Tekoäly jaetaan neljään kategoriaan.
"Säädös luokittelee tekoälyjärjestelmät neljään eri luokkaan. Suurin osa järjestelmistä – esimerkiksi roskapostisuodattimet – kuuluu minimaalisen riskin luokkaan. Tähän luokkaan kuuluvilla järjestelmillä ei ole tekoälysäädöksessä asetettuja velvoitteita." (Tivi.fi/EU:n tekoälysäädös tuli voimaan – tällainen tekoäly on nyt kiellettyä)
"Erityisen avoimuusriskin luokkaan kuuluvat muun muassa tekoälykeskustelusovellukset ja syväväärennökset. Näiden järjestelmien pitää kertoa käyttäjilleen, että he ovat vuorovaikutuksessa koneen kanssa tai katselevat keinotekoisesti luotua sisältöä. " (Tivi.fi/EU:n tekoälysäädös tuli voimaan – tällainen tekoäly on nyt kiellettyä)
"Suuren riskin järjestelmiin kohdistuu tiukkoja vaatimuksia. Järjestelmiä käyttäessä täytyy hyödyntää muun muassa riskienvähentämisjärjestelmiä, yksityiskohtaista dokumentointia ja ihmisten suorittamaa valvontaa. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi rekrytoinnissa käytettävät tekoälysovellukset. " (Tivi.fi/EU:n tekoälysäädös tuli voimaan – tällainen tekoäly on nyt kiellettyä)
"Jotkut tekoälyjärjestelmät ovat nyt täysin kiellettyjä. Kielletyn luokan tekoälyjärjestelmät muodostavat komission mukaan ”selkeän uhan ihmisten perusoikeuksille.” Näihin järjestelmiin kuuluu esimerkiksi työpaikalla käytettävät tunteentunnistusjärjestelmät ja lainvalvontaan tarkoitetut reaaliaikaiseen biometrisen etätunnistamisen järjestelmät." (Tivi.fi/EU:n tekoälysäädös tuli voimaan – tällainen tekoäly on nyt kiellettyä)
Tekoälyä säätelevä lainsäädäntö on saatu aikaan EUssa, mikä tietenkin selkiyttää tekoälyn kehittämistä sekä sitä, mitä kaikkea tekoäly saa tehdä. Tekoälyn kohdalla ollaan puhuttu esimerkiksi siitä, miten tekoälypohjaiset järjestelmät havainnoivat tunnetiloja tai tunnistavat ihmisiä kadulta. Noiden järjestelmien kieltäminen on tietenkin äärimmäisen tärkeää yksityisyyden kannalta, mutta samalla kuitenkin herää muutamia muita kysymyksiä. Ja yksi niistä koskee tekoälyn kehittämistä ylipäätään. Tekoäly kehitettiin aluksi välineeksi, jonka avulla vähennetään stressiä. Mutta se on muuttumassa välineeksi, jonka avulla ihmisiä irtisanotaan. Sekä työelämän stressiä lisätään.
 |
Eli kun tekoäly tuo kaiken maailman taivaanrannanmaalaushetkiä työpaikalle, niin silloin tietenkin johtaja raportoi, että työläisillä on liikaa vapaata. Ja se aiheuttaa tietenkin tarpeen vähentää työläisten määrää. Yhtiö ei maksa turhasta, mutta onko tuossa tapauksessa tekoälyn syy se, että työntekijöitä irtisanotaan siksi, että tekoäly antaa heille vapaa-aikaa? Vai onko syy jossain muualla? Onko se miten tekoälyn avulla kehitetään työelämää kiinni esimerkiksi luutuneista asenteista? Eli ihmiset antavat potkut töistä eikä tekoäly. Jos yhtiön johto kokee asian niin, että tekoäly antaa heille mahdollisuuden antaa potkut puolelle työväestä, niin se on yhtiön johdon asia. Tuolloin itsestäni tuntuu ainakin siltä, että työntekijä on yhtiölle vain välttämätön paha.
Kun ajatellaan esimerkiksi ulkomaista työvoimaa, niin nykyään on ilmeisesti trendikästä palkata ulkomaisia osaajia, joiden takia suomalaiset eivät voi edes ajatella kilpailevansa noiden työläisten kanssa. Kun sitten internet teki mahdolliseksi siirtää kaiken ICT-alaan liittyvän koodauksen Intiaan, missä työläisten palkat ovat paljon EUta alhaisempia, niin silloin ei kukaan älähtänyt. Eikä jatkuva kilpailuasetelman ylläpitäminen työpaikoilla aiheuttanut ollenkaan stressiä. Mutta nyt kun työvoima korvataan kokonaan tekoälyllä, niin johan on stressin taso melkoinen. Kun tekoäly korvaa ihmiset, niin se sitten auttaa vähentämään myös noita intialaisia työntekijöitä.
Mutta samalla kuitenkin tilanne on ollut jo pitkään sellainen, että suomalaiset koodaajat eivät kykene kilpailemaan palkassa eivätkä osaamisessa intialaisten kanssa. Kun ihminen ei pääse töihin valmistumisen jälkeen, niin silloin hän ei pääse myöskään kehittämään omaa ammattitaitoaan sekä osaamistaan. Ja sen takia on ollut taloudellisesti järkevämpää palkata intialaisia koodaajia. Mutta sitten me voimme kohdata sen julman totuuden, että Intia on BRICS maa, jonka kautta esimerkiksi vientikiellossa olevia ohjelmiston kehittämiseen tarkoitettuja työkaluja voi joutua Venäjälle. Ja siksi koodauksen siirtäminen Intiaan on hiukan arveluttavaa.
Tekoäly joka havainnoi tunteita aiheuttaa lisää kysymyksiä. Eli pitääkö tekoälyn olla oikeasti sellainen, että se kykenee kaikkeen mahdolliseen sekä mahdottomaan? Vai riittääkö se että tekoälyn avulla voidaan tehdä esimerkiksi tietokoneohjelmia. Tekoäly on väline jonka olisi tarkoitus muuttaa työelämää inhimillisemmäksi sekä samalla antaa ihmisille aikaa tehdä asioita, joiden avulla tuotteesta tulee parempi sekä asiakastyytyväisyys kasvaa. Mutta tekoäly on tuonut työpaikoille aivan uuden ilmiön. Eli sen että työntekijöitä kuormitetaan uusilla tehtävämäärillä, joiden avulla on mahdollista vähentää työväkeä, sekä teettää samaa työmäärää puolitetulle työväen määrälle.
Eli se miksi tekoäly kehitettiin on tuossa mallissa käsitetty siten, että sen avulla voidaan vähentää henkilöstökuluissa, ja samalla myös jakaa tehtäviä entistä pienemmälle ihmistyöläisten joukolle. Tuolla tavoin saadaan sitten maksimoitua yhtiön tuottavuus siten, että saadaan vähän enemmän työläisiä siirtymään kohti työvoimatoimistoa. Mutta miksi tuottavuus ja kannattavuus maksimoidaan siten, että työnantaja irtisanoo pari työntekijää? Onko työvoiman irtisanominen oikeasti niin helppoa sekä mukavaa, että se on kannattavampaa kuin vähentää työtaakkaa tekoälyn avulla.
https://www.finnet.fi/tekoaly-mahdollistaa/
https://www.tivi.fi/uutiset/eun-tekoalysaados-tuli-voimaan-tallainen-tekoaly-on-nyt-kiellettya/08b42be7-1f22-46d6-9068-caf5120a2c53
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.