Jollan kaltaisille tuotteille on tai ainakin niille pitäisi olla kysyntää. Tällainen tuote joka valmistetaan Euroopassa auttaa Eurooppaa itsenäistymään USAn suuryritysten hallitseman sateenvarjon alta. Se että tuotetta tehdään Suomessa tietenkin toisi rahaa maamme kassaan. Mutta se että suomalaiset viranomaiset voivat seurata koodausta tekee tuotteesta turvallisen. Eli sen takia ainakin maamme viranomaisten kannattaisi panostaa tällaiseen järjestelmään. Tuon järjestelmän kaltaisten tuotteiden tulevaisuus riippuu siitä, miten paljon tuota järjestelmää tuetaan, ja miten paljon esimerkiksi oheis- eli käyttäjälle ilmaisia oheistuotteita kuten sovelluksia siihen saadaan.
Jollan kaltaisten tuotteiden ongelma on siinä, että niitä ei ehkä tunneta maailmalla kovin hyvin. Se voi olla taloudellisesti huono asia, mutta samalla tietenkin meidän pitää muistaa sellainen asia, että mikäli käyttöjärjestelmää jaetaan ympäri maailmaa, niin lopulta joku niistä jakeluun annetuista kappaleista päätyy hakkereiden käsiin. Ja tällöin meidän pitää huomioida sekin asia, että Kaukoidässä hakkerit toimivat valtion valvonnassa. Heitä ei sen takia voida haastaa oikeuteen, eikä hallitus jaa heidän nimiään.
Suurin ongelma tällaisissa hyvin alkavissa projekteissa on se, että hyvin menestyvät yritykset ostetaan pois maastamme. Kun yritys siirtyy ulkomaiseen omistukseen, niin silloin tuo ulkomainen omistaja päättää siitä, missä yritys jatkaa toimintaansa. Mikäli yritys poistuu Suomesta, niin se ei enää maksa veroja tänne. Eikä sen toimintaa voida valvoa maamme viranomaisten toimesta. Kun yritys on poistunut maastamme, niin se noudattaa uuden kotimaansa lakeja. Ja yksi suuri motiivi tehdä yritysosto on ostaa kilpailija pois markkinoilta.
Tuote on muutakin kuin vain esine, tai palvelu jota markkinoidaan ihmisille. Tuote on mielikuvia, sekä myös tunnettavuutta. Mutta se on myös oheistuotteita, joita tuote tuo mukanaan. Me emme ehkä enää osta matkapuhelinta siksi, että joku puhelin on helppo käyttää. Tai ehkä perinteinen puhelu on periaatteessa toissijainen asia, vaan me ostamme älypuhelimen siksi, että sillä voi tehdä kaikkea muutakin kuin vain puhua puheluita.
Eli puhelimella sekä tabletilla voi olla sellainen käyttö, että sen avulla voidaan tehdä muistiinpanoja, kirjoittaa blogeja yms. Kun sitten puhumme siitä, miksi valitsemme tunnettuja merkkejä, niin tunnettavuus sekä laaja tukiverkosto tuovat turvallisuutta käyttäjän näkökulmasta. Jos tuote hajoaa, niin tuotteen voi silloin melko helposti vaihtaa uuteen.
Sen takia esimerkiksi sellaiset merkit kuin Samsung menestyvät. Juuri laaja tuki ekosysteemi on asia, mikä tuo Samsungin kaltaisille yrityksille tunnettavuutta. Tunnettavuus tietenkin aiheuttaa myös sen, että ihmiset kokevat tuotteen turvalliseksi. Se mitä insinöörit pitävät turvallisena voi olla tavalliselle ihmiselle, tai “ei insinööreille” syy siihen, että he ostavat tuotetta, joka saattaa olla turvattomampi.
Samsung käyttää Googlen tekemää Android käyttöjärjestelmää. Tuo ehkä maailman käytetyin mobiilikäyttöjärjestelmä on tietenkin sellainen, että USA voi sen kautta esimerkiksi lukita puhelimia. Mutta tunnettavuus ja laaja käyttö tekee Androidista houkuttelevan kohteen haittaohjelmien. Android puhelimia valmistetaan esimerkiksi Kiinassa, joten on mahdollista, että Kiinassa tai Pohjois Koreassa valmistetaan tai koodataan haittaohjelmia noihin puhelimiin.
Tietoturvan kannalta Jolla ei ole vielä yhtä houkutteleva kohde haittaohjelmien kirjoittajille kuin Android. Mutta se mitä hakkeri haluaa määrittää sen, miten hän kohdistaa hyökkäyksensä. Jos hakkeri haluaa rahaa, eli hänen motiivinsa ovat taloudellisia, niin hän haluaa varmasti kohdentaa hyökkäyksen mahdollisimman laajalle sektorille. Jos hän taas haluaa varastaa esimerkiksi sotilaallisia salaisuuksia, niin hän saattaa ensinnä udella esimerkiksi mitä käyttöjärjestelmiä pääesikunta käyttää kännyköissä. Esimerkiksi Kiinassa ongelma on siinä, että hakkerointi on tuossa maassa valtion valvomaa työtä. Ja haittaohjelmia voidaan sujauttaa puhelimiin esimerkiksi tehtaassa. Eikä hakkereita, jotka työskentelevät valtiolle voida syyttää mistään.
Sen takia länsimainen tapa torjua haittaohjelmia on tehoton. Meillä lähdetään siitä että ulkopuolinen hyökkääjä pyrkii saastuttamaan järjestelmiä. Ja tuolloin palomuuri estää hyökkääjää tekemästä kohde järjestelmässä. Sitä että hakkeri toimii valtion valvonnassa ja kykenee testaamaan kirjoittamaan haittaohjelmia normaalissa toimistossa täysin vapaasti, sekä asentamaan noita ohjelmia tehtaassa täysin avoimesti on tilanne, mihin emme ole ehkä varautuneet.
Eli noita haittaohjelmia voidaan asentaa puhelinten ROM piireihin, ja niiden kautta yrittää saastuttaa länsimaisia verkkoja. Sen takia voidaan sanoa että esimerkiksi kotimainen eli suomalainen Jolla-käyttöjärjestelmä voisi olla parempi esimerkiksi tietoturvan kannalta. Jos ajatellaan että käyttöjärjestelmä koodataan Suomessa, niin silloin maamme tietoturvasta vastaavat viranomaiset voivat seurata tuota koodaus prosessia. Tuolloin voidaan ajatella, että Jollasta voisi olla kaksi versiota.
Toinen olisi sellainen, että sitä jaetaan asiakkaille, ja toinen voisi olla sellainen, että sitä voisi käyttää vain sellainen asiakaskunta, joka olisi erityisen luotettu ja joka tarvitsee erityistä tavallista suurempaa tai parempaa tietoturvaa. Koska Androidia jaetaan ja asennetaan esimerkiksi Kiinassa, niin on olemassa suuri riski, että näihin puhelimiin asennetaan ohjelmistoja, joiden avulla pyritään urkkimaan tietoja, joiden jakaminen vahingoittaa kansallista turvallisuutta. Aina kun jotain osia tehdään paikassa, mihin kukaan ei pääse tarkastamaan työtä, niin silloin on mahdollista, että tuotteeseen päätyy osia kuten koodia, jota ei sinne haluta.
https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/5da213ad-1e6f-4d49-80b9-8af01bb0d6de
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.