lauantai 6. heinäkuuta 2024

Ruotsin puolustusvoimat tähtäävät avaruuteen.



Avaruus on tulevaisuuden taistelukenttä. Jos tuota asiaa ei oteta haltuun, niin silloin vihollinen voi käyttää satelliitteja tähystysvälineenä, johon ei voida maan pinnalta kovin helposti vaikuttaa. Esimerkiksi suomalaiset IceEye-satelliitit sekä GPS järjestelmät ovat osoittaneet, kuinka tärkeässä asemassa tiedustelu- sekä paikannus-satelliitit ovat jo nykyisessä sodankäynnissä. Samalla tavalla kyky ohjata drone-parvia satelliitin kautta toiselta puolen maailmaa on asia, mikä kohottaa satelliittien tärkeyttä. Ja satelliitit voivat myös pudottaa droneja läpi maan ilmakehän. 

Perinteisessä mallissa satelliitit suorittavat strategista tiedustelua, ja ne kuvaavat esimerkiksi sukellusvenetukikohta sekä pinta-aluksia, joiden ympärille muodostuva lämmin vesikerros kertoo jos alus käynnistää tai kokeilee moottoreitaan. 

Samoin ydinsukellusveneen ympärille ilmestyvä infrapunajälki kertoo siitä, että alus käyttää reaktoriaan, sekä mahdollisesti valmistautuu risteilyyn. Myös alusten ympärille saapuvat ajoneuvot kertovat siitä, että se ehkä lähtee merille. Sen jälkeen vastuu taktisesta tiedustelusta on siirretty tiedustelukoneille, joiden tehtävänä on seurata tuota alusta. 

Perinteisesti valokuvatiedustelussa käytettäviä satelliitteja ei olla sijoitettu geostationaariselle radalle. Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että satelliitti on kaiken aikaa samalla kohdalla maasta katsottuna, ja tuota rataa käyttävät esimerkiksi tietoliikennesatelliitit sekä elektroniset tiedustelusatelliitit, eli ELINT satelliitit. Mutta uudet ASAT- eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut aseet ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa satelliitteja halutaan nostaa korkeammille radoille. 

Verkkouutiset



Korkeammalla radalla oleva satelliitti ehtii reagoida paremmin kohti tulevaan kineettisen energian ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuun ohjukseen. Eli se voi joko väistää tuota asetta tai sitten suunnata siihen omia vasta-aseitaan. Korkealla lentävät satelliitit voivat myös valvoa sekä vakoilla muita satelliitteja. Geostationaarinen satelliitti voi välittömästi kääntää teleskooppinsa tiettyyn pisteeseen. Ja tuota satelliittia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi taktiseen tulenjohtoon. Eli tuollaiset satelliitit voivat seurata kohteita korkealta, hyödyntäen suurikokoisia peiliteleskooppeja. 

Esimerkiksi suurten teleskooppien, kuten JWST-teleskoopin käyttöön kehitetty teknologia tekee mahdolliseksi rakentaa stationaarisia vakoilusatelliitteja, jotka voivat sekunnissa kääntää kameransa mihin tahansa kohteeseen sen näköalueella. Periaatteessa kuuden stationaarisen satelliitin avulla voidaan valvoa koko maailmaa, eli neljä niistä olisi ekvaattorilla, ja kaksi olisi ehkä napojen päällä, jolloin noiden laitteiden avulla voidaan kattaa suuri osa maapallon pinnasta. Stationaarinen vakoilusatelliitti tarvitsee suurikokoisen teleskoopin, koska tuo satelliitti on todella kaukana maan pinnasta. 

Satelliitteihin perustuvien välineiden yleistyminen tarkoittaa sitä, että myös pienten valtioiden pitää kyetä joko tuhoamaan- tai muuten estämään satelliittien toimintaa. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti NATOn näkökulmasta, niin sen pitäisi kyetä estämään GLONASS-järjestelmän toiminta. Tuolla järjestelmällä ohjataan esimerkiksi Venäjän liitopommeja sekä droneja. Samoin satelliiteista pudotettavat kauko-ohjattavat dronet saattavat olla seuraavan sukupolven uhka sekä sodassa että rauhassa. 


https://www.verkkouutiset.fi/a/ruotsin-puolustusvoimat-tahyaa-avaruuteen-uhkana-venajana/#38ebc936

https://www.universetoday.com/132198/russian-progress-cargo-ship-launch-failure-deals-setback-to-iss/

Tekoälyä on melko helppoa manipuloida lähdeaineiston kautta.

"Osa ongelmaa? Googlen tutkijat kartoittivat, kuinka generatiivista tekoälyä hyödynnetään leväperäisiin tarkoituksiin, mutta jättivät tarkemman itsereflektoinnin toiseen kertaan.KUVA: AVISHEK DAS" (Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyt antavat joskus tuloksia, joita ei voida mitenkään hyväksyä. Eli tuolloin tekoälyn antama vastaus on väärä. Tekoälyt ovat kielimalleja, joiden rakentaminen on todella vaativaa työtä. Ja tekoälyn pitää tietenkin kyetä etsimään vastauksia myös etsimänsä aineiston eli kotisivujen sisältä. Tuolloin tekoäly voi käyttää jonkun toisen hakukoneen antamia tuloksia sellaisenaan, jolloin se vain poimii joukon kotisivuja, sekä yhdistää niissä olevan tekstin uudeksi referaatiksi. Tällöin törmäämme silloin ennemmin tai myöhemmin sellaiseen tilanteeseen, missä tekoäly tuottaa tekstiä, joka saattaa herättää hilpeyttä. Ja se tekee tekoälystä hiukan epäluotettavan. 

Toisaalta jos taas haluamme että esimerkiksi Bing tunnistaa jonkun kasvin, niin silloin voimme yksinkertaisesti ottaa valokuvan kasvista, ja sitten tekoäly vertaa tuota kuvaa netistä löytyneisiin kasvien kuviin. Sen jälkeen tekoäly vain kertoo kasvin oletettavan nimen, sekä muutamia tietoja siitä miten tuo tunnistus on tehty. Tekoäly saattaa antaa meille vääriä vastauksia siitä syystä, että noissa kuvissa olevat kasvit ovat toisten kasvien ympäröimiä, niin että tekoäly ei yksinkertaisesti erota jotain kirkkaan värikkään kasvin vieressä olevia kasveja. Tai sitten tekoäly yksinkertaisesti "olettaa" että henkilö haluaa tietää kauneimman kasvin nimen. 


(Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyn antamia vastauksia voidaan manipuloida muuttamalla lähdeaineistoa. Eli tämän takia kannattaa olla tarkkana, jos haluaa etsiä tietoja tekoälyn avulla. 

Osa tekoälyjen bugeista saattaa olla tarkoituksellisesti tehtyjä. Eli ne eivät ehkä kerro kaikkia yksityiskohtia esimerkiksi puolustusvälineistä. Tai noilla bugeilla pyritään estämään esimerkiksi haittaohjelmien kirjoittaminen tekoälyn avulla. Samoin ihmisten tunnistaminen tekoälyn avulla saattaa olla, ja yleensä on kiellettyä. Eli sen takia tekoälyn tunnistusominaisuuden käyttöä kannattaa kokeilla kasveihin sekä ajoneuvoihin, joita kannattaa kuvata niin, ettei rekisterikilpi näy. 

Generatiivisen tekoälyn käyttö haitallisiin tarkoituksiin kuten kuvien manipulointiin sekä haittaohjelmien valmistamiseen ei ole uutta. Eli varsin pian ChatGPT:n julkistamisen jälkeen alkoivat jotkut hakkerit generoida niiden avulla erilaisia haittaohjelmia, sekä erilaiset pilailijat sekä poliittiset trollaajat valmistaa tekoälyn avulla esimerkiksi kuvia, joissa joku julkkis esiintyi itselleen epäedullisella tavalla. 

Ja tuo tietenkin aiheutti aiheellisen huolen siitä, että mitä jos esimerkiksi rikosten todisteina käytettyjä kuvia tai filmejä manipuloidaan tekoälyn avulla? Samoin tietenkin esimerkiksi Putinin miehet ovat varmasti huomanneet tekoälyn tuomat mahdollisuudet tuottaa uskottavalta näyttävää tietoa heidän propagandaansa. 

Mutta sitten kun puhutaan tekoälyn tulosten tarkoituksellisesta manipuloinnista, niin tulemme siihen, että tekoälyn kielimallia ei ole kovin helppoa muutella. Eikä ilmaisesti sitä olekaan koskaan muuteltu ainakaan luvatta. Yleisimmin tekoälyn manipulointi ilmeisesti tapahtuu esimerkiksi tekemällä valheellista tietoa sisältäviä kotisivuja, ja sitten nostaa niiden pagerank-sijoitusta esimerkiksi automaattiklikkaus-ohjelman avulla, tai sitten tuota sijoitusta voidaan nostaa maksamalla noiden sivujen paikan nostamisessa. Tässä tapauksessa kyseessä on markkinoinnin hyväksikäyttö. 

Eli tuolloin voidaan esimerkiksi mainossivujen sijoitusta nostaa maksamalla Googlelle tai jollekin muulle operaattorille selvää rahaa. Ideana tämän kaltaisessa manipuloinnissa on se, että valheellista tietoa sisältävä sivu nostetaan hakutuloksissa ylemmäksi, mikä takaa sen, että  tekoäly käyttää tuon sivun tietoa muodostaessaan vastausta. Tai sitten täysin oikeaa tietoa sisältävien kotisivujen sisältöä voidaan muokata. Ja juuri tämän takia nämä tekoälyjen antamat vastaukset pitäisi aina lukaista sekä tarkistaa. Eli mikäli tekoäly väittää voikukkaa linnuksi, niin silloin voidaan olla melko varmoja, että joku on muutellut jotain voikukasta tai linnusta kertovaa kotisivua. 


https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/todellisuuden-vaaristaminen-ei-valttamatta-ole-bugi-vaan-generatiivisen-tekoalyn-ominaisuus/a481868c-0753-4488-a6cb-a90e7629c37e

keskiviikko 3. heinäkuuta 2024

Tutkasatelliitti ovat tehokas toimija tiedustelu- ja kaukokartoitus tehtävissä.



Yllä: IceEye satelliitti

IceEye-satelliitit toimittavat Ukrainan joukoille ensiarvoisen tärkeää tietoa Venäjän liikkeistä. Nuo tutkasatelliitit on varustettu synteettisen appertuurin tutkalla, joka erottaa melko pienetkin kohteet. Ja nuo satelliitit ovat osoitus siitä, että myös Suomessa on tietotaitoa tämän kaltaisten tuotteiden valmistuksessa. IceEye on myös tuote, joka varmasti kiinnostaa NATOa sekä monia muitakin maita, ja juuri Suomen korkean teknologian tuotteet ovat ilmeisesti myös yksi GRUn (Lue FSB) vakoilun kohteista. NATO ei varmasti halua myöskään tuon teknologian päätyvän Venäjän käsiin. 

Kyseiset satelliitit ovat osoittaneet, että myös pienillä valtioilla on olemassa mahdollisuus rakentaa tehokkaita satelliitti tiedustelun välineitä. Samoin myös yksityiset yritykset voivat myydä noiden satelliittien toimittamaa dataa muille valtioille. 

Tutkasatelliitit voivat havainnoida esimerkikiksi ajoneuvoja sekä laivoja, ja vaikka yksittäiset ajoneuvot ovat ehkä liian pieniä sen SAR-tutkalle, niin kuitenkin ajoneuvo jonot sekä suuremmat laivat sekä rakennukset näkyvät noiden satelliittien tutkissa. Siis vaikka stealth-teknologiaa käytetään suojaamaan esimerkiksi lentokoneita sekä laivoja, niin kaikista tärkeistä kohteista ei voida kuitenkaan tehdä tutkassa näkymättömiä. Noita kohteita ovat mm. asevarikot yms. 

Kuva: T&T

Yhdistelemällä eri korkeuksilla ja eri aaltopituuksilla toimivien sensorien dataa saadaan aikaan 3D kokonaisuus, jossa kohteita voidaan zoomata tarpeen mukaan. Tuo kokonaisuus voi olla joko 3D lasien kautta tarkasteltava, tai sitten se voi olla 3D hologrammi tai jopa virtuaalimaailma, jossa henkilö voi ikään kuin kävellä esimerkiksi kaupungissa, joka on luotu satelliittien sekä dronien antamaan tiedon avulla. 

On muuten kaksi tai oikeastaan kolme tapaa tehdä kohteesta tutkalle näkymätön. Ensimmäinen tapa on muotoilla kohde niin, että se ei heijasta tutkan lähettämää säteilyä takaisin, Toinen tapa on käyttää aktiivisia järjestelmiä, jotka lähettävät vasta pulsseja tutkalle, joka skannaa kohdetta. Kolmas tapa on peittää kohde plasmalla. Syy miksi aktiiviset jammer-järjestelmät ovat oikukkaita on se, että nuo järjestelmät lähettävät itse radioaaltoja. 




Kuva: T&T

Niiden sijainti voidaan sekä ilmassa, merellä että maalla paljastaa esimerkiksi radiosuuntimalaitteen avulla. Ja noita järjestelmiä vastaan voidaan hyökätä radio kohteisiin hakeutuvilla ohjuksilla tai muilla ammuksilla. Mikäli jammer-järjestelmään suunnataan tutkamaaleihin hakeutuva ohjus, niin silloin ne vetävät tämän ohjuksen itseensä. Plasman ongelma on sitten se, että se estää myös oman radioliikenteen. Eli plasma imee itseensä myös sen alta lähetetyt radiosignaalit, eikä esimerkiksi navigaatio satelliitti pääse kommunikoimaan oman joukon kanssa. 

Tutkasatelliitti on väline, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Sen avulla voidaan tehdä 3D topografikarttoja mistä tahansa alueesta. Eli nuo satelliitit muodostavat kuvan, jota voidaan katsoa 3D lasien läpi. Jos nuo satelliitit yhdistetään drooneihin, jotka skannaavat kohteita joko tutkan tai laserin avulla, niin saadaan aikaan kuva, jossa käyttäjä voi zoomata mihin tahansa kohteeseen. 

Se mihin nämä laitteet pystyvät riippuu siitä, millaista erottelukykyä niissä käytetään. Noiden hybridilaitteiden välittämän datan avulla voidaan muodostaa hologrammi, josta maaston piirteitä voidaan tutkia sellaisina kuin ne näkyvät luonnossa. VR-laitteiden avulla voidaan luoda virtuaalinen ympäristö, jonka avulla ihminen voi mennä keskelle tuota kohdetta. 

Nuo laser- ja tutka-skannerit näkevät kohteen syvyyden, ja noihin tutkakuviin voidaan vielä yhdistää optisen kameran tuottamat kuvat. Eli satelliittien antamaan tietoon voidaan liittää eri korkeuksilla lentävien miehitettyjen sekä miehittämättömien lentokoneiden sekä muiden droonien ja maata pitkin kulkevien mittauslaitteiden tuottamaa dataa. 


https://earth.esa.int/eogateway/missions/iceye

https://www.iceye.com/

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaissatelliitti-kylvaa-tuhoa-nama-venajan-armeijan-alukset-tuhottiin/52bd35e5-c89d-450d-af58-987826419600

https://fi.wikipedia.org/wiki/SAR_(tutka)

maanantai 1. heinäkuuta 2024

Miksi tekoälystä on tulossa uusi sijoituskupla?




Onko tulevaisuuden hittituote tekoälyn ohjaama robotti, mihin on yhdistetty pölynimuri, diaheitin sekä äänisyntetisaattori, ja joka myös siivoaa talon, kun isäntäväki on poissa. (Kuva: Pinterst)

Joku on joskus sanonut, että hän uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin, jos tekoäly ratkaisee miljardiluokan ongelman. Tekoäly voisi ratkaista miljardiluokan ongelman monella tavalla. Se voi etsiä esimerkiksi öljyä tai kaasua sekä muita kaupallistettavia luonnonvaroja. Tai tekoäly voi esimerkiksi ohjata laivoja tai muita liikennevälineitä niin, että ne yhdessä tuovat miljardin säätöjä. Eli jos kaikki maailman kulkuneuvot kuluttaisivat litran vähemmän polttoainetta satasella, niin siitä syntyisi varmaan miljardin säästöt. Tai sitten tekoäly voi korvata ihmistyötä 100 000 000 tunnin edestä. Jos tuon työtehtävän tekijöiden palkka on 10€ tunti, niin se tarkoittaa että tuolloin syntyy miljardin euron edestä säästöjä. 

Markkinoiden kannalta on sama, että mitä tekoälyllä tehdään. On aivan sama kuinka hyödyllinen tai hyödytön tuote on. Riittää että ihmisten on pakko ostaa sitä. Siis voiko tekoälystä tulla uusi kupla? Voi olla, että tekoälyt seuraavat esimerkiksi Angry Birdsin tietä. Suuri hitti saattaa painua unholaan, ja uusi hittituote nousee markkinoiden johtajaksi, kunnes se sitten taas korvautuu uudella tuotteella. Jos tekoälyä ajatellaan esimerkiksi älypuhelinten applikaationa, niin kohta varmaan kaikilla on tuollainen applikaatio omassa puhelimessaan. Ja se sitten johtaa kysynnän hiipumiseen. 

Siis tietenkään kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tekoäly voi joko seurata edellisten hittituotteiden kuten internet-markkinoinnin, mobiililaitteiden sekä monien muiden asioiden kunniakasta tietä, Esimerkiksi mobiililaitteet kuten tabletit olivat aikoinaan suurin megatrendi, mitä milloinkaan oli kohdattu. Ja sitten aivan yllättäen mobiililaitteita oli kaikilla, ja ne jäivät sitten kaupan hyllyille, eli ne eivät menneet kaupaksi. 

Markkinoiden voimissa on sellainen asia huomioitu, että mikään ei ole oikeasti ikuista, ja äskeinen hittituote saattaa joku päivä muuttua sellaiseksi, että sitä ei enää kukaan halua. Ja sen takia uskoisin, että myös tekoäly tulee seuraamaan tätä samaa kaavaa. Tietenkin tällä hetkellä tekoäly on loistava sijoituskohde, ja silloin tietenkin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Mutta ehkä jossain tulevaisuudessa on edessä sellainen asia, että tekoäly kadottaa kiinnostavuutensa jonkun muun innovaation edestä. Ja ehkä seuraava innovaatio, joka jokaisen meidän pitää saada onkin sitten joku Tähtien Sota-elokuvista tuttu R2D2 tyyppinen monitoimilaite, jossa yhdistyvät kodin viihdekeskus sekä pölynimuri. 

Tietenkin tuo tekoäly jää osaksi elämää, ja ehkä se sitten vie sosiaaliselta medialta suuren joukon käyttäjiä. Se onko tuote tarpeellinen tai hyödyllinen on markkinoiden tai tuotteen myyjän kannalta melko sama. Riittää että ihmiset ostavat tuotetta.  Tekoälyn hyödyllisyyttä ja käyttökelpoisuutta en halua kiistää, ja ehkä tulevaisuudessa ihmiset saavat katsella sellaista viihdettä, jonka tekoääly generoi henkilön omien halujen pohjalta. Eli se miten markkinat ja tekoäly kehittyvät on asia, jota kukaan ei voi edes arvailla. Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikilla on taas tekoäly, ja sitten pitää kehitellä jotain uutta ja upeaa, jotta ICT-ala voisi taas hankkia uusia asiakkaita.

sunnuntai 30. kesäkuuta 2024

Tekoälystä on tulossa uusi sijoituskupla



Tekoäly on varmaan seuraava IT kupla. Tuo kupla syntyy siitä, kun sijoittajat kilpaa syytävät rahaa tekoälyn kehitykseen. Tuo yhtöihin pumpattu raha kasvattaa niiden arvoa. Mutta samalla tavalla se kiihdyttää prosessia, joka muuttaa yhtiön pääasiallisen tulonlähteen osakkeista saatavaksi tuloksi. Ja se että pääosa yhtiö tuloista tulee sijoituksista tekee siitä erittäin herkän kohteen. Osakekaupan ja muun sijoitustoiminnan kautta saatava tulo tietenkin kasvattaa yhtiön arvoa. Ja kun osakekauppaa tekevät ihmiset katsovat yhtiön arvon kehitystä, niin he huomaavat yhtiön arvon kohoavan, koska osakemyynti kasvattaa yhtiön arvoa. Tuo sitten kiihdyttää sijoituksia kyseiseen yhtiöön. 

Eli raha vetää rahaa puoleensa. Tuo osakemyynnin kautta saatava tulo on kuitenkin sikäli epävarmaa, että se ei perustu tuotteen myymiseen. Ja jossain vaiheessa osakkeen arvo kasvaa niin suureksi, että suurmistajat katsovat saavansa tavoittelemansa voittoa noista osakkeista, ja panevat osakkeensa myyntiin. Tuolloin järjestelmä havaitsee että suuri määrä tietyn yhtiön osakkeita on vapautunut markkinoille, ja muutkin alkavat myydä hallussaan olevia osakkeita. Seuraavaksi yhtiön arvo alkaa laskea, mikä voi johtaa paniikkiin, ja sitten seuraa tilanne, jota kutsutaan kuplan puhkeamiseksi. 

Syy miksi tekoälyyhtiöt keräävät rahaa sijoituksista johtuu siitä, että ne rakentavat usein kahta versiota tuotteestaan. Toinen versio on ilmainen, ja sen tarkoitus on se, että kuluttajat pääsevät tutustumaan tuotteeseen. Ja heillä on sitten mahdollisuus ostaa täydellisempi tuote. Eli nuo ilmaisohjelmat eivät tuo yhtiöille rahaa, mutta ne ovat tärkeä väline, kun asiakkaita houkutellaan uuden tuotteen ääreen. Ja varsinkin arkikäytössä ainakin itse koen ilmaisversiot riittäviksi. Mutta teollisessa tuotannossa tilanne on toinen, eli siellä tarvitaan kohdennettuja ominaisuuksia, joita ei ohjelmistojen ilmaisissa versioioissa ole tajolla. 

Tekoälyn kkohdalla on sanottava että se on uutta ja ihmeellistä. Kuluttajat ovat vasta saaneet vähän aikaa tutustua tekoälyihin, joissa on vielä paljon "lasten tauteja". Mutta kuluttajien kannalta asia on niin, että koska tekoäly on uutta ja ihmeellistä eikä heillä ole vertalukohteita menneisyyteen, niin kuluttajat eivät tiedä paremmasta. 

Tekoäly on  samanlainen tuote kuin muutkin vastaavat tuotteet. Se on uutta ja ihmeellistä, joten se tietenkin kiinnostaa myös esimerkiksi sijoittajia. Tekoälyä voidaan siis verrata sijoituskoheena esimerkiksi nettimarkkinointiin, joka aikoinaan synnytti valtavan IT-kuplana tunnetun ilmiön. Nettimarkkinointi oli aikoinaan myös uusi ja ihmeellinen asia, ja netin avulla saatiin aikaan tilanne, jossa pienikin toimija sai saman kattavuuden kuin suuret toimijat. 

Tuolloin kauan sitten ajateltiin, että hyvin tehty markkinointimateriaali sekä suuri kattavuus takaavat sen, että yritys kykenee toimimaan sekä sen, että yritys on loistava sijoituskohde. Internet-markkinointi johti siihen, että rahaa tuli ovista ja ikkunoista. Kaikkien yritysten piti saada omat kotisivut internetiin, ja sen takia interneti-makkinointiin erikoistuneet yritykset saivat tuolloin valtavasti töitä. 

Tuolloin kauan sitten kotisivuja tehtiin pääosin käsin koodaamalla, ja nettiohjelmointi oli uutta. Netissä oli vain muutamia kotisivuja, ja nettimarkkinointia hoitelevia yrityiksiä oli vain muutamia, joten jos kotisivut olivat jonkun näköisiä, niin niiden avulla saatiin kalasteltua asiakkaita. Ja se tietenkin puhalsi valtavasti rahaa noihin nettimarkkinointiin erikoistuneisiin yrityksiin, joilla oli siis palvelin ja taidot tehdä kotisivuja, joissa oli yhteystiedot. 

Kotisivut latautuivat minuuteissa, joten sen takia pelkkä klikkaus toi asiakkaita, kun asiakkaat eivät enää ehtineet odotella uusia kotisivuja. Mutta sitten ajat muuttuivat. Nettiin ilmaantui miljoonia uusia kotisivuja, joiden takia ei pelkkä kotisivu netissä taannut klikkauksia, eivätkä klikkaukset taanneet enää myyntiä. Netin nopeuden lisääntyessä piti kotisivuille saada uusia asioita, joilla herätettiin ihmisten kiinnostusta tuotteisiin. Netin nopeuden lisääntyessä alkoivat ihmiset vertailla hintoja. Ja kun kotisivut latautuivat muutamassa sekunnissa, niin silloin oli aina aikaa vertailla hintoja, sekä lukea tarkemmin palveluehtoja. 

Seuraava askel olikin sitten interaktiivinen, sosiaaliseen mediaan perustuva markkinointi. Kotisivujen lisäksi esimerkiksi sosiaalinen media on tarjonnut alustan, jossa voidaan yhtiöille antaa palautetta niiden palveluista. Toki nuo alustat saattavat löytyä myös esimerkiksi hotellipalveluita välittäviltä kotisivuilta. Ongelma nimittäin sosiaalisen median kanssa on se, että pitäisi noiden palautteen antajien asiakkuus pitäisi varmistaa, ja sen takia avoin sosiaalinen media on melko epävarma alusta palautteen keräämistä varten. Nimittäin avoimessa sosiaalisessa mediassa kuka vain voi esittää olevansa jonkun hotellin asiakas. 

Mutta kuten me tiedämme, niin kiinnostavuus lisää sijoituksia. Ja sijoitukset kohottavat yhtiöiden osakkeiden arvoa. Nuo sijoitukset sitten puhaltavat yhtiöön tyhjää rahaa, mikä tietenkin takaa sen, että yhtiö kasvaa kuin ilmapallo. Ja sitten ennemmin tai myöhemmin käy niin, että sijoittajat löytävät uuden kohteen. Mikäli sijoittajat eivät saa rahoilleen vastinetta, niin he vievät rahansa pois tuosta yhtiöstä. Ja jos yhtiön pääasiallinen tulonlähde on osakeiden myynnistä saatavat tulot, niin se varmasti aiheuttaa pettymyksen. 


Tekoälyn muuttuessa osaksi arkea sen viehätys katoaa.



Tällä hetkellä tekoäly on valtavassa nosteessa. Sen kehittämiseen satkasataan valtavasti rahaa, ja samalla ei ole varmaan yhtään tieteen ja tekniikan tai ylipäätään elämän osa-aluetta, jossa tekoälyä ei olla kokeiltu. Tekoäly on samanlainen hype tai buumi kuin aikoinaan internet oli. Siitä odotettiin suurta mullistusta, ja sitä internet tietenkin oli. Mutta sitten intener muuttui jokaipäiväiseksi työkaluksi, joka on nmykyään lähes välttämättömyys. 

Samalla kun internet muuttui arkipäiväiseksi asiaksi, niin silloin se menetti sädekhänsä, ja siitä tuli osa monnen ihmisen elämää sekä vapaalla että myös töissä. Sosiaalinen media on myös muuttanut ihmisten elämää. Kauan sitten sosiaalinen media oli uutta, outoa sekä viehättävää, ja sitä vastustettiin kautta koko yhteiskunnan. Eli kaikki aika kuulemma kului sosiaalisessa mediassa, jossa kerrottiin mitä mielenkiintoisempia asioita ihmisten yksityiselämästä. 

Ja kuitenkin sosiaalinen media muuttui kanavaksi, jota nosrmaali ihminen saattaa kerran pari päivässä vilkaista. Eli uutuuden viehätyksen kadotessa sekä kilpailevien kanavien lisääntyessä alkaa sosiaalisen median päivät olla ohi. Samoin myös esimerkiksi YouTuben katsoja- tai klikkausten määrä on laskenut. Ehkä syynä tuohon on tekoäly. Tekoälyn avulla voidaan etsiä tehokkaasti mitä tietoa hyvänsä. En tiedä seuraako YooTube sitä, kuinka pitkään käyttäjä katsoo mitäkin filmiä, vai seuraako se pelkkiä klikkauksia. 

Koska tekoäly voi etsiä tietoa tai tiettyjä filmejä hyvin täsmällisesti, niin se laskee tietenkin noita vajaa viisi sekuntia kestävien katseluiden määrää, ja sen takia tekoälyt voivat laskea myös erityisesti toistopalveluiden kävijä tai klikkausten määriä. Se miten suoratoistopalvelut sitten laskevat käyttäjiään on jääny hiukan hämäräksi. Eli laskeeko suoratoistopalvelu sitä, jos joku sattuu katsomaan sieltä vaikka 3 h dokumentin. Tuosta ei kovin montaa klikkausta tule, vai huomioiko palvelu sen, että kuinka pitkään mitäkin ohjelmaa on katsottu. 

Tekoälyn rajoitukset ovat asioita, joiden avulla ihmisten elämää pitäisi suojella. Mutta sitten kun kysymme, että mitä elämää tai asiaa me haluamme tai edes voimme suojella, niin silloin kohtaamme esimerkiksi Kiinan kaltaisia valtioita. Noissa valtoissa valtio ei ole erehtyväinen, ja sen takia valtio voi valvoa omasta mielestään mitä se haluaa. Se mikä sitten saa aikaan erittäin mielenkiintoisia asioita koskien esimerkiksi USAn preidentinvaaleja, niin silloin tietenkin puhutaan yksilönvapaudesta ja muista upeista asioista. 

Ja kuitenkin joka kerran kun joku terroristi satuu ampumaan muutamia ihmisiä, niin sanotaan että heidän sähköpostinsa tai kännykkäliikenteen tarkkailu olisi ehkä voinut antaa viranomaisille varooituksen. Ja sitten taas tuhlataan muutamia miljardeja dollareita muutamiin oikeusjuttuihin, joissa ratkaistaan se, että ylittääkö vai alittaako viranomainen toimivaltiuutensa. Eli kukaan ei taaskaan tee mitään oikein. Jos viranomaiset keräävät tietoja jokaisesta ihmisestä, niin silloin viranomaiset ylittävät toimivaltuutensa. Mutta sitten taas kysytään, että miten esimerkiski epäillyt valitaan, eli millainen käytös riittää siihen, että henkilöä ja hänen toimintaansa saa valvoa. 

Israelin asevoimat käyttää tekoälyä Gazassa. Sitä käytetään henkilöiden tunnistamiseen sekä samalla iskujen kohdentamiseen. Ja miksi ei käytettäisi? Asevoimien tarkoitus on olla kova, tehokas sekä pelottava. Joten miksi tekoälyä ei käytettäisi noissa operaatioissa? 

Sosiaalista mediaa syytetään paikaksi, jossa kaiken maailman höyrypäät vaaihtavat ajatuksiaan. Mutta olisiko joku porttikäytävä tai rappusyvennys parempi paikka kiihkoilla? Se että joku vaahtopää on kirjoittanut sosiaaliseen mediaan tietynlaisia päivityksiä on saattanut aiheuttaa sen, että poliisi on saanut estettyä esimerkiksi kouluampumisia. Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi hijattain vaasalaisnaisen vankeuteen siksi, että hän oli suunnitellut koulampumista. 

Tuo nainen oli ladannut nettiin manifestin, ja hän oli lähtenyt koululle mukanaan pistooli ja muutamia lippaita. Hän oli kuitenkin pitänyt koulun oppilaita liian nuorina, ja palannut kotiinsa, jossa poliisi hänet sitten pidätti. Tuossa tapauksessa sosiaaliseen mediaan kirjoitettu mannifesti oli aiheuttanut ilmoituksen. Ja onni oli siinä, että tuo nainen päätti olla toteuttamatta tekoaan, koska poliisi ei häntä ollut koulun pihalta saanut kiinni. 

Sosiaalinen media on antanut aivan uuden tavan kiusata muita. Mutta samalla sosiaalinen media on paljastanut sen, että koulukiusaaminen on ehkä paljon yleisempää kuin ennen on uskottu. Ennen kyseisestä ilmiöstä puhuttiin vain yksittäistapauksina. Eli sosiaalinen media kiusaamisalustana on hyvin ikävä asia, mutta toisaalta sinne jää jäljet, joita voidaan käyttää todisteina näistä teoista. Eli asioista voidaan aina ajatella myös toisin. 

Mikäli ajattelemme esimerkiksi Syyskuun 11.päivän terrori-iskuja vuonna 2001, niin tuolloin oli kyse teosta, jonka tekivät ihmiset, joilla ei ollut ennestään mitään rikosrekisteriä. Sama kaava on toistunut muissakin vastaavissa itsemurha-iskuissa. Tekijöitä ei ole voitu kuullustella tai heidän sähköpostejaan ei olla seurattu, koska heillä ei ollut ennestään mitään rikosrekisteriä. Tällainen tekotapa, jossa tekijä yllättäen kävelee johon paikkaan ja räjäyttää itsensä on vieras. Samoin jos tekijä ei esimerkiksi jatkuvasti liiku alamaailmassa, ei häntä voida lain mukaan salakuunnella. Koska henkilöllä ei ole ennestään mitään rikosrekisteriä tai suhteita alamaailmaan, tekee se mahdottomaksi kuunnella heidän keskustelujaan. 


https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010508683.html


https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4iv%C3%A4n_terroriteot

perjantai 28. kesäkuuta 2024

Generatiivisten tekoälyjen pahansuovat kloonit aiheuttavat kasvavia tietoturvariskejä.



Tekoälyt ovat mullitavia välineitä. Ja erityisen mullistavia ovat niin sanotut generatiiviset tekoälyt, joiden kanssa voi kuka tahansa joutua tai päästä tekemisiin. Normaalisti myös ilmaisista tekoälysovelluksista on poistettu mahdollisuus generoida viruksia tai haittaohjelmistoja, mutta todellisuudessa maailmalla on kaupan tekoälysovelluksia, joilla voidaan tehdä noita haittaohjelmistoja. Se mikä aiheuttaa erityisiä ongelmia on, että voidakseen toimia tehokkaasti virustorjuntaohjelmistot tarvitsevat näytteitä niistä koodeista, joita haittaohjelmissa käytetään. Toisin sanoen, virustorjunta etsii haittaohjelmia tutkimalla koodeja, joita tietokoneelle ladataan, ja virustorjunta vertaa noita koodeja niihin koodeihin, mitä niiden tietokannoissa on. 

Juuri nuo tietokannat ovat niitä, mistä sitten hakkerit voivat hankkia vinkkejä siihen, miten haittakoodia kirjoitetaan. Toinen tapa tunnistaa virus on se, että esimerkiksi ohjelmointityökaluun on asennettu tunnistin, joka tunnistaa haittaohjelman koodin. Ja sen takia normaaleilla editoreilla ei voida ainakaan kovin tehokkaasti valmistaa haittaohjelmia. Pahimmassa tai parhaassa tapauksessa yritys luoda haittaohjelmia tuottaa ilmoituksen viranomaisille siitä, että editoria käytetään laittomaan tarkoitukseen. 

Se mikä tekee tekoälypohjaisesta virus- tai haittaohjelma generaattorista vaarallisen on se, että se kykenee generoimaan valtavan pitkiä koodeja erittäin nopeasti. Ennen virusten sekä muiden haittaohjelmien kirjoittaminen oli vaativa prosessi, jossa piti käsitellä valtavaa määrää koodia. Varsinkin monimutkaisia vakoiluohjelmia oli yksin toimivien hakkerien vaikea kirjoittaa, koska niissä vaaditaan monimutkaisia koodilistoja. Samoin hakkerien kyky hankkia esimerkiksi kehittyneitä ohjelmointieditoreja on ollut rajallinen. 

Myös sellaisten editorien hankinta, jotka eivät raportoi virusten tai vakoiluohjelmien kirjoittamisesta niiden valmistajille on hankalaa. Myös haittaohjelmien testaus on vaikeaa, ja juuri testaus on se vaihe, jossa hakkereita paljastuu erittäin usein. Kuitenkin kun kommunistihallinto kaatui itäisessä Euroopassa syntyi rikollisjengejä joilla oli suhteita sekä mahdollisuus värvätä ohjelmoijia sekä hankkia toimitiloja kyseisille operaatioille. Huono elintaso teki mahdolliseksi sen, että rikolliset saattoivat hankkia palvelukseensa kymmeniä tai jopa satoja ohjelmoijia, jotka sitten työskentelivät jossain varastoissa, joissa kirjoitettiin erilaisia uusia haittaohjelmia. Eli noissa ohjelmissa saattaa olla tuhansia tai jopa  kymmeniä tuhansia rivejä koodeja. Ja se tekee niistä vaarallisia. Ennen tietokonevirukset olivat ainoita haittaohjelmia. Ne olivat vain jonkun ilkeyttään kirjoittamia piloja. 

Myöhemmin kun tietokonerikollisuus on muuttunut ammattimaisemmaksi on viruksia käytetty siihen, että niiden avulla hakkerit pääsevät soluttautumaan palvelinten lähelle. Yksi tapa murtaa vanhanaikainen järjestelmä oli lähettää disketti jossa oli haittaohjelma kohdejärjestelmän mikrotukihenkilöille. Jos nuo henkilöt eivät olleet varuillaan tuo disketti asensi sellaisen ohjelman, joka aktivoi modeemin keskellä yötä. Ja sitten kopioi tiedot modeemin kautta jonnekin verkon yli. Tuollainen hyökkäys oli melko helposti torjuttavissa, koska modeemin puhelinnumerot sekä puhelulistat paljastivat hakkerien osoitteen. Yhteen aikaan uskottiin jopa siihen, että ADSL modeemit ja kiinteät tietoverkot lopettavat hakkeroinnin. Mutta kuten olemme huomanneet, niin näin ei ole käynyt. 

Tietokoneviruksia on käytetty siihen, että kohdejärjestelmä on tuhottu, ja sitten sinne on uudelleen asennuksen yhteydessä sujautettu haittakoodi. Tai sitten noiden järjestelmien RAID-5 varmuuskopiointi on asennettu niin, että niissä olevat tiedot on ohjattu suoraan hakkereiden palvelimille. Kuitenkin se että nykyään voidaan generoida nopeasti monimutkaista koodia saa aikaan sen, että haittaohjelmat muuttuvat monimutkaisemmiksi, ja ne kykenevät kiertämään valvonta-ohjelmat melko tehokkaasti. 

Länsimaissa hakkeroinnin torjunta perustuu pitkälti siihen, että viranomaiset jäljittävät hakkerit verkkoliikenteen perusteella, kunhan he ovat ensin saaneet ilmoituksen hakkereista. Mutta tuo taktiikka ei pure esimerkiksi turvallisuuspalvelun tai asevoimien tiedustelun valvonnassa toimiviin hakkereihin.

Tietokoneiden avulla tapahtuva vakoilu on erittäin hyvää bisnestä. Väitetään että esimerkiksi Pohjois-Korea kauppaa tietoja, joita se on saanut  hakkeroinnin avulla, ja sitten vastikkeeksi tuo valtio pyytää esimerkiksi elektroniikkaa. Korruptio saa aikaan sen, että vaikka hakkerit olisivat toimineet tiedustelun laskuun, niin heidän hankkimiaan tietoja voidaan kaupata netissä, ja tietenkin esimerkiksi aseisiin liittyvää tuotekehitystä koskevat tiedot ovat sellaisia, että niitä myös halutaan ostaa. 

Tekoälypohjaiset editorit ovat asioita, jotka mullistavat myös hakkeroinnin. Tuollaisten editorien avulla voi yksittäinen hakkeri valmistaa ohjelmiston, jossa on jopa miljoonia koodirivejä. Juuri tuo kompleksinen koodi tekee mahdolliseksi sen, että ohjelmistoissa on useita toimintoja. Pahimmassa tapauksessa haittaohjelma tuhoaa ensin esimerkiksi kohdejärjestelmän palomuurin tai virustorjuntaohjelmiston, ja sitten korvaa sen omalla ohjelmallaan. Tuollainen vakoiluohjelma voi valvoa kaikkea tietoa, mikä kulkee koneen ja verkon välillä. 

Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

  Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin i...