Huonomaineinen venäläinen hakkeriryhmä on taas aktivoitunut.

Huonomaineinen venäläinen hakkeriryhmä on taas aktivoitunut. Tuo ryhmä nimeltään “Midnight Blizzard” on varastanut käyttäjätunnuksia Teamviewerin yritys tietojärjestelmiin ja saanut käsiinsä jopa tuhansien käyttäjien salasanoja sekä myös ilmeisesti muita yhteystietoja. 

Midnight Blizzard ryhmän epäillään toimivan lähellä Venäjän johtoa sekä tekevän yhteistyötä FSBn kanssa. Se mikä tietenkin tekee tuosta hakkerien joukosta vaarallisen, on se että jos yhteistyö FSBn kanssa on totta, niin kyseinen hakkeriryhmä luovuttaa myös tietoja “Osasto V:lle”, jonka tehtävä on panna Putinin määräämät salamurhat käytäntöön. 

Koska kyseinen hakkerijoukko toimii FSBn valvonnassa, niin sen jäseniä ei ehkä koskaan tulla pidättämään eikä heitä koskaan tuomita. Tai pidätys tapahtuu silloin kun Venäjällä valta vaihtuu, ja Putinin tovereista halutaan päästä eroon. 

Se miksi Midnight Blizzardin epäillään toimivan FSBn valvonnassa johtuu siitä, että Venäjällä sensuuriviranomaiset katkaisevat hyvin helposti Internetin, jos heidän kanssaan ei tehdä yhteistyötä. Samoin jos henkilö kieltäytyy FSBn ehdottamasta yhteistyöstä, niin hänet todennäköisesti pidätetään ja lähetetään Siperiaan. 

FSB ei suvaitse mitään vastaväitteitä. Osa noista hakkereista on tietenkin saatettu kiristää tuohon yhteistyöhön. Ja Venäjän armeijaan joutumista pelätään aivan aiheesta. Joten FSB voi esimerkiksi järjestää vapautuksen asevoimista tai tarjota helppoa palvelusta henkilölle, joka suostuu yhteistyöhön turvallisuuspalvelun kanssa.

Se että Venäjä on autoritäärinen valtio, jossa ihmisten vapauksia rajoitetaan jatkuvasti antaa FSBlle mahdollisuuden myös lahjoa ihmisiä tekemään yhteistyötä sen kanssa. Avoin internet on asia, jolla FSB saa varmasti paljon ystäviä sekä vaikutusvaltaa. 

Nettivakoilu on FSBlle erittäin kannattava toimintatapa. FSB voi valvoa nettivakoojaa jatkuvasti. Eli tuolloin FSBn agentit seisovat hakkerin selän takana, eikä kenenkään tarvitse poistua Venäjältä. Riittää että joku henkilö saa mukaansa palvelimen tai muun tietokoneen, joka kytketään verkkoon, ja sitten nettivakoojat ottavat siihen yhteyttä etäkäytön avulla. Noin eivät venäläisille tärkeät tiedot pääse leviämään. Eikä ole pelkoa siitä, että hakkeri päättäisi lähteä loikkaamaan länteen.  

Näiden valtion suoluksessa toimivien  hakkeriryhmien tehtävänä on hankkia niin paljon tietoa kuin mahdollista. Ja Venäjää kiinnostavat kaikki mahdolliset tuotteet. Eli hakkerien hankkimaa tietoa käytetään paitsi valtiolliseen, niin sillä tuetaan myös yksityistä toimintaa. Tuolloin hakkerien tarkoitus on hankkia teollisuusvakoilun avulla tietoja länsimaisista korkean teknologian tuotteista, joita oligarkit voivat myydä parhaiten tarjoavalle. Samoin näiden hakkerien tehtävä on paikallistaa ulkomailla asuvien Venäjän hallinnon vastustajien osoitteita sekä hankkia heidän välistään nettiliikennettä haltuunsa. 

Ja hakkereita kiinnostaa tietenkin kaikki se tieto, jota he voivat saada. FSBn kyky operoida Euroopassa on laskenut. Mutta esimerkiksi kiristäminen on edelleen loistava tapa hankkia asiakirjoja laittomasti. Eli FSB saattaa käyttää paikallisia rikollisia välikäsinä, ja sitten heidän kauttaan hankitaan tietoja kiristämällä henkilöitä, joilla on tietoja, jotka kiinnostavat FSBtä. Ja paikallinen rikollisjoukko saa ehkä aseita vastineeksi palveluistaan. 

Datarikolllisuuteen kuuluu kiristys sekä panttivangit aivan samalla tavalla kuin muuhunkin rikollisuuteen. Eli panttivankien avulla voidaan esimerkiksi jotain insinööriä paljastamaan liikesalaisuudeksi luokiteltujen välineiden toimintaa myös FSBlle. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/pahamaineinen-venajan-hakkeriryhma-iski-tietomurto-2500-miljoonaan-laitteeseen-asennettuun-suosikkisovellukseen/74f44dcd-b38b-4e8d-85ab-f659e7a8cb59

Tekoäly tulee muuttamaan tapaamme käyttää internetiä peruuttamattomasti

Internet tulee muuttumaan täysin melko pian. Eli ehkä meillä ei enää kohta ole muita sovelluksia kuin generatiivinen  tekoäly, jonka kautta me suoritamme tarpeelliset ja tarpeettomat haut. Kun etsimme jotain tietoja netistä, niin silloin tekoäly etsii tiedot meille, eli se antaa meille kotisivuluettelon sekä referaatin siitä mitä se määrättiin etsimään. Eli voimme tietenkin käydä itse noita sivuja läpi, tai sitten tyytyä referaattiin, jota tuo tekoäly antaa. Joten periaatteessa generatiivisen tekoälyn aikakaudella ei meidän edes tarvitse etsiä mitään kuvia mistään aiheesta. 

Tekoäly luo sellaisia taustoja tai muita kuvia kuin haluamme, ja sen takia ei meidän tarvitse normaalin kirjoituksen yhteydessä edes etsiä kuvituskuvia. Tekoäly siis yhdistää kaikki tarvittavat komponentit siten kuin haluamme niitä yhdistää. Tekoäly osaa lajitella numeroita suuruusjärjestykseen, ja tehdä kaikkea muutakin, joten sen takia me emme ehkä tulevaisuudessa käytä enää nettiä sillä tavalla kuin olemme tottuneet. Paitsi ehkä tulevaisuudessa me ehkä annamme koneille käskyjä enemmän puhuttua eli luonnollista kieltä käyttäen kuin ennen. Se tarkoittaa sitä, että olemme taas edenneet askeleen kohti uutta ja ehkä myös toisella tavalla käyttäjäystävällisempää internetiä. Mutta sitten voimme muistella esimerkiksi graafisen käyttöliittymän saapumista, tai internetin ensiaskeleita. Molemmat asiat koettiin vaikeiksi. Ja kaikki uusi vaatii opettelua. 

Puheen käyttö tekoälyn komentamisessa on jo nyt mahdollista. Riittää että pöydällä on mikrofoni ja kaiuttimet tai kuulokkeet, joiden kautta tekoäly voi kommunikoida käyttäjän kanssa, eli kertoa jos se ei saanut selvää kysymyksestä, tai sitten tekoäly voi myös lukea vastauksen, jolloin käyttäjä kuuntelee sen samalla tavalla kuin radio-ohjelmaa. Kun puhutaan tekoälyn käytöstä esimerkiksi autoissa, niin meillä kaikilla on mahdollisuus ladata tekoäly sovelluksia omalle puhelimellemme tai muulle mobiililaitteelle. Ja sen kautta voimme käyttää tekoälyä joko handsfree-laitteen tai autoon liitetyn mikrofonin kautta, joita käytetään muutenkin puheluissa. 

Tekoäly on väline joka voidaan kokea hankalaksi käyttää, mutta samalla kuitenkin meidän pitää huomioida sekin, että tekoäly tehostaa netin käyttöä sekä työtehtävien suorittamista. Pahimmillaan tekoälystä tulee kuitenkin se paljon puhuttu "vessan ovea valvova kamera". Joten sen takia meidän kannattaa miettiä sitäkin, että jos kehitämme tekoälyä ihmisten ehdoilla, niin miten määrittelemme tuon ihmisen, jonka ehdolla tekoälyä kehitellään? Jos pari tietojenkäsittelyn professoria osaa laatia oikeita kysymyksiä tekoälylle, niin tarkoittaako tämä asia sitä, että tekoälyn käyttö onnistuu jokaiselta ihmiseltä. Tekoälyn käyttö vaatii osaamista, sekä sitä, että tekoälyn tuottama teksti luetaan sekä tietenkin lukijan pitää ymmärtää mitä tuon tekstin pitäisi käsitellä. 

Ihmiset tekevät virheitä. He muistavat sanojen kirjoitusasun väärin. He saattavat ääntää sanoja huonosti, tai sitten taustamelu saattaa peittää puheen. Joten tuollaiseenkin asiaan pitäisi kyetä varautumaan. Eli myös näppäimistöille on tulevaisuudessa käyttöä. Se miltä esimerkiksi mobiilinäppäimistö näyttää on sitten aivan toinen asia. Se voi olla virtuaalinen ruudukko, jossa kirjaimet ovat kuin näppäimistössä, mutta kamerat valvovat sormen kohtaa tuolla virtuaaliruudukolla, joka ehkä näkyy vain käyttäjän datalaseissa. Ja sitten tietty ele voi olla enterin painallus. 

Miten saada tiede, tekniikka sekä liiketoiminta kohtaamaan?

Tekoäly on tuote, jonka kohdalla kulminoituu se, mitä kutsutaan nimellä liike-elämän mutkikkain rajapinta. Kun tuotetta tehdään, niin sitä tekevät insinöörit, joiden koulutus käsittää tuotteistamisen, eli heidän tehtävänsä on poistaa tuotteessa olevat virheet, sekä tehdä siitä toimivan, niin että asiakas voi ottaa sen muitta mutkitta käyttöön. Tuotteita tehdään tiettyjen parametrien sekä standardien mukaan, ja niiden toteuttamista ohjaa tieteellinen sekä empiirinen lähestymistapa, mikä tarkoittaa että tuote käy läpi tietyn prototyyppien syklin, ennen kuin se päästetään markkinoille. 

Yritysten johtajat taas ajattelevat liiketoimintalähtöisesti. Heidän tavoitteensa on saada tuote markkinoille mahdollisimman nopeasti. Sekä tietenkin heidän tavoitteensa on maksimoida tuotteesta saatava voitto. Kun esimerkiksi sijoittaja, joka tunnetaan nimellä bisnes enkeli sijoittaa rahaansa yritykseen, niin hän varmasti haluaa saada rahoilleen vastinetta. Eli jos hänelle on luvattu 20% voitto, niin hän haluaa saada silloin 1,20€ jokaista yhtiöönsä sijoitettua euroa kohti. Eli nuo henkilöt haluavat saada voittoa sijoituksistaan, ja tässä vaiheessa tietenkin meidän pitää muistaa se, että liike-elämä ei ole mitään hyväntekeväisyyttä. 

Tekoälyä sanotaan suureksi kuplaksi, joka vain odottaa puhkeamistaan. Tuo kuplan puhkeaminen johtuu siitä, että tekoäly on ollut uutta ja upeaa. Sijoittajat ovat kilvan rynnänneet sijoittamaan omaisuuttaan tekoälyprojekteihin, joista ei ehkä vielä pitkään aikaan tule kannattavia. Tuo sijoitusten valtava määrä on lisännyt tekoälyä kehittävien yritysten osakekantaan niin sanottua “tyhjää arvoa”. Eli noiden yhtiöiden osakekannan arvo on valtavan paljon korkeampi, kuin mitä yhtiöiden omaisuuden arvo todellisuudessa on. 

Tekoälyn kehittäminen on kallista työtä. Tekoälyn toiminta vaatii tehokkaita palvelimia sekä monia muita asioita, jotka ovat kalliita. Samoin kehittäjillä pitää olla sellaiset taidot ja koulutus, mitä voidaan soveltaa tuon kielimallin ytimen kehittämiseen. Samoin nuo valtavat kielimallit vaativat toimiakseen tehokkaita supertietokoneita, jotka ovat erittäin kalliita. 

Mutta se mikä on tähän asti erottanut tekoälyn muista tuotteista on se, että se on täysin uusi tuote. Kun Open AI lanseerasi Chat GPT:n markkinoille vuonna 2022, niin kenelläkään ei ollut vielä kokemusta generatiivisen tekoälyn rakentamisesta, joka kykenee tekemään esimerkiksi ohjelmistokoodia pelkästään saamiensa ohjeiden perusteella. 

Se mikä tekee Chat GPTstä sekä muista uuden sukupolven generatiivisista tekoälyistä erityisiä on se, että ne ymmärtävät normaalia puhuttua kieltä. Ja ne osaavat ohjeiden avulla luoda uusia ohjelmistoja. Tuollaisista puhuttua kieltä ymmärtävistä työkaluista, jotka generoivat ohjelmistoja sekä kuvia  ei kenelläkään ollut vielä mitään kokemusta. Se että generatiivinen tekoäly ei osaa esimerkiksi tehdä jotain oikeudessa käytettäviä asiakirjoja ei tee siitä huonoa.

Nimittäin suurin osa ihmisistä ei muutenkaan tee noita asiakirjoja. Ja ihmiset jotka tekevät työkseen oikeudessa käytettäviä asiakirjoja saavat vuosien koulutuksen noita tehtäviä varten. 

Kun sitten palataan siihen, miksi tekoäly on vielä toistaiseksi niin sanotusti “huono bisnes” on se, että tekoäly on uutta. Kun yhtiö lähtee kehittämään tekoälyä, niin sen infrastruktuurin pitää tukea tuota välinettä. Samoin meidän pitää huomioida sekin asia, että vaikka tekoäly ymmärtääkin normaalia puhetta, niin sen käyttöönotto vaatii koulutuksen. 

Tekoäly ei osaa tehdä yhtään mitään, jos sille ei anneta käskyjä, joita se ymmärtää. Tämän takia ihmisen, joka työskentelee tekoälyn avulla pitää hallita hyvä kielioppi. Hänen pitää osata tehdä määritelmä siten, että tekoäly voi sen kautta rakentaa mallin, jonka kautta se luo esimerkiksi ohjelman. Jos ohjeet annetaan huonosti, niin silloin paraskaan tekoäly ei kykene tekemään mitään kunnollista. 

Bisnes Infrastruktuuri on tietenkin avainasemassa kaikessa tuotannossa. Jos ihminen ei viihdy työpaikallaan, niin hän ei ole koskaan kovin tuottava. Ja varsinkin tekoälyn alkupään kehityksessä mikä tarkoittaa kielimallin, eli tekoäly-ytimen kehitystyötä vaaditaan erittäin korkeaa koulutusta, eikä esimerkiksi tohtoreita, joilla on sopiva koulutus sekä osaamisen taso löydy välttämättä aivan heti. Joten myös noiden ihmisten viihtyvyyttä kannattaa aina miettiä, tai he lähtevät etsimään uutta työpaikkaa. 

Mutta sitten kun palataan taas siihen, miten tekoäly on tähän asti ollut huonoa bisnestä, niin tietenkin ilmaisten ohjelmien jakelu on asia, mikä ei tuo yhtiöille voittoa. Ja esimerkiksi tekoäly vaatii tehokkaita palvelimia, joiden hankkiminen on kallista. Vaikka tekoälyn käyttöön perustuvassa arvoketjussa käytetään paljon Web alustoja, niin lopulta aina vastaan tulee se tilanne, että jossain pitää olla palvelin, jonka päällä tekoälyn koodia ajetaan. 

Sen takia esimerkiksi mikropiirien valmistajat ovat vahvoilla tekoälyn kehittämisessä. Noilla yhtiöillä on tarjota tehokas palvelin-infrastruktuuri, joka kykenee tukemaan tekoälyn vaatimaa äärettömän monimutkaista koodia. 

Kuten me varmaan kaikki tiedämme, niin tekoäly on täysin uusi tuote. Se on ollut yleisesti markkinoilla vasta vuodesta 2022 asti. Ja sen takia voidaan sanoa, että siitä varmaan vieläkin löytyy kaiken maailman virheitä, joita pitää hioa. 

Samalla kuitenkin voimme kysyä itseltämme, että olisiko kukaan edes tutustunut tekoälyyn, jos Sam Altmann ja kumppanit eivät sitä olisi ilmaiseksi jakaneet? Eli kun uutta tuotetta lanseerataan markkinoille, niin asiakkaiden pitäisi saada pienet maistiaiset siitä, mitä hyvää ja kaunista tuote voi tuoda ihmisten elämään, ja miten ne voivat parantaa yhtiöiden liiketoimintaa. 

Tekoälyn erityispiirre muihin projekteihin nähden on se, että tekoäly on kaikille uutta. Se on väline, jolla voidaan parantaa omaa liiketoimintaa. Tekoäly voi antaa aikaa hioa tuotteesta entistä parempia, eli se voi antaa mahdollisuuden muutamaan ylimääräiseen kehityssykliin, sekä vähentää stressiä työpaikoilla. Tai sitten se voi antaa mahdollisuuden poistaa puolet työntekijöistä sekä tehdä työpaikoista vielä entistä stressaavampia. Siis valinnan tekee tuolloin ihminen.  

Silo AI ostettiin USAaan, ja samalla katosi Euroopan suurin tekoälyyn keskittynyt yksityinen laboratorio kuin tuhka Saharaan.

Yllä leike Silo AIn kotisivuilta

Siio AIn kauppa toi satoja miljoonia sen osakkeenomistajien taskuihin. Ja samalla yhden suomalaisen tekoäly-osaajan tarina päättyi. Silo AIn kaupan myötä Euroopan suurin yksityinen tekoälyn kehityslaboratorio sulki ovensa sekä siirtyi USAn teollisuuden hallintaan. 

Silo AIn uusi omistaja on amerikkalainen AMD, joka haluaa valjastaa tuon yhtiön osaamisen omaan käyttöönsä, AMD on ilmeisesti kiinnostunut nimenomaan tekoälyn hyödyntämisessä kernelissä, eli rajapinnassa mikä kytkee käyttöjärjestelmän sekä sovellukset tietokoneen fyysiseen rakenteeseen. Silo AI jatkaa ainakin toistaiseksi siten, että sen päämaja sijaitsee Suomessa. AMD ei siis yhdessä tai kahdessa illassa päätä, mihin se Silon päämajan siirtää. 

Mutta kuitenkin meidän pitää muistaa se, että uudet isännät sanelevat sen, missä tuo yhtiö jatkossa pitää päämajaansa. Silo Ai on ollut sikäli merkittävä keskittymä maamme tekoälyn tuotannossa sekä uusien tekoälyn ympärille rakennettujen ratkaisujen valmistamisessa, että yhtiön noin 300 työntekijästä puolella on tohtorin tutkinto. Eli maamme tekoälyn kehittämisen terävimmästä kärjestä noin 125 on siirtynyt USAn teollisuuden palvelukseen. Se miksi AMD osti Silon saattaa johtua juuri sen kapasiteetista. AMD saattoi haluta ostaa Silon pois markkinoilta, koska se estää kilpailijoita saamasta näitä osaajia omaan talliinsa. 

Samalla tietenkin esimerkiksi USAn kauppa- ja teollisuusministeriä sekä puolustusministeriö voivat estää noiden tekoälyn kanssa toimivien toimijoiden siirtymisen esimerkiksi kiinalaisten tai intialaisten omistamiin yhtiöihin. Tekoäly on tuote, joka mullistaa kaiken. Sen käyttö tulee tulevaisuudessa lisääntymään, joten tämän takia tietenkin esimerkiksi mikropiirien valmistajien tulee varmistaa itselleen sellainen osaajien joukko, joka kykenee tuottamaan toimivia sekä tehokkaita ratkaisuja sekä siviilien että sotilaiden käsiin. 

Kuitenkin Silon kauppa on tavallaan surullinen asia. Ulkomaisen pääoman edessä ei kukaan voi lopulta sanoa “ei”. Ja vaikka Silo AI saattaa jäädä vähäksi aikaa Suomeen, niin lopulta saattaa käydä niin, että AMDn mahtikäskyllä sen toiminnot sulautetaan vähitellen osaksi emoyhtiötä. Tai sitten tuon yhtiön päämaja siirretään pois Helsingistä, eli tuosta yhtiöstä ei sitten enää verotuloja ole tulossa. 

Se mikä tekee amerikkalaisesta omistuksesta mutkikkaan on se, että amerikkalaiset johtajat vastaavat omille poliitikoilleen sekä viranomaisille toiminnastaan. Sen takia tällainen kehitys siirretään hyvin helposti pois maasta, jossa sitä ei voida valvoa. Jossain vaiheessa eteen tulee tilanne, että AMDn johto arvioi ajan koittaneen, ja sitten Silo, josta olisi voinut tulla uusi NOKIA poistetaan rekisteristä, ja sen toiminnot sulautetaan AMDhen. 

Tuollaisen toimijan siirtyminen pois maamme teollisuudesta varmasti on asia, jonka pitäisi herätellä myös meidän oman maamme päättäjät. Mikäli kaikki maamme innovaatiot sekä innovaatio-teollisuus ostetaan ulkomaille, niin me emme kyllä sitten tule pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa. NOKIAn olisi pitänyt olla varoittavana esimerkkinä yhtiöstä, joka haaskasi surutta valtavia pääomia. Ja lopulta uusien tuotteiden valmistaminen hyytyi, ja sitten seurasi alamäki sekä entisen talouden veturin päätyminen osaksi Microsoftia. 

Sama kohtalo sitten seuraa nyt kaikkia muitakin yhtiöitä. Eli varsinkin Start-upien kohdalla loistavia innovaatioita myydään periaatteessa naurettavaan hintaan ulkomaille. Eli nuo startupit menevät ulkomaiseen omistukseen, jolloin ulkomaiset yhtiöt tekevät niitä koskevia päätöksiä. Kokemattomat yritysjohtajat eivät usein tiedä minkä arvoisia heidän alaisuudessaan tehtävät työt ovat. 

Eikä startupeilla ole myöskään resursseja lähteä rakentamaan omia innovaatioitaan. Oman tekoälyn pyörittäminen kysyy resursseja kuten tehokkaita keskustietokoneita, jotka kykenevät ajamaan mutkikasta koodia tehokkaasti. Samoin henkilöstöllä pitäisi olla jonkinlaista osaamista noiden mutkikkaiden koodien valmistamisesta. 

Ilman kunnon työkaluja parhaatkin tekijät ovat pulassa. Voidakseen tuottaa esimerkiksi kunnollista, käyttäjäystävällistä tekoälyä pitää yhtiöllä olla sellaiset välineet, että tuota tekoälyä voidaan kehittää sekä pyörittää tehokkaasti. Eli AMD tarjoaa tietenkin suuren talon suuret edut myös työkalujen osalta. Sekä loistavan ympäristön, missä voidaan prosessoreja testata yhdessä tekoälyn kanssa. 

Tekoälyn mallien toiminta vaatii erittäin hyvää muistinhallintaa sekä tehokkaita ja kalliita laitteita, joissa toimivat tehokkaat kehitysympäristöt. Ja tuollaiset työkalut ovat paitsi kalliita, niin myös erilaisten kaksikäyttötuotteiden vientiä sekä käyttöä koskevien rajoitusten säätelemiä. AMDllä on tarjota loistava ympäristö, joka tukee tekoälyn mutkikasta arkkitehtuuria kaikilla tasoilla. 

https://www.hs.fi/talous/art-2000010556164.html

https://www.io-tech.fi/uutinen/amd-ostaa-tekoalyyn-erikoistuneen-kotimaisen-silo-ain/

https://www.silo.ai/

https://www.tivi.fi/uutiset/nama-20-suurta-omistajaa-rikastuivat-silo-ain-yli-600-miljoonan-kaupalla/17ccb395-5978-4d66-bf46-d83f48d65975

Ehkä ensimmäinen kohtaamamme humanoidi on ihmisen itse kehittämä tekoäly.

Tekoäly voi tehdä monista asioista aivan uusia. Chat GPT tai Copilot ovat välineitä, joiden avulla voidaan robottien toimintaa tehostaa. Eli robotti jonka kautta ihminen voi kommunikoida generatiivisen tekoälyn kanssa voi olla väline, joka mullistaa tuotannon, työelämän sekä myös sodan. 

Kun ihminen rakentaa koneita, joita ohjaavat kloonatut hermosolut, niin olemme menossa kohti tilannetta, että vastapäätä seisoo robotteja, joilla on korkeampi älykkyysosamäärä kuin ihmisellä. Robotin sekä ihmisen risteymä, kyborgi on laite, jonka paha maine johtuu nimenomaan Terminator-elokuvien ihmistä muistuttavista tappaja-roboteista. 

Mutta todellisessa elämässä kehitetään robotteja, joita voidaan käyttää miltein mihin tahansa. Kun puhutaan esimerkiksi robottien armeijasta, niin yleensä ihmiset eivät muista sitä, että tuo robottien armeija tarkoittaa sotilaita, jotka tekevät kaiken mitä heidän esimiehensä haluavat. Kaikki aiheesta kiinnostuneet voivat etsiä tietoja esimerkiksi Stalinin “apinasotilaista”, joilla Neuvostoliiton tiedemiehet olisivat siirtäneet joko apinan pään tai pelkät apinan aivot. 

Jos ajatellaan että esimerkiksi ihmisen ruumiiseen siirretään koiran pää, niin tuo olento ei kauaa elä, eikä tuo olento kykene toimimaan, joten ennen voimme sanoa, että tämä oon vain niin sanottua pahaa unta. Immuunijärjestelmä kyllä pitää huolta siitä, että tuo keinotekoinen ihmissusi ei kovin kauaa ole olemassa. Noita ajatuksia esitteli aikoinaan mies nimeltään Ilja Ivanov.Eli kirurgian avulla luotu hybridi olento ei varmasti elä kauaa. 

Ehkä mailmalle oli onni, että Ilja Ivanov ja hänen kaltaisensa nerot eivät tunteneet DNA molekyyliä. He joutuivat tekemään humanzeensa eli ihminen-apina hybridinsä kirurgin veistä käyttäen. Mutta nykyiset tutkivat voivat rakentaa keinotekoisia aivoja, joihin on liitetty geenejä, jotka tekevät esimerkiksi koirista tottelevaisia. 

Mutta meidän onneksemme Ilja Ivanovich Ivanov (1870-1932) nimisellä miehellä ei ollut käytössään robotteja, aivoihin tai liikehermon päähän asennettuja mikropiirejä sekä tekoälyä. Esimerkiks nykyisini robottiruumiiseen voidaan liittää koiran tai apinan pää, ja tuo pää ohjaa ruumista mikropiirin avulla. Tuo asia on tietenkin epähumaania toimintaa, ja se saattaa aiheuttaa mielenosoituksia sekä syytteitä esimerkiksi eläinrääkkäyksestä. Helsingin Sanomien artikkeli joka on alla olevien liitteiden joukossa kertoo tutkijasta nimeltään Demihov (1916-1998). 

1930-1980 luvulla Neuvostoliiton tutkijat esimerkiksi irroittivat koiran pään, ja elättivät sitä jonkin aikaa. Tuo laitteisto jota käytettiin koiran pään elämän ylläpitämiseen voidaan tietenkin asentaa esimerkiksi robotin ruumiiseen. Ja sitten sydänkeuhkokone  toimittaa verta tuohon elävään kudokseen. Se mihin tämä koiran pää menehtyi saattoi olla ravinnon puute, joten sen takia tällainen kyborgi tarvitsee tietenkin keinotekoisen ruoansulatuksen, jossa luonnollinen bakteeriviljely käsittelee ruokaa siten, että elävä hermokudos voi käyttää sitä ravintonaan

Eli tulevaisuuden kyborgi ehkä syö samaa ruokaa kuin ihminen. Se saattaa saada sähkövirtaa esimerkiksi sähköankeriaan sähköä tuottavista soluista. Ja tuollainen kyborgi olisi ulkoapäin melkolailla ihmisen näköinen. Tai noin ajattelevat konventionaalista ajattelua harrastavat ihmiset. Mutta siis älykäs kyborgi, jota ohjaavat kloonatut ihmisaivot voivat olla periaatteessa vaikka auton tai laivan tai avaruusaluksen näköisiä. Mutta kuten me tiedämme, niin tekniikka kehittyy jatkuvasti. 

https://www.datacenterdynamics.com/en/news/chinese-scientists-develop-artificial-brain-to-control-brain-on-chip-organoid-robot/

https://interestingengineering.com/culture/ilya-ivanov-the-russian-scientist-who-tried-to-create-a-humanzee

https://medium.com/the-collector/e56fa43e8871

https://www.scmp.com/news/china/science/article/3268304/chinese-scientists-create-robot-brain-made-human-stem-cells

https://www.scotsman.com/news/world/stalins-half-man-half-ape-super-warriors-2510093

https://en.wikipedia.org/wiki/Ilya_Ivanov

https://en.wikipedia.org/wiki/Vladimir_Demikhov

Tekoäly voi nostaa BKT:mme 8%, mutta sitä käytetään suhteellisen vähän

Yllä oleva kuva on luotu tekoälyn avulla. Tekoäly on oikea tietotekniikan sveitsin armeijan linkkuveitsi. Se kykenee tekemään lähes mitä tahansa, joten periaatteessa voidaan ajatella, että ehkä hyvinkin pian tulevaisuudessa eivät ainakaan ohjelmistojen tai sovellusten kehittäjät tarvitse muita työkaluja kuin generatiivisen tekoälyn. 

Emme edes tunne tekoälyn kaikkia mahdollisuuksia, mutta jatkuvasti voimme lehdistä sekä muusta mediasta lukea siitä, miten uusia tekoälyn käyttökohteita syntyy kuin sieniä sateella, mutta tällä hetkellä vain noin 15% yhtiöistä hyödyntää tekoälyä. Tuo tekoälyn hyödyntämättä jättäminen saattaa johtua yhtiöiden johdon asenteesta, eli perinteinen muutosvastaisuus on se, mikä jarruttaa tekoälyn käyttöönottoa erilaisissa projekteissa.

Tekoäly ei ole tavallinen ICT-työkalu. Se voi luoda toki paljon uusia työkaluja, joita sitten voidaan käyttää mihin tahansa. Eli yleiset tekoälyt ovat kuin valtameriä, ja niiden avulla kehitetyt pienemmät sekä suppeammat tekoälyt ovat kuin valtamerestä irronneita pisaroita. 

Samoin tekoälyyn kriittisesti, eli kielteisesti suhtautuvat tahot ovat osasyy siihen, että yhtiöt eivät ota tekoälyä eli Copilot sekä Chat GPTta tehokkaammin käyttöön. Tekoälyn el varsinkin generatiivisen tekoälyn käyttöönoton vastustamista perustellaan sillä, että tuon välineen käytössä tietoturva saattaa vaarantua. Toisaalta taas ongelma on siinä, että oikein käytettynä tekoäly tuottaa esimerkiksi koodia nopeammin kuin kukaan ihminen voi sitä tuottaa. Se että tekoäly on tehokasta vaatii kuitenkin sellaisia taitoja, että käyttäjä osaa tarkasti kuvailla sitä, mitä hän haluaa tekoälyn tekevän. 

Tekoälyn vaikutus työyhteisöön riippuu siitä, miten yhtiön johto ja työläiset haluavat sen vaikuttavan. Jos tekoälyn halutaan tarjoavan mahdollisuuden antaa potkut puolelle työntekijöistä, ja sitten mahdollisuuden pitää ylimääräisiä kahvitteluhetkiä niin tietenkin tuokin voi olla mahdollista. Mutta sitten toisaalta se voi tarjota uudenlaisen mahdollisuuden kommunikaatioon sekä interaktioon asiakkaan kanssa. 

Jos tekoäly on tehokäytössä, niin se antaa tietenkin työntekijöille aikaa joko sorvata tekemäänsä ohjelmaa vielä hiukan, sekä tehdä siitä enemmän asiakasta miellyttävä. Samoin nopeasti valmistuvat ohjelmat antavat ohjelmistoalan yrityksille aikaa kehittää uusia tuotteita, mutta sitten me kohtaamme sen käsityksen, että tuo vapautuva aika aiheuttaa ainoastaan lisää taukoja, ja laukaisee mahdollisuuden potkia puolet työntekijöistä pois. Siis jos yhtiön johto haluaa tuon skenarion toteutuvan, niin silloin tietenkin valinta on sen. Mutta jos ohjelman raaka- eli betaversio on nopeasti ulkona, niin sitä ehditään hienosäätää pidempään. Samoin se vähentää kiirettä ja stressiä työpaikalla. 

Generatiivinen tekoäly on tietenkin uusi asia. Eli omaa työvoimaa pitää kurssittaa tekoälyn käyttöön, Ja sitä varten pitää tietenkin myös kurssittajat kouluttaa. Ja generatiivinen tekoäly on melko uusi työkalu. Generatiivinen tekoäly kykenee tekemään kuvia, joita voidaan asetella esimerkiksi kotisivuille. Ja oikein käytettynä se on kuin sveitsin armeijan linkkuveitsi, joka kykenee lähes mihin tahansa graafiseen sekä ohjelmalliseen suoritukseen. 

Tekoäly on uusi ja tehokas työkalu. Se voi olla ihmiskunnan uusi toivo, mutta se mitä tekoäly tekee tai miten se vaikuttaa elämäämme on meistä itsestämme kiinni. Eli me voimme rajoittaa, kieltää, sekä muuttaa kaiken sellaiseksi, että tekoäly nähdään varmasti negatiivisena asiana. Kuitenkin tekoäly takaa sen, että yhtiöt voivat saada enemmän uutta aikaan. Tekoäly voi tuoda meille joko massatyöttömyyden tai uuden innovaatioalustan. Eli se mitä tekoäly tuo ihmisille riippuu siitä, miten tekoälyä hyödynnetään. 

Supertietokone sekä tekoälyt ovat välineitä, joiden avulla voidaan luoda uusia tuotteita, joita sitten teollisuutemme voi markkinoida ympäri maailmaa. 

Jos tekoälyn käyttö rajoittuu niin sanottuun nopeatempoisen sekä lyhytnäköisen voiton tavoitteluun, niin se on mahdollista. Mutta jos haluamme “Lumen” kaltaisia super innovaatioita, jotka poikivat uusia innovaatioita, niin tekoäly kyllä antaa myös tällaiseen toimintaan mahdollisuuden. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/yle-tekoaly-voi-kasvattaa-suomen-bktta-jopa-8-prosenttia/#fd803579

https://yle.fi/a/74-20093883

Mini- tai pienydinvoimalat ovat yksi ratkaisu energiantuotantoon

"LUT-yliopiston mukaan pienydinvoimalan reaktori sijoitettaisiin kokonaan maan alle. Maan pinnalle tulisi arviolta kahden autotallin kokoinen rakennus. Havainnekuva. Kuva: Ultra Safe Nuclear Corporation / LUT-yliopisto" (https://yle.fi/a/74-20008836)

Perinteisesti energiaratkaisut perustuvat keskitettyihin malleihin, jossa verraten pieni määrä voimalaitoksia tuottaa energiaa koko maalle. Tuon ratkaisun ongelma on siinä, että noita suuria keskuslaitoksia voidaan vahingoittaa hyvin helposti. Tuollaisen Olkiluoto 3n kaltaisen yksikön alasajo tai sammuttaminen vaikuttaa todella paljon energian tuotantokapasiteettiin. 

Esimerkiksi Ukrainan sota on osoittanut, kuinka haavoittuva energiantuotantomalli keskitetty ratkaisu on. Sähkövirta ruokkii lähes koko ilmapuolustusta sekä muuta valtion kannalta tärkeää infrastruktuuria, ja sen takia voimalaitokset ovat houkutteleva kohde hyökkääjälle, joka saattaa sähkövirtaa katkomalla pyrkiä myös tekemään siviilien elämän mahdollisimman vaikeaksi. 

Pienydinvoimaloiden avulla voidaan luoda malli, jossa hajautetusti sijoitetut ydinvoimalat toimivat yhtenä kokonaisuutena. Tuollaista järjestelmää on vaikeampi vahingoittaa. 

Pienydinvoimalat ovat uusi malli, jolla haetaan uusia energiantuotantotapoja, millä saadaan vähennettyä fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kooltaan pienydinvoimala on koulun tai pienen teollisuuslaitoksen kokoinen. Mutta periaatteessa se voidaan asentaa myös esimerkiksi väestönsuojaan, tai sitä varten rakennettuun luolaan. Tuo ydinreaktori olisi tuolloin suojassa terrorilta sekä muulta vihamieliseltä toiminnalta. 

Pienydinvoimalat sekä liikuteltavat mikroydinvoimalat, joista käytetään nimeä portable nuclear reactors (PoNu) ovat laitteita, joilla voidaan tuottaa energiaa laivoihin, lentokoneisiin sekä autoihin, ja tietenkin niitä voidaan käyttää myös tavallisten lähiöiden energiantuotantoon. Kyseisiä laitteita on ajateltu myös käyttää kriisialueella tapahtuvaan energiantuotantoon. 

Kyseisiä reaktoreita voidaan käyttää esimerkiksi uusien laser, mikroaalto sekä EMP-aseiden voimanlähteenä. Samoin uudet komentojärjestelmät vaativat jatkuvasti lisää sähkövoimaa. Ja droneparvet sekä muut vastaavat asiat vaativat uusia energianlähteitä. Myös dronejen akut sekä kannettavat viestilaitteet vaativat sähköä. 

Pienydinvoimalat eivät välttämättä tuota radioaktiivista jätettä. Niissä voidaan käyttää Polonium-210 polttoaineena. Polonium hajoaa luonnossa stabiiliksi lyijyksi, jolloin tuo jäte ei muodosta radioaktiivista ongelmaa. Jos puhutaan keskitetystä laitoksesta, jossa keskusreaktori on korvattu useilla pienillä ydinreaktoreilla, niin silloin poloniumia voidaan tuottaa vismutista pommittamalla sitä neutroneilla. 

Toriumia voidaan tietenkin käyttää nopeiden hyötyreaktorien polttoaineena. Tuolloin reaktorin startti suoritetaan tavallisten fissioelementtien  avulla, ja sitten tuota fissiota voidaan käyttää pommittamaan toriumia neutroneilla, jotka muuttavat sen uraani 233ksi. 

Näiden siirrettävien reaktoreiden käyttö energianlähteenä voi ratkaista monia ongelmia. Niiden varaan voidaan rakentaa niin sanottu verkotettu energiantuotantomalli, jonka avulla voidaan korvata suuret keskusvoimalaitokset. Mikäli tässä mallissa yhteen reaktoreista tulee vika tai sitä sabotoidaan, niin yhden voimantuottoyksikön sammuttaminen ei vaikuta niin paljon, kuin mitä yhden keskitetyssä mallissa esiintyvän suuren reaktorin pysäytys vaikuttaa. 

https://glowo.net/pienydinvoimala-suunnitteilla-tornion-terastehtaan-yhteyteen-outokummun-ilmastotavoitteet-ja-uudet-tyopaikat-etusijalla/

https://www.helen.fi/artikkelit/2023/nain-pienydinvoimala-toimii

https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000009895971.html

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/tallainen-on-kannettava-ydinreaktori-joka-on-kerannyt-mehevan-rahoituksen/844dc9e7-650d-4a6e-85a1-8b1b8342b129

https://www.radiantnuclear.com/

https://stuk.fi/pienydinvoimalat

https://www.popularmechanics.com/science/a33896110/tiny-nuclear-reactor-government-approval/

https://www.twz.com/26152/the-u-s-military-wants-tiny-road-mobile-nuclear-reactors-that-can-fit-in-a-c-17

https://yle.fi/a/3-12664757

https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium

https://en.wikipedia.org/wiki/Thorium-based_nuclear_power

https://en.wikipedia.org/wiki/Polonium

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieni_modulaarinen_ydinreaktori