Tekoäly ohjaa meitä enemmän kuin edes uskallamme arvata.

Tekoälyn käyttö esimerkiksi työvoiman valinnassa on erittäin houkutteleva mahdollisuus. Mutta väärin tai huonosti tehty tekoäly saa varmasti kaikki repimään hiuksiaan. Tekoälyn ongelma on se, että se ei omaa "ehkä" mahdollisuutta. Kyllä ja ei ovat ne mahdollisuudet mitä tekoäly yleensä käyttää, eikä tekoälyn mahdollisuuksia ole silloin hyödynnetty. Tekoäly voisi omata tuon salaperäisen "ehkä" mallin, jossa se voisi lähettää kaavakkeen, jossa se voisi lähettää epäselvissä tapauksissa kaavakkeen noille työhakemusten lähettäjille, jossa se kysyy tarkennuksia siihen, mitä tietoja tuo hakemuksen lähettäjä on lähettänyt. 

Mistä tuntee sen, että tekoälyä käytetään rekrytoinnissa. Tekoäly voidaan siis määritellä automaattiseksi toiminnoksi, jolla saadaan aikaan tehokkuutta. Tuolloin tekoäly voisi olla esimerkiksi ohjelmoitu roskapostisuodatin, joka lähettää tietyllä otsikolla varustetun sähköpostiviestin tiettyyn kirjalaatikkoon. 

Usein tuollaisten tapausten kohdalla on maininta, että "kirjoita hakukenttään teksti  "rekrytointi" tai vastaavaa. Tuo sana on sellainen, että suodatin ohjaa kyseisen viestin suoraan tiettyyn sähköpostilaatikkoon, joka voi olla sellainen, että se edelleen lähettää kyseisen viestin kohti jotain tuntematonta. Tuollainen ohjaus perustuu oikeastaan vain älykkääseen roskapostisuodattimeen. 

Yllä: Lainaus Laura Savolaisen artikkelista "Algoritmit tarjoavat tehokasta hallintaa ja suosittelua – mutta millä hinnalla?" Tuossa artikkelissa Savolainen ottaa kantaa siihen, että nuo algoritmit eivät aina tai useinkaan täytä läpinäkyvyyden, vastuullisuuden sekä johdonmukaisuuden vaatimuksia. Samoin ylipäätään ainakin omasta mielestäni varsinkin työnhakijoille pitäisi kertoa enemmän siitä, kuka tai millainen ihminen tai kone heidän tietojaan tarkastaa. 

Esimerkiksi käsittelijöiden koulutus pitäisi jotenkin tulla ilmi, samoin myös olisi hyvä jos ohjeistettaisiin paremmin, siihen miten tekoälyä olisi lähestyttävä, eli miten välttää se, että tekoäly siirtää kirjeen suoraan roskakoriin, kun se ei tunnista siitä tiettyjä asioita, koska tuo hakija ei ole käyttänyt tiettyä kaavaa hakemusta tehtäessä. 

Yleensä roskaposti- eli tuttavallisesti "spam" suodatin siirtää sähköpostilaatikkoon saapuvan roskapostin suoraan roskapostikansioon. Tuolloin kyseinen ohjelmisto tunnistaa tietyllä tavalla markkinointipostin. Eli se voi etsiä lähettäjän kentästä lähettäjiä, jotka on tunnistettu roskapostin lähettäjiksi. Ainakin osassa roskapostin suodatusohjelmissa on sellainen mahdollisuus, että tuota suodatinta voidaan "kouluttaa", eli sille voidaan syöttää esimerkiksi ei-toivottujen lähettäjien lista, jotka tuo ohjelmisto sitten suoraan siirtää roskapostikansioon. 

Kehittyneemmät ohjelmat tunnistavat markkinointiviestit myös viestien sisältöä tutkivien algoritmien avulla. Ja nuo ohjelmat, jotka ohjaavat viestejä haluttuun sähköpostikansioon tai jopa edelleen lähettävät ne toisiin osoitteisiin ovat oikeastaan vain tarkoitusta varten muunnettuja roskapostisuodattimia. Ja ne voivat tunnistaa työhakemukset myös analysoimalla viestien sisältöä. Kun henkilö lähettää työhakemuksen, niin esimerkiksi liitetiedosto voidaan tunnistaa CVksi tuollaisten ohjelmien avulla, vaikka tuo otsikkokenttä ei pitäisikään sisällään sanaa "työhakemus". 

Tekoälypohjaisten postinlajittelujärjestelmien avulla voidaan esimerkiksi työhakemukset ohjata suoraan rekrytoinnista vastaavalle henkilölle. Tuo mahdollisuus pitää sisällään sellaisen vaihtoehdon, että vaikka esimerkiksi jonkun työpaikkailmoituksen kohdalla olisi mainittu yhteystietona yhtiön oman työntekijän sähköpostiosoite, niin silti tuo hakemus saatetaan ohjata jonkun vuokratyövoimaa välittävän yhtiön konsultille. Tuolloin hakemukset käsittelee oikeasti rekrytointiyrityksen edustaja, vaikka hakemus näyttäisi menevän jollekin muulle yritykselle. 

Tehokas tekoälypohjainen järjestelmä saattaa tehdä sellaisia virheitä, että se laittaa tiettyjä puutteita sisältävät viestit suoraan roskakoriin. Eli jos esimerkiksi tekoäly asettaa suodattimen siten, että se poimii ilmoituksen lopusta vaadittavat protokollat, ja hakija on kirjoittanut hakemukseen hallitsevansa tietokannat, mutta unohtanut SQL kirjaimet sanan "tietokanta" edestä, niin tekoäly saattaa hylätä hakijan. Samoin jos kirjaimet SQL ovat eri kohdassa kuin tekoälylle asetetussa vaatimusmäärittelyssä, niin silloin hänet saatetaan hylätä, koska tekoäly on sitä mieltä, että hän on pätemätön. 

Pahimmillaan tekoäly etsii yhtäläisyyksiä ilmoituksen ja hakemuksen välillä käyttäen metodia, jossa järjestelmä etsii sana kerrallaan. Ja jos sitten rivin alussa on eri sana kuin ilmoituksessa esitetyssä taitolistauksessa, niin sitten tekoäly vain tekee tulkintansa asioista, ja poistaa tuon hakemuksen. Tekoälyn ongelma on nimittäin sen mustavalkoisuus. Mikään asia ei ole tekoälylle "ehkä", tai useinkaan tekoäly ei lähetä työnhakijalle esimerkiksi kaavaketta, jossa hän voisi tarkentaa vastauksiaan. 

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/hyva-yhteiskunta/algoritmit-tarjoavat-tehokasta-hallintaa-ja-suosittelua-mutta-milla-hinnalla