Me kaikki tiedämme, että juuri mielikuvitus, eli kyky abstraktiin ajatteluun on asia, mikä tekee meistä ihmisiä. Kun rakennamme tuotteita sekä liiketoimintaa noiden tuotteiden ympärille, niin meidän pitäisi ajatella ensinnäkin kokonaisuuksia. Eli kaiken pitää näyttää hyvältä, tuntua hyvältä sekä erityisesti olla turvallisia.
Ja erityisesti tietoturvan kohdalla jatkuva uuden kehittäminen on erittäin tärkeää. Rikolliset ovat taitavia rakentamaan haittaohjelmia, joten tietoturvayhtiön pitää kyetä vastaamaan haasteisiin. Eli rikollisten uusia hyökkäystapoja varten pitää jatkuvasti kehittää uusia vastatoimia, tai haittaohjelmat pääsevät levittäytymään verkkoon. Uusi uhka vaatii uusia vastatoimia. Ja kuitenkin maassamme jostain syystä väheksytään tuotekehitystä.
Negatiivinen kannustin on asia, mikä leimaa maamme työelämää. Eli heti kun joku keksii jotain uutta, niin silloin löytyy välittömästi kriittinen taho, joka sitten kehittää mallin, jonka mukaan tuossa uudessa asiassa on vain negatiivisia asioita. Eli kun tekoälyä ja verkotettuja toimintamalleja etsitään, niin silloin ei noista malleista edes yritetä löytää muuta kuin uhkakuvia, ja tekoäly tietenkin vain haittaa niitä suuria konkareita, joita työelämä ilmeisesti vilisee pilvin pimein. Tai siltä ainakin itsestäni tuntui, kun aikoinaan etsin ensimmäistä työpaikkaa ICT-alalta. Jokaisen oven takana istui insinööri, jolla oli työkokemusta 20 vuotta ja vähän päälle. Seuraavaksi sitten seuraa pieni opastus siitä, miten saadaan kaikki uudet ideat tapettua alkuunsa.
Uudet ratkaisut voisivat tietenkin olla tehokkaita, ne voisivat antaa tilaa tehdä parempaa työtä sekä samalla kehitellä lisää uusia asioita, mutta kun niitä tekevät ihmiset ovat jotenkin tylsiä, epäsosiaalisia sekä lapsellisia. Ja tietenkään esimerkiksi teekkariksi, eli teknisen korkeakoulun opiskelijaksi, joka sitten joskus valmistuu insinööriksi sekä tekniikan tohtoriksi ei valikoidu kuin joku, joka ei muualle pääse. Ja päälle joku suuri johtaja voi kertoa ihmisille, että hän ei ainakaan tekniikkaa tai varsinkaan tietojenkäsittelyä viitsisi lukea. Samalla kaikki jotka kehittelevät uusia asioita voidaan suoraan leimata sellaisiksi vähän lapsellisiksi ihmisiksi, joilla vain on hyvä mielikuvitus.
Tämän ajattelutavan mukaan aikuinen ihminen kun ei mielikuvitusta käytä, vaan hän pitäytyy niissä "tässä ja nyt" ajattelumalleissa, joiden avulla jo hänen esi-isänsä on tehnyt paljon rahaa. Mutta sitten kun tätä mallia lähdetään kriittisesti tarkastelemaan, niin voidaan kuitenkin todeta, että kehitys merkitsee uusia tuotteita. Ja jokainen yhtiö elää periaatteessa uuden innovaation kautta. Mikäli uusia tuotteita ei saada markkinoille, niin silloin kiinnostus yhtiötä sekä sen tuotetta kohtaan lakkaa. Jos esimerkiksi joku yhtiö tekee loistavan puhelin applikaation, niin hetken päästä tuo applikaatio löytyy jokaisesta puhelimesta, ja sen jälkeen yhtiön pitäisi löytää uusia tuotteita, joita se voi markkinoida, jotta rahan tulo yhtiöön säilyy.
Kun sijoittaja valitsee sijoituskohteen, niin hän tietenkin odottaa saavansa rahalleen vastiketta. Tuo vastike on siis se paljon puhuttu voitto. Eli jos sijoittaja on ostanut 100€ arvosta osakkeita, niin hän odottaa saavansa esimerkiksi 110€ tai enemmän jokaista sijoittamaansa satasta kohden. Mikäli yhtiö ei ole tunnettu, tai sitten se ei muuten ole vakuuttava, niin silloin yrittäjä sijoittaa rahansa jonnekin muualle. Yksi syy siihen, miksi yhtiö saa sijoituksia on se, että se ylipäätään tunnetaan. Jos sijoittaja ei edes tiedä yhtiön olemassaolosta, niin hän tuskin siihen sijoittaa rahojaan.
Kuitenkin jokaisen yhtiön normaali ansaintalogiikka pyörii yhtiön tuotteiden ympärillä. Tai sitten pois voidaan laskea esimerkiksi kryptovaluuttayhtiöt. Tai onhan niilläkin tuote, jonka nimi on kryptovaluutta. Jos kukaan ei osta yhtiön tuotteita, niin se tekee silloin tappioita. Joten rahan pumppaaminen tappioita tekevään yhtiöön ei ehkä ole ainakaan liiketoiminnan näkökulmasta katsottuna järkevää. Joku Venäjän tiedustelupalvelu voi taas olla taho, joka sijoittaa rahaa konkurssikypsiin korkean teknologian yrityksiin, joiden koneet se voi sitten laivata Venäjälle.
Kun yhtiö lähtee tekemään uutta ja ihmeellistä, niin sen pitää muistaa sekin, että uusi ja ihmeellinen ei ole välttämättä sellainen asia, mikä kiinnostaa ostajia. Eli jokaiseen tuotteeseen liittyy riski. Jos yhtiö jättäytyy vanhan tuotteen varaan, niin se saattaa silti menettää asiakkaitaan hyvinkin nopeasti, jos kilpailija tuo laadukkaamman sekä paremman tuotteen markkinoille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.