Internet tulee muuttumaan täysin melko pian. Eli ehkä meillä ei enää kohta ole muita sovelluksia kuin generatiivinen tekoäly, jonka kautta me suoritamme tarpeelliset ja tarpeettomat haut. Kun etsimme jotain tietoja netistä, niin silloin tekoäly etsii tiedot meille, eli se antaa meille kotisivuluettelon sekä referaatin siitä mitä se määrättiin etsimään. Eli voimme tietenkin käydä itse noita sivuja läpi, tai sitten tyytyä referaattiin, jota tuo tekoäly antaa. Joten periaatteessa generatiivisen tekoälyn aikakaudella ei meidän edes tarvitse etsiä mitään kuvia mistään aiheesta.
Tekoäly luo sellaisia taustoja tai muita kuvia kuin haluamme, ja sen takia ei meidän tarvitse normaalin kirjoituksen yhteydessä edes etsiä kuvituskuvia. Tekoäly siis yhdistää kaikki tarvittavat komponentit siten kuin haluamme niitä yhdistää. Tekoäly osaa lajitella numeroita suuruusjärjestykseen, ja tehdä kaikkea muutakin, joten sen takia me emme ehkä tulevaisuudessa käytä enää nettiä sillä tavalla kuin olemme tottuneet. Paitsi ehkä tulevaisuudessa me ehkä annamme koneille käskyjä enemmän puhuttua eli luonnollista kieltä käyttäen kuin ennen. Se tarkoittaa sitä, että olemme taas edenneet askeleen kohti uutta ja ehkä myös toisella tavalla käyttäjäystävällisempää internetiä. Mutta sitten voimme muistella esimerkiksi graafisen käyttöliittymän saapumista, tai internetin ensiaskeleita. Molemmat asiat koettiin vaikeiksi. Ja kaikki uusi vaatii opettelua.
Puheen käyttö tekoälyn komentamisessa on jo nyt mahdollista. Riittää että pöydällä on mikrofoni ja kaiuttimet tai kuulokkeet, joiden kautta tekoäly voi kommunikoida käyttäjän kanssa, eli kertoa jos se ei saanut selvää kysymyksestä, tai sitten tekoäly voi myös lukea vastauksen, jolloin käyttäjä kuuntelee sen samalla tavalla kuin radio-ohjelmaa. Kun puhutaan tekoälyn käytöstä esimerkiksi autoissa, niin meillä kaikilla on mahdollisuus ladata tekoäly sovelluksia omalle puhelimellemme tai muulle mobiililaitteelle. Ja sen kautta voimme käyttää tekoälyä joko handsfree-laitteen tai autoon liitetyn mikrofonin kautta, joita käytetään muutenkin puheluissa.
Tekoäly on väline joka voidaan kokea hankalaksi käyttää, mutta samalla kuitenkin meidän pitää huomioida sekin, että tekoäly tehostaa netin käyttöä sekä työtehtävien suorittamista. Pahimmillaan tekoälystä tulee kuitenkin se paljon puhuttu "vessan ovea valvova kamera". Joten sen takia meidän kannattaa miettiä sitäkin, että jos kehitämme tekoälyä ihmisten ehdoilla, niin miten määrittelemme tuon ihmisen, jonka ehdolla tekoälyä kehitellään? Jos pari tietojenkäsittelyn professoria osaa laatia oikeita kysymyksiä tekoälylle, niin tarkoittaako tämä asia sitä, että tekoälyn käyttö onnistuu jokaiselta ihmiseltä. Tekoälyn käyttö vaatii osaamista, sekä sitä, että tekoälyn tuottama teksti luetaan sekä tietenkin lukijan pitää ymmärtää mitä tuon tekstin pitäisi käsitellä.
Ihmiset tekevät virheitä. He muistavat sanojen kirjoitusasun väärin. He saattavat ääntää sanoja huonosti, tai sitten taustamelu saattaa peittää puheen. Joten tuollaiseenkin asiaan pitäisi kyetä varautumaan. Eli myös näppäimistöille on tulevaisuudessa käyttöä. Se miltä esimerkiksi mobiilinäppäimistö näyttää on sitten aivan toinen asia. Se voi olla virtuaalinen ruudukko, jossa kirjaimet ovat kuin näppäimistössä, mutta kamerat valvovat sormen kohtaa tuolla virtuaaliruudukolla, joka ehkä näkyy vain käyttäjän datalaseissa. Ja sitten tietty ele voi olla enterin painallus.
.jpeg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.