatioitaan.

Leipzigin lentokentältä löytynyt räjähteillä varustettu drooni on osoitus siitä, että Venäjä haluaa eskaloida tilannetta. Tai Saksa ainakin syyttää Venäjää tuosta dronesta. Se miten kyseinen drone saatiin huippu turvalliselle lentokentälle on arvoitus. Voidaan olettaa että esimerkiksi paikalliset yhteyshenkilöt ovat voineet viedä nuo dronet lentokentän lähelle ja sitten jossain autossa istuvat ohjaajat ovat ohjanneet ne lentokentälle. Se että mitä näistä droneista on paikallisille yhteyshenkilöille kerrottu ei ole tiedossa. Saattaa olla että operaattorit ovat väittäneet esimerkiksi salakuljettavansa huumeita lentokentältä katukauppaan. 

Tuolloin lentokentällä oleva yhteyshenkilö ottaisi mahdollisesti lentokoneen laskuteline tilaan kätketyt huumeet. Sekä kiinnittäisi ne droneen, joka lennätetään lentokentän aidan yli. Samoin jos esimerkiksi jostain olisi salakuljetettu aseita vuorokoneiden laskuteline tilassa, niin nuo aseet voitaisiin lennättää ohi tullin ja turvatarkastuksen. Samoin dronen avulla voidaan myös mahdollisille terroristeille toimittaa aseita turvatarkastusten ohi. Mutta siis FPV drone on monikäyttöinen väline. Sen avulla voidaan kuvata esimerkiksi lentokenttien työntekijöitä. Ja esimerkiksi matkatavaroiden käsittelyä suorittava henkilö voi olla huumekauppiaille hyödyllisempi kuin tullimies, rajavartija tai poliisi. 

Tanskan tiedustelu on varoittanut siitä, että Venäjä suunnittelee sabotaasia maan aseteollisuutta kohtaan. Venäjän etu olisi se, että aseteollisuudessa tapahtuva “vahinko” aiheuttaisi tehtaiden sulkemista. Samoin mieleen tulee se, että Venäjän tiedustelu saattaa yrittää oikeasti tehdä iskua Eurooppaan sijoitettuja NATOn ydinaseita vastaan. Tuolloin se ehkä saattaisi yrittää vahingoittaa niitä pommeja tai niitä kuljettavia pommikoneita jollain droneilla. Eli ydinase ei ehkä räjähtäisi. 

Mutta drone voi vahingoittaa sen kuorta, jolloin plutoniumia saattaisi päästä ympäristöön. Idea on varastettu Frederik Forsythin kirjasta “Neljäs Sopimus”, jossa KGB yrittää lavastaa ydinaseisiin liittyvää onnettomuutta Britanniaan. Ja ideana olisi se, että tuo SADM eli mikro-ydinaseen avulla tehtävä isku aiheuttaisi eurooppaan sijoitettujen ydinaseiden  vastaisia kampanjoita sekä johtaisi USAn vetäytymiseen Euroopasta. Forsythin fiktiiviseksi tarkoitettu romaani oli kirjoitettu Kylmän Sodan ollessa kiivaimmillaan. Mutta sen opit ovat päteviä vielä nykyäänkin. Ja voi olla, että joku voi myös FSBssä ajatella lavastaa pienen ydinonnettomuuden, jotta NATO saadaan hajoamaan. 

Venäjän hybridi-operaatiot tulevat kiihtymään myös Suomessa. Ensi vuonna meillä on edessä eduskuntavaalit. Joten oletettavasti Venäjä haluaa vaikuttaa myös meidän maamme sisä- ja ulkopolitiikkaan esimerkiksi tukemalla erilaisia ääriliikkeitä sekä mahdollisesti pelottelemalla ihmisiä. Nämä hybridi operaatiot voivat esimerkiksi pitää sisällään mahdollisesti erilaisia sabotaasi-iskuja. Se mikä tekee tästä kehityksestä vaarallisen, on se että Venäjän hakkerit ja trollit operoivat myös sosiaalisen median alustoilla. Sosiaalinen media on toiminut myös esimerkiksi Lauttasaaressa tapahtuneen tuhopolton tekijöiden värväyksen kanavana. Teon oli tilannut 21-vuotias henkilö, jolla on suhteita Ruotsin alamaailmaan. Tekijät olivat 17-vuotiaita. 

Tuo asia on sikäli merkittävä, että Venäjän tiedustelupalvelu voisi hyödyntää samanlaisia kanavia seuraten samanlaisia toimintamalleja, kuin tuo 21 vuotias tuhotyön tekijä oli tehnyt. Hänellä itsellään on takanaan tappo sekä törkeitä pahoinpitelyitä. Ruotsissa hän oli tutustunut kansainvälisiin rikollisiin. Ja noissa piireissä myös FSB sekä GRU kalastelevat likaisen työn tekijöitä. 

Eli tuossa Lauttasaaren tapauksessa kaksi 17-vuotiasta oli toiminut palkattuina tekijöinä. Ja eräässä toisessa tapauksessa kaksi 15-vuotiasta pojat ovat sytyttäneet erään kerrostalon rappukäytävän tuleen. Tapausten kohdalla voidaan sanoa, että ilmeisesti poikia on neuvottu toimimaan pareittain, mikä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että heitä on neuvottu tekemään tekonsa tietyillä tavalla. 

Juuri tällaiset teot ovat niitä, joiden takia esimerkiksi sosiaalista mediaa halutaan suitsia. Tuo sosiaalisen median kieltäminen on lasten oikeuksien vastaista, mutta samalla kuitenkin meidän pitäisi muistaa, että esimerkiksi juuri sekä kansainvälisen rikollisuuden että Venäjän tiedustelun toiminta ei noudata mitään moraalia. Ja juuri nuorten käyttö rikolliseen toimintaan sekä tietolähteenä voi olla erittäin houkuttelevaa toimintaa. Eli muuntoasemien polttaminen sekä pelottelu, ilkivalta, kuten auton renkaiden viiltely ja mahdollisesti pahoinpitelyt ovat asioita, joilla Venäjän tiedustelu pyrkii vaikuttamaan ihmisiin. Se mikä syy näihin tekoihin on esitetty niiden tekijöille on sitten aivan sama. Tekijöiden motiivina voi olla puhdas raha. 

Venäjän aiheuttamiin hybridi uhkiin ei olla osattu varautua. Se että esimerkiksi räjähteillä lastattu drooni löytyy Ukrainaa tukevan valtion lentokentältä kertoo siitä, että peli on kovenemassa. Ja Venäjä varmasti haluaa testata NATOa. Tuo testaaminen ei tarkoita sitä, että 15 panssaridivisioonaa hyökkää huomenna Tartoon. Se tarkoittaa sitä, että NATO-maiden sisä- ja ulkopolitiikkaan vaikutetaan sekä painostuksen että lahjomisen kautta. Ja juuri alaikäisiin kohdistuva värvääminen on asia, jonka pitäisi saada ihmiset huolestumaan. 

Puolustaja on hyökkääjän edessä aina hieman alakynnessä. Hyökkääjä valitsee tavan jolla se suorittaa omat operaationsa. Ja puolustajan pitää vastata näihin operaatioihin. 

Kun halutaan varautua erilaisiin uhkiin, niin meidän pitää huomioida se, että kansainvälinen rikollisuus on pelikenttä, jota myös Venäjän tiedustelu käyttää. Nuoria ja kokemattomia ihmisiä on helppo houkutella tekemään tekoja, joita he sitten myöhemmin katuvat. Venäjällä ei välitetä muuta kuin siitä, että heidän käskyjään totellaan. Sielläkin osataan lukea lakia, ja varmaan FSB neuvoo tarkasti, mitä netissä saa tehdä. Samoin he voivat luvata aseita yhteistoimintaa tarjoaville tahoille. Ja aseet ovat katujengeille erittäin kova auktoriteetti. 

https://yle.fi/a/74-20243382

https://yle.fi/a/74-20242758

https://yle.fi/a/74-20244320

Kun siirrämme työt tekoälylle, niin menetämme tuohon työhön kuuluvan osaamisen.

Tekoäly on vain viimeinen niitti jatkumossa, joka on lähtöisin jostain Fordin tehtailta 1920-luvulla. Tai ehkä tuon äärimmäisen tuottavuuden maksimoinnin juuret ulottuvat johonkin Rooman valtakuntaan sekä orjuuteen. Orjuutta alettiin vastustaa siksi, että se toi ryypiskelevät yläluokan nuoret kapakoihin. Ja kun tuota joutilasta yläluokkaa aletaan käsitellä, niin tietenkin tuota joukkoa varten oli armeija. Joutilaan yläluokan nuoret lähetettiin siirtomaihin sotimaan. Ja joutilaan alaluokan jäsenet toimivat noiden yläluokasta lähtöisin olevien upseerien alaisina. 

Orjuus  vei siis työt palkkaa nauttivilta työläisiltä kuten sepiltä sekä muilta käsityöläisiltä. Samoin puimuri, kehruukone sekä höyrykone saivat aikaan valtavan työttömien orjien joukon. Kun koneet veivät orjien työt, niin he sitten jäivät työttömiksi, mikä kohotti mahdollisuutta kapinaan. Eli orjuuden vastustaminen ei ollut niin yksioikoista, kuin me nykyään toivoisimme sen olevan. Äärimmäinen kapitalismi, eli voittojen maksimointi on asia, mikä aiheuttaa sen, että ihmisten työt ulkoistetaan tekoälylle. 

Tekoäly on vain viimeinen vaihe jatkumossa, jossa me siirrämme työtä tekoälylle. ensin työ siirrettiin orjille. Sitten se siirrettiin mekaanisille koneille. Kun puhutaan tekoälyn vievän työpaikkoja, niin silloin meidän pitää muistaa se, että tekoäly vie työpaikkoja, jotka on jo kauan sitten ulkoistettu ulkomaille. 

Kun me teemme elämästämme mukavan, niin menetämme taidot, jotka olivat ennen luonnollisia. Kun ihmiskunta alkoi viljellä maata sekä asua kaupungeissa, niin silloin menetimme ne taidot, jotka olivat luonnollisia metsästäjä-keräilijöille. kun ryhdyimme asumaan taloissa, niin tietenkin tarvitsemme insinööritaitoja. Kun ryhdyimme valmistamaan kemiallisia lääkkeitä, niin samalla unohdimme sen perinteisen yrttilääkinnän, joka piti esi-isämme terveinä. Ja nykyään sitten antropologit hädissään etsivät sitä asiaa, mikä esimerkiksi pitää jotkut primitiiviset heimot hengissä keskellä viidakkoa. Noita taitoja tarvittaisiin varmaan monissa paikoissa. Kun rakensimme tehtaita, niin menetimme kykymme käyttää luonnonvaroja säästeliäästi. 

Tekoäly ei ole syyllinen siihen, mitä ihmiset tekevät. Ihmiset päättävät siitä, mihin tekoälyä käytetään. Eli me voisimme käyttää tekoälyä siten, että se antaa yritysten henkilökunnalle aikaa perehdyttää uusia työntekijöitä. Mutta ihmiset tekevät päätöksiä. 

Eli teemme helposti sen valinnan, että irtisanomme työntekijöitä, koska tekoälyn avulla työntekoa saadaan tehostettua. Tekoäly ei nosta automaattisesti tuottavuutta. Sen käyttöä pitää opetella. Samoin tekoäly saattaa aiheuttaa sen, että yritys alkaa polkea paikallaan. Tekoäly ei ole järin hyvä innovoija, eli siltä puuttuu täysin tai ainakin melkein luovuus. Joten yhtiö joka käyttää tekoälyä saattaa unohtaa tuotteiden päivityksen. 

Tuotekehitys eli tuotteiden päivitys on asia, jolla tuotteita muutetaan siten, että ne vastaavat asiakkaiden tarpeita. Sekä tietenkin niiden pitää vastata asiakkaan tahtoa. Jos asiakas ei katso tarpeelliseksi ostaa tuotetta, niin se tarkoittaa sitä, että tuote jää hyllyyn. Mutta palaamme siihen, mitä työmarkkinoilla pitäisi voida muuttaa palataan myöhemmin tämän tekstin loppupuolella. 

Sanotaan että tekoälyn vaikutus saattaa tuntua ensimmäiseksi juuri ohjelmistoalalla. Tekoäly koodaa nopeammin, paremmin sekä tehokkaammin kuin ihminen. Tekoälyn ominaisuuksiin kuuluu se, että se kykenee generoimaan valtavan määrän koodia lyhyessä ajassa. Tuo ominaisuus tekee siitä tehokkaan. Se mihin tämä tie johtaa voi olla sellainen, että periaatteessa ihmiset eivät enää osaa koodata ollenkaan. 

He vain jakelevat käskyjä tekoälylle, joka generoi koodin. Se mikä tehostaa tuota tietä on se, että koodin laatuun ei enää nykyään osata kiinnittää huomiota. Ajatellaan että ainoa asia, mikä kiinnostaa kuluttajaa eli asiakasta on ohjelman toimivuus.  On aivan samantekevää miten paljon kuollutta koodia mikäkin ohjelma sisältää. Ainoastaan sillä mikä näkyy ulospäin on merkitystä. 

Kun ihminen siirtää omat työnsä tekoälylle, niin silloin kadotamme ehkä hyvinkin nopeasti nuo taidot, jotka tekoäly vie ihmisiltä. Sen takia maailman johtava tekoälyasiantuntija on syystäkin huolissaan sekä vaatii nykyaikaisen yhteiskunnan sekä liike-elämän arvojen muuttamista. Nykyään ihmisiä kiinnostaa vain talous. Tai oikeastaan ihmisiä kiinnostaa vain raha. Yhtiöiden keskeinen tehtävä on tuoda rahaa niiden omistajien taskuun, ja sen takia ihmisten palkkaaminen ei ole kannattavaa. Jos tekoälyn ohjaama robotti oppii jotain asioita, niin nuo asiat on helppo sitten skaalata yli koko järjestelmän. Juuri tuo asia tekee tekoälystä niin tehokkaan suorittajan. 

Tekoälyagentti voidaan kouluttaa tekemään melkein mitä hyvänsä, ja sitten nuo taidot, mitä tekoälyagentilla on, voidaan suoraan skaalata kaikkiin järjestelmässä oleviin tekoälyihin. Ja juuri tehokkuus alentaa ihmisten kilpailukykyä tekoälyyn verrattuna. Mutta tekoälyssä on muutakin kuin vain se, että se kykenee tekemään työtä 24/7. Tekoälyn kohdalla kustannukset rakentuvat siten, että tekoälystä koituvat maksut ovat siis ne lisenssimaksut, joita tuosta välineestä maksetaan. Tekoäly ei tarvitse esimerkiksi lääkäriä, se ei sairastu eikä se pidä taukoja. Tekoälystä ei tarvitse maksaa mitään työttömyysvakuutusmaksuja. Eli sen aiheuttamat kustannukset ovat paljon alempia kuin ihmisten. 

Kun sitten pohditaan sitä, mikä vei meidät tähän tilanteeseen, niin silloin meidän pitää muistaa se, että vaikka sanomme, että tekoäly antaa yrityksille mahdollisuuden irtisanoa ihmisiä. Mutta se ei ole aivan koko totuus. Me olemme siis jo tehneet työvoimaa sekä sen ulkoistamista koskevia päätöksiä ennen kuin tekoäly on jyrännyt työpaikoilla. Meillä on ollut tarjota töitä. Mutta noita töitä on ulkoistettu esimerkiksi Kiinaan, tai muihin halpatuotantomaihin. Kun töitä siirretään esimerkiksi Kiinaan sekä Intiaan, niin silloin suomalaiset tai EU-maista kotoisin olevat työläiset eivät saa noita töitä. Työtä on mutta se tehdään muualla kuin Euroopassa. 

Tekoälyn käyttö tietenkin mahdollistaa sen, että työpaikat tai työ voidaan vetää pois Kiinasta, mutta robottien työskennellessä tehtaassa, ei ole olemassa työpaikkaa, joka voidaan antaa ihmisille. tekoälylle voidaan ulkoistaa lähes kaikki asiat. Älylasien kautta voi tekoäly pelata shakkia. Tekoäly voi näyttää pelaajalle miten nappeja pitää siirtää. Eli tuolloin pelaajan suhde tekoälyyn muuttuu siten, että hän ottaa käskyjä tekoälyltä. Hän siis antaa päätösvallan tekoälylle. Jos shakkia pelataan älylasit silmillä, ja pelaaja seuraa tekoälyn antamia käskyjä, niin tietenkin voidaan kysyä, että onko shakkipeli pelaajan vai esimerkiksi Chat GPTn voitto? 

Eli töitä voi olla todella paljon, mutta ne eivät enää päädy ihmisille. Jos työpaikka siirretään esimerkiksi juuri Kiinaan, niin EU-maan työntekijän kannalta on aivan sama, että tekeekö tuon työn robotti vai annetaanko se kiinalaisille työntekijöille. Kiinassa tehtävä työ on osittain muuttunut sekä poliittiseksi että myös valtion turvallisuteen liittyväksi ongelmaksi. Kiinan tapauksessa esimerkiksi Kiinan asevoimat voivat täysin laillisesti kopioida Kiinassa tehtäviä tuotteita omiin tarpeisiinsa. Samoin Kiinan asenne esimerkiksi sen vähemmistöjä kohtaan aiheuttaa kitkaa EUn, USAn sekä Kiinan suhteisiin. 

Samoin kasvava työttömyys on muuttunut krooniseksi ongelmaksi sekä EUssa että myös USAssa. Kun valtion, yksilön sekä yritysten ja niiden johtajien edut eivät kohtaa. Yhtiön johdolle on aivan samantekevää, millä tavalla heidän johtamansa yhtiöt tuottavat rahaa. Poliittisten päättäjien visioiden kantomatka on vain sen maan rajoille asti, jota he johtavat. Yhtiöiden tuotteiden pitää olla mahdollisimman halvalla valmistettuja, sekä niiden pitää pyöriä mahdollisimman pienellä henkilöstöllä. Juuri tämän takia esimerkiksi kausi- tai sesonkityöntekijät ovat vallanneet useita eri aloja. 

Samoin työntekijöiden korvaaminen on tehty niin helpoksi kuin on mahdollista. Kun Henry Ford kehitt liukuhihnan, niin hän integroi ihmiset tuotantovälineeseen. He tekivät samaa työtä jatkuvasti. Liukuhihnatyö merkitsi sitä, että työntekijän koulutus kesti vajaa 15 minuuttia. työntekijän korvaaminen oli helppoa. Fordin ajatus oli se, että ihmisten piti olla sopivia koneelle. Koneita ei koskaan säädetty ihmistä varten. Ihmisiä oli tarjolla yllin kyllin, ja siksi voitiin valita työntekijöitä, joita varten liukuhihnan korkeus voidaan säätää standardin mukaiseksi. Tai oikeastaan töihin valittavat ihmiset voitiin sovittaa liukuhihnan mukaan. Samalla tavalla voidaan sanoa, että nykyään ihmisiä sovitetaan siten, että heidän pitää mukautua tekniikkaan. 

Tekniikkaa ei koskaan muuteta ihmisille sopivaksi. Kun työntekijän työtä arvioidaan vain palkan mukaan, niin tulee halvemmaksi säätää ihmistä kuin koneita. Palkka on siis vain välttämätön paha, joka pitää maksaa. Ihmisiä säädetään nykyään näyttöjen mukaan. Pitää ostaa laseja, joilla sinivalo saadaan suodatettua pois. näyttöjen kirkkautta ei voida koskaan säätää. Työpaikalla on moottoroidut kirjoituspöydät siellä, missä asiakkaat sattuvat käymään. Se että henkilö tekee työtä kotonaan esimerkiksi sängyllä maaten ei tule kysymykseen. Exceliä ei voi mitenkään täyttää missään muualla kuin työpöydän ääressä pomon tuijottaessa olan yli. 

Nimittäin sitä vain ei voida sallia, että työläinen tekisi mitään muuta kuin istuisi työpöydän ääressä. Tietenkään etätyö ei tule kysymykseen, kun konttorilla ei silloin istu valkoiseen paitaan ja solmioon pukeutuvia ihmisiä. Työnjohdon asema ei silloin tule tarpeeksi hyvin esille esimerkiksi sillä, että heillä on oma työhuone, jos työväki vain istuu kotonaan. Siis työpaikkaa ei ole tarkoitettu sosiaalisten suhteiden hoitamista varten. Eli jos liian usein naama näkyy kahviautomaatin läheltä tarpeeksi usein, niin työnjohto katsoo, että töitä ei ole tarpeeksi, joten seurauksena on potkut. 

Työtehtävät pilkotaan niin pieniin palasiin kuin mahdollista. Ja jokaista palasta suorittaa eri ihminen. Juuri tuo malli, missä ihmisen tekemä työ on mekaanista sekä mahdollisimman yksinkertaista kannustaa ulkoistamaan työpaikkoja roboteille. Työelämässä ainoa asia mikä merkitsee on se, että työ on virheetöntä. Virheetöntä työtä pidetään itsestäänselvyytenä. Ja usein vain huonosti tehty työ aiheuttaa palautetta. Ihmistä joka työn tekee ei tarvitse arvostaa. Riittää että hän tekee työnsä hyvin, ja sitten lähtee kotiinsa eikä puhu asioista, jotka eivät hänelle kuulu. Jos hän tekee virheen, niin illalla hän kuulee että aamulla ei töihin tarvitse tulla. Työntekijän tehtävä on tehdä työnsä kuuliaisesti. 

Kun puhutaan työstä, joka siirretään roboteille, niin silloin tietenkin ensin mieleen tulevat mekaaniset tehtävät jotka vaativat vähän koulutusta. Noissa tehtävissä ei ehkä tienaa aivan niin hyvin, että tuolla palkalla muutenkaan kukaan eläisi. Töitä esimerkiksi kaupan hyllyttäjällä saattaa olla pari tuntia päivässä, eli he joutuvat hankkimaan muita tulonlähteitä, jotta he kykenevät maksamaan esimerkiksi asumisensa sekä ruokansa. 

Yksi asia mikä tietenkin aiheuttaa ongelmia on erityisesti valtion antama palkkatuki. Kun työtöntä työllistetään, niin palkkatuen ajatus varmaan oli se, että työtön voisi valtion tuella päästä kokeilemaan työtä, ja jos sitten työ miellyttää yritystä, niin se voi palkata tuon henkilön. Kun työtön on palkattu, niin hän sitten maksaa palkkatuen takaisin veroina. Tuo asia ei sitten enää muuttunut teoriasta käytäntöön. 

Palkkatuki teki mahdolliseksi sen, että yritys voisi palkata siivoojia tai muita vastaavia työntekijöitä puoleen hintaan. Valtio maksoi puolet palkasta, ja sitten kun tuli vakinaistamisen aika, niin sanottiin ettei työ joko kelvannut, tai sitten tarve työvoiman palkkaamiseen päättyi. Työ jota palkkatuella teetetään oli yleensä jotain aputyötä. Tai sitten työtä jota ei kukaan muu viitsinyt tai halunnut tehdä. Samoin yleinen trendi muuttui sellaiseksi, että työntekijöitä palkattiin esimerkiksi työvoimapalvelusta. 

1980-luvun juppi-ajan jäljet näkyvät vielä nykyäänkin työmarkkinoilla. Talouden ylikuumeneminen teki liike-elämästä sellaisen, että rahaa kykeni jokainen tekemään ilman mitään koulutusta. Koulutus nähtiin vain sellaisten ihmisten toimintana, jotka eivät halunneet totella työnjohtajia. Tai jotka eivät vielä olleet saaneet kutsua työelämään. Rahan tekeminen oli pääroolissa jokaisessa yhtiössä. 

Jos vain joku kustannus saatiin sitten vieritettyä jonkun toisen ihmisen päälle, niin myös toimittiin. Se aiheutti työpaikan ilmapiirin muutoksen myrkylliseksi. Kilpailuttaminen loi asetelman, missä kukaan ei uskaltanut myöntää virheitään. Samoin kyräily sekä muut vastaavat asiat aiheuttivat loppuun palamista. Kun työntekijä ei enää jaksanut tehdä työtä, niin hän sitten lähti eläkkeelle. Se millä hänestä koituvat kulut saadaan pienennettyä on se, että hän jättäisi myös koulut käymättä.

Mikäli maamme korkeakoulut vaikka muutetaan maksullisiksi, eli maksullisuus ulotetaan opetukseen, niin se varmaan takaa sen, että vain ne joilla on kultalusikka suussaan voi noita kouluja käydä. Korkeakoulussa opiskelija joutuu ostamaan tietokoneen, hän joutuu itse hankkimaan asunnon. Sekä kustantamaan myös omat ateriansa. Tuolloin opiskelun sijasta voisi tuo ylioppilas vaikka siirtyä siivoamaan rappukäytäviä. Hän voi sitten kierrättää nuo rahat takaisin esimerkiksi viemällä palkkansa Oy Alkoholiliike ABhen. 

Esimerkiksi ovelta-ovelle kauppiaat saivat uuden motivoivan palkkamallin. Siinä palkka maksetaan sen mukaan mitä ihminen myy. Se miten monta laitetta saadaan myytyä ratkaisee palkan. Jos tuo kaupparatsu ei saa koneita myytyä, niin silloin hän ei myöskään saa palkkaa. Ja se sitten saattaa hiukan hitsata hermoon. 

Kun pankkikriisi iski, niin seuraavaksi ne työntekijät, joita ei tarvittu saivat lähteä. Kun ihminen on ikään kuin osa harmaata massaa, niin hänet on helppo korvata. Ihminen nähdään tuossa mallissa koneen osana. Hän on välttämätön paha, joka korvataan uudella työntekijällä. Tuolloin ihmisille esitettiin uusi yhteiskuntamalli. Kun kansa ei miellytä poliitikkoja, niin silloin tietenkin pitää kansa vaihtaa. 

Eli työntekijöiden työsopimuksia tehdään määräaikaiseksi sekä työläisiä irtisanotaan aina kun se vain on mahdollista. Juuri tämä kehitys saa aikaan sen, että töitä ei vain enää ole. Tai työtä teetetään mieluusti ulkomaisella työvoimalla, joka palkataan johonkin toiseen maahan rekisteröidyn työnvälitystä harjoittaman työvoimapalvelu yhtiön kautta. Kun työntekijät sekä urakka tilataan ulkomailta. 

Tuolloin TEL ja muut maksut maksetaan siihen maahan, josta työväki tilataan.  Niin työmaalle ei enää tarvitse suomalaisia työntekijöitä palkata. Ulkomainen työntekijä voidaan poistaa maasta välittömästi urakan jälkeen, niin he eivät enää sitten rasita sosiaalivirastoa. Joten seuraava looginen askel on se, että erityisesti mekaanista työtä aletaan teettää roboteilla. Robotti tekee aina mitä käsketään. Robotti ei lakkoile eikä valita. Eli sen takia töitä siirretään roboteille. Tekoälyt eivät saa burnoutia. Eivätkä ne koskaan esimerkiksi nuku pommiin. 

Joten minkä asian pitäisi muuttua, jos haluamme että ihmiset tekisivät töitä pidempään. Tai että töitä nyt ylipäätään olisi tarjolla? Meidän pitäisi hyväksyä sekin asia, että olemme vain ihmisiä. Me ihmiset teemme virheitä. Jos me voisimme hyväksyä virheet sekä sen, että kukaan ei ole seppä syntyessään, niin emme ehkä menettäisi kaikkia työpaikkoja tekoälylle. Kun meidän virtaviivainen työelämä tarvitsee valmiiksi koulutettuja mestareita, mutta emme vain halua kouluttaa heitä itse, niin se aiheuttaa sen paljon puhutun tietoturvaongelman. 

Jos joudumme palkkaamaan mestareita maasta, jossa emme edes ole koskaan käyneet, tai jos emme edes koskaan näe niitä mestareita, niin silloin voi olla edessä tilanne, jossa tuotteet kuten koodit ja muut asiat joutuvat vihamielisten tahojen käsiin. Kun työelämä tarvitsee osaajia, niin se merkitsee sitä, että työpaikat ukkoutuvat. Niissä pidetään kynsin hampain kiinni niistä työntekijöistä, joilla on vuosikymmenien mittainen työura takanaan. Uusien työntekijöiden palkkaaminen ei ole kannattavaa, koska nuorilta puuttuu näyttö sekä vankka kokemus. Kukaan ei muutenkaan ehdi heitä perehdyttää, kun yrityksillä on kaiken aikaa kiire. Eikä kukaan halua riveihinsä keltanokkaa, joka voi tehdä virheitä asiakkaan edessä. 

Kun sanotaan että koulutus ei kannata, niin uusia osaajia ei enää muutenkaan kehity missään. Eli tietenkin tekoälyn avulla voidaan luoda sellainen työpaikka, jossa uusia työntekijöitä myös ehditään kouluttaa. Mutta tietenkin me käytämme tekoälyä niin, että sen ansiosta saadaan työntekijöitä vähennettyä  entisestään. Noin ei työpaikoilla ole edelleenkään aikaa opastaa uusia työntekijöitä. Ja sitten seuraukset alkavat näkyä. Kun vanhat konkarit jäävät eläkkeelle, niin heidän työlleen ei löydy jatkajaa. Tai jatkajat löytyvät jostain ulkomailta. Kun ihminen on olemassa vain eräänlaisena työkaluna, niin silloin hän ei varmasti jaksa tehdä työtä. 

Tekoäly vie kaikki työt, jotka me voimme sille siirtää, koska me emme arvosta työn tekijöitä. Vain tehdyllä työllä on merkitystä. Ja juuri tuo asenne luo tarvetta tai halua saada aikaan tilanne, jossa ihmiset siirretään pois, koska tekoäly on ihmistä tehokkaampi. Siis pelkkä tehokkuus ajattelusta luopuminen voisi auttaa asiaa. Tuohon tehokkuus malliin kuuluu ajattelutapa, jonka mukaan työpaikka eli yritys on pelkkä rahantekokone, jonka ainoa olemassaolon tarkoitus on se, että se tuottaa mahdollisimman suurta voittoa. Ihmisen rooli tuossa koneessa on se, että hän tekee mahdollisimman paljon töitä, mahdollisimman pienellä palkalla. Ja se sitten saa aikaan tilanteen, missä tekoälyn avulla voidaan poistaa lisää ihmisiä työpaikoilta, jossa heidät nähdään vain kulueränä. 

https://yle.fi/a/74-20243082

Vastaamon tietomurrosta ja arkaluonteisten papereiden säilyttämisestä.

Onko terapiapalvelu Vastaamon hakkeri Aleksanteri Kivimäki kadonnut vapaaehtoisesti? Vai onko hänet ehkä “pantu katoamaan”. Vastaamon jutussa Kivimäen käsiin päätyi paljon henkilökohtaista ja arkaluonteista tietoa sisältäviä asiakirjoja. Joten jos Kivimäki on kadonnut, niin itse olisin hänestä hyvin huolissani. Psykiatristen papereiden ja terapian yhteydessä saatujen tietojen kanssa pitäisi aina olla hiukan” varovainen. Kun ihminen kokee että hänen sisintään pilkataan, niin hän saattaa muuttua arvaamattomaksi. Eli joku voi kokea tarvetta tehdä pahaa Kivimäelle. Kivimäen olinpaikka ei ole hänen asianajajansa tiedossa. Mikä voi aiheuttaa syvää huolta. 

Tai sitten voi olla mahdollista, että Kivimäki ei sittenkään toiminut aivan yksin. Eli oliko joku Vastaamon työntekijä antanut Kivimäelle tuon serverin salasanan. Jos näin on, niin miten tuo hypoteettinen henkilö olisi löytänyt Kivimäen? Oliko joku esitellyt heidät toisilleen, vai olisivatko he sitten ehkä kohdanneet sosiaalisessa mediassa? Jos joku Vastaamon työntekijä on päättänyt käyttää saamiaan tietoja kiristämiseen, niin hän tietenkin tarvitsi jotain Kivimäen kaltaista lavastamaan tietomurron. Siis tuo henkilö ei olisi voinut suoraan kopioida palvelinten tietoja jonnekin nettiin. Tuo henkilö ei välttämättä olisi ollut terapeutti, vaan hän on voinut olla joku, jolla on muuten pääsy serverille. Oliko siis tuo serverin huono suojaus vahinko vai tahallinen teko? Palataan tuohon asiaan tekstin loppupuolella.  

Mutta onko esimerkiksi tapaukset joissa arkaluonteista tietoa sisältäviä arkistokaappeja on joutunut roskalavalle todella vahinkoja, vai onko huolimattomuus tahallisuutta?

Kun laatikkokaupalla salassa pidettävää tietoa lojuu jonkun vanhan baarin tiskillä, niin silloin on aivan pakko kysyä, että voiko tämä olla pelkkää sattumaa? Kun koululaisia sekä ilmeisesti myös henkilökuntaa koskevia arvioita varastoidaan, niin eikö ole olemassa mitään muuta tilaa kuin joku vanha baari, jossa sitten sälytetään ihmistä koskevia arkaluonteisia asiakirjoja. 

Jos tällaisessa vanhassa baarissa pidetään sellaisia asiakirjoja, joiden sisältö on arkaluonteista, niin onko ne mahdollisesti jätetty tahallaan pöydälle, jotta niitä voidaan sieltä käydä etsimässä. Tätä tapausta missä vanhasta baarista löytyy psykologin arvioita voidaan verrata sellaisiin tapauksiin, joissa esimerkiksi sairaaloiden papereita on päätynyt esimerkiksi roskalavalle. Jos esimerkiksi koko arkistokaappi sisältöineen päätyy jonnekin roskalavalle tai vanhaan baariin, niin eikö esimerkiksi muuttomiehille tule mieleen, että katsoo että nuo kaapit ovat tyhjiä. 

Joten onko noita papereita toimitettu lavoille tahallaan eli onko ajatuksena ehkä ollut jonkinlainen kiristys. Toisin sanoen miten noita papereita sitten käsitellään ylipäätään. Arkaluonteisia tietoja päätyy aina välillä tahoille, joille niitä ei ole tarkoitettu. Kun noita tapauksia sattuu, niin muistetaanko niistä aina tiedottaa niin sanottuja asianosaisia? Vai annetaanko asioiden olla, koska se saattaa vaarantaa sairaalan tai jonkun muun toimijan mainetta? Jos esimerkiksi tiettyjen lääkärintodistusten malleja löytyy jostain roskalavoilta, niin joku voi myös käyttää niitä esimerkiksi lääkärintodistusten väärentämiseen. 

Tuollaiset väärennetyt lääkärintodistukset voivat aiheuttaa aivan yhtä suurta vahinkoa, kuin aidot? Kun lääkärintodistuksia tai psykologin arvioita löytyy jostain, niin se merkitsee erittäin usein vaikeuksia jollekin. Lukeeko oikeastaan kukaan noita papereita? Vai luetaanko niistä vain otsikot? Tai ymmärtääkö tavallinen ihminen, joka ei noita papereita käsittele ainakaan päivittäin sitä, mitä niissä oikeasti lukee? Kun ihmisestä pyydetään jotain lausuntoja, ja jos tuon lausunnon antaja on vaikkapa psykiatri, niin silloin ainakin joskus ajatellaan, että kyseinen henkilö on oikeasti käyttäytynyt jotenkin epäilyttävästi. Ja psykiatrisista potilaista tai psykiatrilla käyvistä henkilöistä on ainakin joidenkin ihmisten silmissä sellainen kuva, että he ovat kaikki niin sanottuja namusetiä. 

Mieleen muuten tuli se, että antoiko joku Vastaamon työntekijä ehkä servereiden salasanat Aleksanteri Kivimäelle. 

Näistä tietoturvaloukkauksista voidaan sitten siirtyä siihen paljon puhuttuun Vastaamon tapaukseen. Vastaamon tapauksessa voidaan hyvin kysyä, että toimiko hakkeri Aleksanteri Kivimäki oikeasti aivan omasta aloitteestaan? Kivimäki oli saanut käsiinsä terapiaa tarjoavan konsulttiyhtiön Vastaamon servereiden salasanat, ja hän oli sitten niitä hyväksi käyttäen hankkinut tietoja, jotka ovat monelle henkilökohtaisia. Kivimäki sanoi että serveri oli suojattu niin sanotulla vakio tai oletus salasanalla. Onko jokaisessa serverissä sitten sama oletussalasana? 

Vai onko joku antanut Kivimäelle nuo kirjautumistiedot? Tuo joku voi olla kuka vain, joka saa serverin salasanat käyttöönsä. Jos jokaisessa serverissä on tehtaalla asetettu oletussalasana, niin silloin Kivimäki on saattanut saada sen joltain toiselta serveriltä. Tai sitten Kivimäki on ehkä löytänyt tuon salasanan sen haltijan pöydältä. Mutta miten Kivimäki on päässyt siihen työhuoneeseen, missä tuota salasanaa säilytetään, tai muuten saanut sen haltuunsa.  

Itse en kovin usein ole nähnyt servereitä, joilla olisi joku valmiiksi tehtaalla asetettu salasana, vaan noissa välineissä salasana asetetaan itse. Tietenkin salasana voi olla “123”-tyyppinen. Mutta serverit eivät aina hyväksy aivan kaikkein helpoimpia salasanoja. Jos asiaa ajatellaan niin, että joku Vastaamon työntekijä olisi myynyt noita tietoja, niin tietenkin hänen pitäisi jotenkin selittää se, miten nuo tiedot ovat päätyneet vääriin käsiin, eli yleiseen levitykseen jossain sosiaalisen median alustoille. Mikäli ajatellaan että joku Vastaamon oma työntekijä on myynyt noita tietoja, niin tietenkin hänen pitää silloin lavastaa jonkinlainen tietomurto, jotta nuo paperit saadaan siirrettyä Internetiin. 

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/6c81c2e4-7730-4d7a-8517-db2f244660c3

https://yle.fi/a/74-20242743