Avaruus on tulevaisuuden taistelukenttä. Jos tuota asiaa ei oteta haltuun, niin silloin vihollinen voi käyttää satelliitteja tähystysvälineenä, johon ei voida maan pinnalta kovin helposti vaikuttaa. Esimerkiksi suomalaiset IceEye-satelliitit sekä GPS järjestelmät ovat osoittaneet, kuinka tärkeässä asemassa tiedustelu- sekä paikannus-satelliitit ovat jo nykyisessä sodankäynnissä. Samalla tavalla kyky ohjata drone-parvia satelliitin kautta toiselta puolen maailmaa on asia, mikä kohottaa satelliittien tärkeyttä. Ja satelliitit voivat myös pudottaa droneja läpi maan ilmakehän.
Perinteisessä mallissa satelliitit suorittavat strategista tiedustelua, ja ne kuvaavat esimerkiksi sukellusvenetukikohta sekä pinta-aluksia, joiden ympärille muodostuva lämmin vesikerros kertoo jos alus käynnistää tai kokeilee moottoreitaan.
Samoin ydinsukellusveneen ympärille ilmestyvä infrapunajälki kertoo siitä, että alus käyttää reaktoriaan, sekä mahdollisesti valmistautuu risteilyyn. Myös alusten ympärille saapuvat ajoneuvot kertovat siitä, että se ehkä lähtee merille. Sen jälkeen vastuu taktisesta tiedustelusta on siirretty tiedustelukoneille, joiden tehtävänä on seurata tuota alusta.
Perinteisesti valokuvatiedustelussa käytettäviä satelliitteja ei olla sijoitettu geostationaariselle radalle. Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että satelliitti on kaiken aikaa samalla kohdalla maasta katsottuna, ja tuota rataa käyttävät esimerkiksi tietoliikennesatelliitit sekä elektroniset tiedustelusatelliitit, eli ELINT satelliitit. Mutta uudet ASAT- eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut aseet ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa satelliitteja halutaan nostaa korkeammille radoille.
| Verkkouutiset |
Korkeammalla radalla oleva satelliitti ehtii reagoida paremmin kohti tulevaan kineettisen energian ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuun ohjukseen. Eli se voi joko väistää tuota asetta tai sitten suunnata siihen omia vasta-aseitaan. Korkealla lentävät satelliitit voivat myös valvoa sekä vakoilla muita satelliitteja. Geostationaarinen satelliitti voi välittömästi kääntää teleskooppinsa tiettyyn pisteeseen. Ja tuota satelliittia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi taktiseen tulenjohtoon. Eli tuollaiset satelliitit voivat seurata kohteita korkealta, hyödyntäen suurikokoisia peiliteleskooppeja.
Esimerkiksi suurten teleskooppien, kuten JWST-teleskoopin käyttöön kehitetty teknologia tekee mahdolliseksi rakentaa stationaarisia vakoilusatelliitteja, jotka voivat sekunnissa kääntää kameransa mihin tahansa kohteeseen sen näköalueella. Periaatteessa kuuden stationaarisen satelliitin avulla voidaan valvoa koko maailmaa, eli neljä niistä olisi ekvaattorilla, ja kaksi olisi ehkä napojen päällä, jolloin noiden laitteiden avulla voidaan kattaa suuri osa maapallon pinnasta. Stationaarinen vakoilusatelliitti tarvitsee suurikokoisen teleskoopin, koska tuo satelliitti on todella kaukana maan pinnasta.
Satelliitteihin perustuvien välineiden yleistyminen tarkoittaa sitä, että myös pienten valtioiden pitää kyetä joko tuhoamaan- tai muuten estämään satelliittien toimintaa. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti NATOn näkökulmasta, niin sen pitäisi kyetä estämään GLONASS-järjestelmän toiminta. Tuolla järjestelmällä ohjataan esimerkiksi Venäjän liitopommeja sekä droneja. Samoin satelliiteista pudotettavat kauko-ohjattavat dronet saattavat olla seuraavan sukupolven uhka sekä sodassa että rauhassa.
https://www.verkkouutiset.fi/a/ruotsin-puolustusvoimat-tahyaa-avaruuteen-uhkana-venajana/#38ebc936
https://www.universetoday.com/132198/russian-progress-cargo-ship-launch-failure-deals-setback-to-iss/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.