Tällä hetkellä tekoäly on valtavassa nosteessa. Sen kehittämiseen satkasataan valtavasti rahaa, ja samalla ei ole varmaan yhtään tieteen ja tekniikan tai ylipäätään elämän osa-aluetta, jossa tekoälyä ei olla kokeiltu. Tekoäly on samanlainen hype tai buumi kuin aikoinaan internet oli. Siitä odotettiin suurta mullistusta, ja sitä internet tietenkin oli. Mutta sitten intener muuttui jokaipäiväiseksi työkaluksi, joka on nmykyään lähes välttämättömyys.
Samalla kun internet muuttui arkipäiväiseksi asiaksi, niin silloin se menetti sädekhänsä, ja siitä tuli osa monnen ihmisen elämää sekä vapaalla että myös töissä. Sosiaalinen media on myös muuttanut ihmisten elämää. Kauan sitten sosiaalinen media oli uutta, outoa sekä viehättävää, ja sitä vastustettiin kautta koko yhteiskunnan. Eli kaikki aika kuulemma kului sosiaalisessa mediassa, jossa kerrottiin mitä mielenkiintoisempia asioita ihmisten yksityiselämästä.
Ja kuitenkin sosiaalinen media muuttui kanavaksi, jota nosrmaali ihminen saattaa kerran pari päivässä vilkaista. Eli uutuuden viehätyksen kadotessa sekä kilpailevien kanavien lisääntyessä alkaa sosiaalisen median päivät olla ohi. Samoin myös esimerkiksi YouTuben katsoja- tai klikkausten määrä on laskenut. Ehkä syynä tuohon on tekoäly. Tekoälyn avulla voidaan etsiä tehokkaasti mitä tietoa hyvänsä. En tiedä seuraako YooTube sitä, kuinka pitkään käyttäjä katsoo mitäkin filmiä, vai seuraako se pelkkiä klikkauksia.
Koska tekoäly voi etsiä tietoa tai tiettyjä filmejä hyvin täsmällisesti, niin se laskee tietenkin noita vajaa viisi sekuntia kestävien katseluiden määrää, ja sen takia tekoälyt voivat laskea myös erityisesti toistopalveluiden kävijä tai klikkausten määriä. Se miten suoratoistopalvelut sitten laskevat käyttäjiään on jääny hiukan hämäräksi. Eli laskeeko suoratoistopalvelu sitä, jos joku sattuu katsomaan sieltä vaikka 3 h dokumentin. Tuosta ei kovin montaa klikkausta tule, vai huomioiko palvelu sen, että kuinka pitkään mitäkin ohjelmaa on katsottu.
Tekoälyn rajoitukset ovat asioita, joiden avulla ihmisten elämää pitäisi suojella. Mutta sitten kun kysymme, että mitä elämää tai asiaa me haluamme tai edes voimme suojella, niin silloin kohtaamme esimerkiksi Kiinan kaltaisia valtioita. Noissa valtoissa valtio ei ole erehtyväinen, ja sen takia valtio voi valvoa omasta mielestään mitä se haluaa. Se mikä sitten saa aikaan erittäin mielenkiintoisia asioita koskien esimerkiksi USAn preidentinvaaleja, niin silloin tietenkin puhutaan yksilönvapaudesta ja muista upeista asioista.
Ja kuitenkin joka kerran kun joku terroristi satuu ampumaan muutamia ihmisiä, niin sanotaan että heidän sähköpostinsa tai kännykkäliikenteen tarkkailu olisi ehkä voinut antaa viranomaisille varooituksen. Ja sitten taas tuhlataan muutamia miljardeja dollareita muutamiin oikeusjuttuihin, joissa ratkaistaan se, että ylittääkö vai alittaako viranomainen toimivaltiuutensa. Eli kukaan ei taaskaan tee mitään oikein. Jos viranomaiset keräävät tietoja jokaisesta ihmisestä, niin silloin viranomaiset ylittävät toimivaltuutensa. Mutta sitten taas kysytään, että miten esimerkiski epäillyt valitaan, eli millainen käytös riittää siihen, että henkilöä ja hänen toimintaansa saa valvoa.
Israelin asevoimat käyttää tekoälyä Gazassa. Sitä käytetään henkilöiden tunnistamiseen sekä samalla iskujen kohdentamiseen. Ja miksi ei käytettäisi? Asevoimien tarkoitus on olla kova, tehokas sekä pelottava. Joten miksi tekoälyä ei käytettäisi noissa operaatioissa?
Sosiaalista mediaa syytetään paikaksi, jossa kaiken maailman höyrypäät vaaihtavat ajatuksiaan. Mutta olisiko joku porttikäytävä tai rappusyvennys parempi paikka kiihkoilla? Se että joku vaahtopää on kirjoittanut sosiaaliseen mediaan tietynlaisia päivityksiä on saattanut aiheuttaa sen, että poliisi on saanut estettyä esimerkiksi kouluampumisia. Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi hijattain vaasalaisnaisen vankeuteen siksi, että hän oli suunnitellut koulampumista.
Tuo nainen oli ladannut nettiin manifestin, ja hän oli lähtenyt koululle mukanaan pistooli ja muutamia lippaita. Hän oli kuitenkin pitänyt koulun oppilaita liian nuorina, ja palannut kotiinsa, jossa poliisi hänet sitten pidätti. Tuossa tapauksessa sosiaaliseen mediaan kirjoitettu mannifesti oli aiheuttanut ilmoituksen. Ja onni oli siinä, että tuo nainen päätti olla toteuttamatta tekoaan, koska poliisi ei häntä ollut koulun pihalta saanut kiinni.
Sosiaalinen media on antanut aivan uuden tavan kiusata muita. Mutta samalla sosiaalinen media on paljastanut sen, että koulukiusaaminen on ehkä paljon yleisempää kuin ennen on uskottu. Ennen kyseisestä ilmiöstä puhuttiin vain yksittäistapauksina. Eli sosiaalinen media kiusaamisalustana on hyvin ikävä asia, mutta toisaalta sinne jää jäljet, joita voidaan käyttää todisteina näistä teoista. Eli asioista voidaan aina ajatella myös toisin.
Mikäli ajattelemme esimerkiksi Syyskuun 11.päivän terrori-iskuja vuonna 2001, niin tuolloin oli kyse teosta, jonka tekivät ihmiset, joilla ei ollut ennestään mitään rikosrekisteriä. Sama kaava on toistunut muissakin vastaavissa itsemurha-iskuissa. Tekijöitä ei ole voitu kuullustella tai heidän sähköpostejaan ei olla seurattu, koska heillä ei ollut ennestään mitään rikosrekisteriä. Tällainen tekotapa, jossa tekijä yllättäen kävelee johon paikkaan ja räjäyttää itsensä on vieras. Samoin jos tekijä ei esimerkiksi jatkuvasti liiku alamaailmassa, ei häntä voida lain mukaan salakuunnella. Koska henkilöllä ei ole ennestään mitään rikosrekisteriä tai suhteita alamaailmaan, tekee se mahdottomaksi kuunnella heidän keskustelujaan.
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000010508683.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4iv%C3%A4n_terroriteot
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.