USA on kaukana Kiinan takana tekoälyä koskevissa patenteissa tai niiden määrässä. Ja ainoastaan IBM on Kiinalaisten yhtiöiden keskellä viiden kärjessä, jos kilpailua ajatellaan patenttien lukumäärässä. Ja juuri tämä asia aiheuttaa huolta USAssa, joka haluaa yhä jatkaa maailman johtavana supervaltana. Kuitenkin keskeisessä asemassa monissa asioissa on nykyään generatiivinen tekoäly, jonka avulla voidaan luoda kompleksista koodia erittäin nopeasti, mikä tietenkin tekee noiden välineiden käytöstä sellaista, että se tehostaa yhtiöiden toimintaa.
Kiinan dominanssi näkyy kartalla siten, että Kiinalla on hallussaan 38210 patenttia. USAlla on seuraava sija, (6276 patenttia). Seuraavina tulevat Etelä-Korea (4155 patenttia), Japani (3409), sekä Intia (1350 patenttia). Noiden patenttien hyödyllisyyttä tekoälyn leviämisen valvonnassa voidaan miettiä tarkasti, koska varsinkin autoritaarisissa maissa patenteista ei edes yritetä välittää. (Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)
Noissa valtioissa voidaan koodia kopioida suoraan, jos ja kun työ tapahtuu valtion valvonnassa, sekä sen katsotaan edistävän valtion etua. Eli varsinkin tiedustelu- ja sotilasmateriaalin kehitystyö tapahtuu valtion suojeluksessa, ja noita kehittäjiä eivät sido samat säännöt kuin länsimaisia tai kaupallisia toimijoita. Kiinan teollisuusvakoilu jupakka on osoittanut että Kiinan valtio johtaa sekä käyttää hyväksi hakkereiden hankkimaa tietoa omissa tuotekehitysprojekteissaan.
Tekoäly voidaan käyttää lähes kaikissa prosesseissa. Se mikä tekee yleisestä tekoälystä voimakkaan on se, että kyseinen väline sopii lähes kaikkiin tarkoituksiin. Ja sen takia tekoälyn käyttö tehostaa yhtiön prosesseja, olettaen tietenkin että tekoälylle annetut komennot ovat sellaisia, että se voi niitä hyödyntää. Eli esimerkiksi ohjelmistojen rakentamisen lisäksi- kone- ja aerodynamiikka suunnittelussa tekoäly on tehokkain mahdollinen toimija, mikäli käskyt tuolle järjestelmälle antaa korkeasti koulutettu ilmailun tai konetekniikan asiantuntija. Parhaimmillaan tekoäly on silloin, jos valmistettavan tuotteen on seurattava tiettyjä täsmällisesti määrättyjä lainalaisuuksia.
Tekoälyn sekä varsinkin oppivan ja generatiivisen tekoälyn käyttö esimerkiksi materiaalitutkimuksessa antaa tietenkin mahdollisuuden kehitellä uusia pintoja, joita voidaan hyödyntää hypersoonisissa lentokoneissa sekä stealth teknologiassa. Se kuka omistaa tekoälyn, jota käytetään noiden materiaalien muodostamiseen ei ole aivan sama.
Tekoäly jonka Kiina omistaa ja joka pyörii kiinalaisella palvelimella tekee mahdolliseksi sen, että kiinalaiset saavat tuon tuloksen käsiinsä. Generatiivinen tekoäly kuten Chat GPT voidaan helposti valjastaa ohjaamaan robotteja. Ja tietenkin me kaikki tiedämme, että Kiina sekä sen liittolaiset ovat kiinnostuneita myös robottien sotilaallisesta käytöstä. Samalla meidän pitää huomioida se, että Kiina on kehittänyt ensimmäisen robotin, joka käyttää kloonattuja ihmisen hermosoluja toimintansa ohjaamiseen. Ja juuri tämänlainen tutkimus on sellaista, että Kiinalla on siinä etulyöntiasema. Kiinan robotiikkaa sekä tekoälyä koskevaa tutkimusta ei rajoiteta samalla tavalla kuin Euroopassa.
(Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)
Eikä kiinalaisten tutkijoiden tarvitse pelätä sitä, että heidän parvekkeen alla on mielenosoituksia. Eli Kiinassa valmistaudutaan kehittämään uusia, hyvin tehokkaita sotilaallisia tekoälyjä, joita voidaan käyttää samalla myös ihmisten valvontaan. Samalla tekoälyt voivat hyvin tehokkaasti ohjata droneja sekä muita asejärjestelmiä. Ja samalla kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset taistelevat erilaisia lakipykäliä vastaan, Sekä yrittävät selvitä erilaisten kriittisten artikkelien viidakossa, joissa paistaa se, että miten paha asia tekoäly nyt oikeastaan taas onkaan. Niin kiinalaiset kollegat voivat suoraan keskittyä itse asiaan, eli tekoälyn kehittämiseen.
Toki Kiinan autoritaarinen hallinto varmasti haluaa käyttää tekoälyjä sekä ihmisten valvontaan että myös aseiden ohjaamiseen ja tiedusteluun. Eli noita tekoälyjä käytetään generoimaan haittaohjelmia, joiden avulla voidaan varastaa tietoja esimerkiksi lentokonetehtaiden palvelimelta. Kyseisiä välineitä vastaan pitää tietenkin kehitellä tekoälyä käyttäviä haittaohjelmien poistotyökaluja. Mutta ongelma on siinä, että nuo haittaohjelmien poistoon tarkoitetut työkalut voivat olla osa oppivaa kokonaisuutta. Tietoa jota esimerkiksi antivirus- tai palomuurit hankkivat voidaan aina käyttää esimerkiksi uusien virusten kehittelyyn, ja noita ohjelmistoja voidaan tietenkin myös käyttää viruskoodin testaamiseen, jolloin keskitytään testattavan ohjelmiston tunkeutumis kyvyn testaamiseen,
https://interestingengineering.com/innovation/china-generative-ai-patent-filings
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.