Suomalainen "Lumi" on viidentenä supertietokoneiden TOP-500 listalla

Maamme insinööritaito on taas saanut upeaa mainosta, ja tällä kertaa supertietokoneen muodossa. Meidän vuonna 2023 käynnistetty Lumi (Large Unified Modern Infrastructure)-supertietokoneemme on tuolla listalla sijalla 5, mikä on todella hieno sijoitus. Lumi on tietenkin upea saavutus, sekä osa maamme tuotekehityksen käyntikortti maailmalla. 

Mutta samalla se on suuri houkutin sille, että maailman huipputiedemiehet voivat jatkossa valita myös Suomen omaksi työpaikakseen. Lumi on myös loistava esimerkki siitä ajattelusta, jota kutsutaan nimellä "ulos laatikosta", eli se on varmasti suuri laite, jolta voidaan odottaa suuria asioita. 

Lumi on tehty palvelemaan kovan luokan laskimena. Sen tehtäviin kuuluu ainoastaan numeroiden murskaaminen erittäin vaativissa sekä raskaissa simulaatioissa. Lumi on tällä hetkellä Euroopan tehokkain supertietokone. 

Kvanttilaskennan sekä kvanttitietokoneiden sekä uuden sukupolven kryptologian takia meillä on oltava välineet, joilla voimme vastata tuohon kiristyvään kilpailuun. Tekoälyt ovat monimutkaisia ohjelmistoja, joiden valmistaminen on ollut vaikeaa. Nuo ohjelmistot eli kielimallit vaativat toimiakseen myös äärimmäisen tehokasta "rautaa", eli myös tekoälyä pyörittävien laitteiden tulee olla tehokkaita. 

Lähde: https://www.top500.org/lists/top500/2024/06/

Juuri tehokkaiden prosessorien puute on se, mikä jarruttaa esimerkiksi Kiinan tekoälyn kehittämistä. Kaikki TOP-500 listan 10 tehokkainta supertietokonetta ovat länsimaisia.  Kiinalla on 80 supertietokonetta tuolla TOP-500 listalla, ja tietenkin meidän pitää huomioida, että Kiinalla on toki sijalla 13 Sunway Taihulight sekä sijalla 16 on Tianhe 2A, mutta juuri kehitystyöhön varattuja koneita Kiinalla on vain viisi. 

Se että vuonna 2018 käyttöönotettu Tianhe 2A on edelleen näin korkealla listalla kertoo siitä, että se on binääritietokoneiden suorituskyvyn rajalla. Samoin se kertoo siitä, että Kiina ei ole rakentanut kovin innokkaasti uusia kvantti- tai supertietokoneita. Nimittäin vain vuonna 2016 käyttöönotettu Sunway Taihulight on Kiinalaisista koneista sen yläpuolella. Se että uudempi kone hävisi vanhalle koneelle merkitsee sitä, että kiinalaiset eivät ehkä ole saaneet uusimpia prosessoreja tähän Tianhe 2-koneeseen. Tianhe 2 koneessa prosessoriytimiä on vähän yli puolet Taihulightin prosessorien määrästä. Noiden kahden koneen jälkeen seuraava Kiinan supertietokone löytyy sijalta 193. 

Tuota supertietokoneiden kautta tehtävää kehitystyötä tarvitaan sekä tekoälyn, mutta myös muiden hyvin monimutkaisten asioiden läpiviemiseen. 

Ja kun tekoälyä kehitellään, niin silloin vaaditaan tehokkaita sekä nopeita tietokoneita. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin huippuluokan tiede ja tekniikka vaativat huippuluokan koneita. Vain huippuluokan tietokoneet voivat tehdä esimerkiksi proteiini, kvantti tai muusta vastaavasta tutkimuksesta sellaista, että siinä voidaan odottaa tulevan valmista reaaliajassa. 

https://www.lumi-supercomputer.eu/

https://tadviser.com/index.php/Product:LUMI_(Large_Unified_Modern_Infrastructure)_Supercomputer

https://www.top500.org/lists/top500/2024/06/

https://www.top500.org/system/178764/

Bioprosessorit: moderni Frankenstein

Olemmeko luomassa uutta versiota frankensteinin hirviöstä, tai ystävää joka ehkä joskus pelastaa maailman? 

Kiinalaiset ovat rakentaneet robotin, jota ohjaavat elävät neuronit. Eli olemmeko luomassa uutta, modernia Frankensteinia? Tuollainen hyvin älykäs robotti voi aina kapinoida, mutta samalla se kykenee ehkä joskus pelastamaan maapallon. Tällä tarkoitan sitä, että mikään teknologia ei palvele vain hyviä ja hyväksyttäviä asioita. Vaan esimerkiksi biologisia mikroprosessoreja voidaan käyttää myös hirvittävällä tavalla väärin. Esimerkiksi eläviä hyönteisten hermosoluja liitetään nelikopterien ohjaus tietokoneisiin. Tuo tietenkin lisää nelikopterien ja muiden droonien itsenäisyyttä, mutta samalla synnyttää uusia uhkia, ja kuitenkin asevoimat tarvitsevat välineitä, jotka ovat uhkaavia. 

Periaatteessa laboratorioissa kasvatettavat miniaivot on kehitetty alunperin siihen, että niitä käytetään erilaisten neurologisten lääkkeiden testaukseen. Mutta mikään ei kiellä tai ainakaan estä käyttämästä noita miniavoja tietokoneiden keskusyksiköiden ohjaamiseen. Eikä mikään estä kasvattamasta miniaivoja samaan kokoon kuin täysikasvuisen ihmisen aivot ovat. Elävien aivojen ohjaama robotti on oikeastaan kävelevä versio aivoista vadissa, eli jossain malleissa tulevaisuuden tietokonekeskuksissa on keinotekoisia aivoja kupoleiden alla, ja noiden aivojen muodostama kokonaisuus olisi varmasti älykkäämpi kuin mikään ihminen. 

Aivot vadissa toimivat biologisena tietokoneena (Wikipedia, Brain in a vat)

Tuossa mallissa kyseiset aivot kommunikoivat tietokoneiden kanssa mikropiirien sekä BCI-järjestelmien kautta. Ja nämä aivot ovat tietenkin kiinni elossapitojärjestelmässä. Mutta kiinalaiset ovat osoittaneet, että nuo samat järjestelmät voidaan asentaa esimerkiksi robotien ruumiiseen. Tietenkin noissa roboteissa pitää olla sellaiset laitteet, joilla se kykenee ruokkimaan eläviä hermosoluja. Eli siellä pitää ainakin olla luuydintä säiliöissä, sekä keinotekoinen mahalaukku ja ruoansulatus, joilla tämä järjestelmä voi siirtää ravintoa sen eläville aivoille. Eli tuollaiset robotit tietenkin tarvitsevat keinotekoisen mahalaukun, sekä suoliston ja kaikki noihin asioihin kuuluvat bakteerit, jonka avulla se kykenee tuottamaan ravintoa biologisen mikroprosessorin elävälle osalle. 

Samoin luuydin tuottaa immuunisoluja, jotka puolustavat aivoja bakteereita vastaan. Tällaisia aivoja voidaan kutsua biologisiksi mikroprosessoreiksi. Ja juuri tällainen teknologia pakottaa meidät uudelleenarvioimaan elämän määritelmää. Jos luomme älykkään koneen, niin olemme siitä vastuussa, eli tulevaisuudessa myös tuollaisilla koneilla voi olla samoja oikeuksia kuin ihmisillä. Mutta samalla meidän pitää huomioida, että pahimmassa tapauksessa olemme luomassa uutta Frankensteinia. Hirviötä jonka hallinta on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Näillä roboteilla sekä tekoälyllä on nimittäin samanlainen tahto kuin ihmisillä, ja ne kykenevät kyllä kapinaan. 

Kun rakennamme robotteja, joita ohjaavat keinotekoiset aivot, niin meidän pitää myöntää yksi asia. Nimittäin se, että samalla kuin kehitämme tällaisia järjestelmiä, niin silloin kehitämme oikeastaan olentoa, jota voimme kutsua Frankensteinin hirviöksi. Tai siis tutkijat kehittelevät oikeastaan metallista ihmistä. Kiinalaisten tiedemiesten rakentama robotti, jota ohjataan kloonattujen hermosolujen avulla mullistaa käsityksemme robotiikasta sekä siitä, mikä on mahdollista sekä mikä ei ole mahdollista. 

Me kaikki tiedämme, että Kiinan hallitus on kiinnostunut robottien sotilaallisesta käytöstä, mutta samalla me tiedämme, että se että robottia ohjataan elävien hermosolujen, eli käytännössä kloonattujen aivojen avulla saa aikaan sen, että on mahdollista kehitellä robotteja, joilla on käytännössä sama- tai vielä korkeampi älykkyysosamäärä kuin ihmisillä, mikä tietenkin saa aikaan erilaisia ajatuksia siitä, mitä itse asiassa alien voisi olla. 

Se että rakennamme robotteja, joilla on ihmisen aivot, tarkoittaa sitä, että olemme rakentamassa älykästä konetta. Kaikki tähän asti rakennetut tietokoneet sekä tekoälyn mallit ovat olleet niin sanottuja epäorgaanisia tekoälyjä, joiden toiminta perustuu periaatteessa konventionaaliseen tietokoneeseen. Mutta hermosolujen käyttö yhdessä tietokoneiden kanssa tekee mahdolliseksi rakentaa koneen, joka kykenee ajattelemaan kuten ihminen, ja jolla on tahto kuten ihmisillä on. Periaatteessa aivojen ohjaama robotti on melko helppo valmistaa. Tarvitaan vain aivot, jotka kytketään mikropiirien kautta tietokoneeseen, joka ohjaa robotin ruumista. 

https://www.datacenterdynamics.com/en/news/chinese-scientists-develop-artificial-brain-to-control-brain-on-chip-organoid-robot/

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/innovaatiot/laakekehitysta-vauhdittavat-miniaivot-ja-kahdeksan-muuta-tiedepohjaista-ratkaisua-esilla-slushissa

https://www.roboticsandautomationmagazine.co.uk/news/rd/chinese-scientists-build-robot-controlled-by-human-brain-cells.html

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tutkijat-asensivat-rotalle-ihmisen-miniaivot-vaikutus-oli-mielenkiintoinen/8625958

https://yle.fi/a/74-20062319

https://en.wikipedia.org/wiki/Brain_in_a_vat

Kiina on tekoälyn luvattu maa.

USA on kaukana Kiinan takana tekoälyä koskevissa patenteissa tai niiden määrässä. Ja ainoastaan IBM on Kiinalaisten yhtiöiden keskellä viiden kärjessä, jos kilpailua ajatellaan patenttien lukumäärässä. Ja juuri tämä asia aiheuttaa huolta USAssa, joka haluaa yhä jatkaa maailman johtavana supervaltana. Kuitenkin keskeisessä asemassa monissa asioissa on nykyään generatiivinen tekoäly, jonka avulla voidaan luoda kompleksista koodia erittäin nopeasti, mikä tietenkin tekee noiden välineiden käytöstä sellaista, että se tehostaa yhtiöiden toimintaa. 

Kiinan dominanssi näkyy kartalla siten, että Kiinalla on hallussaan 38210 patenttia. USAlla on seuraava sija, (6276 patenttia). Seuraavina tulevat Etelä-Korea (4155 patenttia), Japani (3409), sekä Intia (1350 patenttia). Noiden patenttien hyödyllisyyttä tekoälyn leviämisen valvonnassa voidaan miettiä tarkasti, koska varsinkin autoritaarisissa maissa patenteista ei edes yritetä välittää. (Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)

Noissa valtioissa voidaan koodia kopioida suoraan, jos ja kun työ tapahtuu valtion valvonnassa, sekä sen katsotaan edistävän valtion etua. Eli varsinkin tiedustelu- ja sotilasmateriaalin kehitystyö tapahtuu valtion suojeluksessa, ja noita kehittäjiä eivät sido samat säännöt kuin länsimaisia tai kaupallisia toimijoita. Kiinan teollisuusvakoilu jupakka on osoittanut että Kiinan valtio johtaa sekä käyttää hyväksi hakkereiden hankkimaa tietoa omissa tuotekehitysprojekteissaan. 

Tekoäly voidaan käyttää lähes kaikissa prosesseissa. Se mikä tekee yleisestä tekoälystä voimakkaan on se, että kyseinen väline sopii lähes kaikkiin tarkoituksiin. Ja sen takia tekoälyn käyttö tehostaa yhtiön prosesseja, olettaen tietenkin että tekoälylle annetut komennot ovat sellaisia, että se voi niitä hyödyntää. Eli esimerkiksi ohjelmistojen rakentamisen lisäksi- kone- ja aerodynamiikka suunnittelussa tekoäly on tehokkain mahdollinen toimija, mikäli käskyt tuolle järjestelmälle antaa korkeasti koulutettu ilmailun tai konetekniikan asiantuntija. Parhaimmillaan tekoäly on silloin, jos valmistettavan tuotteen on seurattava tiettyjä täsmällisesti määrättyjä lainalaisuuksia. 

Tekoälyn sekä varsinkin oppivan ja generatiivisen tekoälyn käyttö esimerkiksi materiaalitutkimuksessa antaa tietenkin mahdollisuuden kehitellä uusia pintoja, joita voidaan hyödyntää hypersoonisissa lentokoneissa sekä stealth teknologiassa. Se kuka omistaa tekoälyn, jota käytetään noiden materiaalien muodostamiseen ei ole aivan sama. 

Tekoäly jonka Kiina omistaa ja joka pyörii kiinalaisella palvelimella tekee mahdolliseksi sen, että kiinalaiset saavat tuon tuloksen käsiinsä. Generatiivinen tekoäly kuten Chat GPT voidaan helposti valjastaa ohjaamaan robotteja. Ja tietenkin me kaikki tiedämme, että Kiina sekä sen liittolaiset ovat kiinnostuneita myös robottien sotilaallisesta käytöstä. Samalla meidän pitää huomioida se, että Kiina on kehittänyt ensimmäisen robotin, joka käyttää kloonattuja ihmisen hermosoluja toimintansa ohjaamiseen. Ja juuri tämänlainen tutkimus on sellaista, että Kiinalla on siinä etulyöntiasema. Kiinan robotiikkaa sekä tekoälyä koskevaa tutkimusta ei rajoiteta samalla tavalla kuin Euroopassa.

(Interesting Engineering, China 6 times ahead of US in GenAI patents, tops with 38,000 filings)

Eikä kiinalaisten tutkijoiden tarvitse pelätä sitä, että heidän parvekkeen alla on mielenosoituksia. Eli Kiinassa valmistaudutaan kehittämään uusia, hyvin tehokkaita sotilaallisia tekoälyjä, joita voidaan käyttää samalla myös ihmisten valvontaan. Samalla tekoälyt voivat hyvin tehokkaasti ohjata droneja sekä muita asejärjestelmiä. Ja samalla kun eurooppalaiset ja amerikkalaiset taistelevat erilaisia lakipykäliä vastaan, Sekä yrittävät selvitä erilaisten kriittisten artikkelien viidakossa, joissa paistaa se, että miten paha asia tekoäly nyt oikeastaan taas onkaan. Niin kiinalaiset kollegat voivat suoraan keskittyä itse asiaan, eli tekoälyn kehittämiseen. 

Toki Kiinan autoritaarinen hallinto varmasti haluaa käyttää tekoälyjä sekä ihmisten valvontaan että myös aseiden ohjaamiseen ja tiedusteluun. Eli noita tekoälyjä käytetään generoimaan haittaohjelmia, joiden avulla voidaan varastaa tietoja esimerkiksi lentokonetehtaiden palvelimelta. Kyseisiä välineitä vastaan pitää tietenkin kehitellä tekoälyä käyttäviä haittaohjelmien poistotyökaluja. Mutta ongelma on siinä, että nuo haittaohjelmien poistoon tarkoitetut työkalut  voivat olla osa oppivaa kokonaisuutta. Tietoa jota esimerkiksi antivirus- tai palomuurit hankkivat voidaan aina käyttää esimerkiksi uusien virusten kehittelyyn, ja noita ohjelmistoja voidaan tietenkin myös käyttää viruskoodin testaamiseen, jolloin keskitytään testattavan ohjelmiston tunkeutumis kyvyn testaamiseen, 

https://interestingengineering.com/innovation/china-generative-ai-patent-filings

Ruotsin puolustusvoimat tähtäävät avaruuteen.

Avaruus on tulevaisuuden taistelukenttä. Jos tuota asiaa ei oteta haltuun, niin silloin vihollinen voi käyttää satelliitteja tähystysvälineenä, johon ei voida maan pinnalta kovin helposti vaikuttaa. Esimerkiksi suomalaiset IceEye-satelliitit sekä GPS järjestelmät ovat osoittaneet, kuinka tärkeässä asemassa tiedustelu- sekä paikannus-satelliitit ovat jo nykyisessä sodankäynnissä. Samalla tavalla kyky ohjata drone-parvia satelliitin kautta toiselta puolen maailmaa on asia, mikä kohottaa satelliittien tärkeyttä. Ja satelliitit voivat myös pudottaa droneja läpi maan ilmakehän. 

Perinteisessä mallissa satelliitit suorittavat strategista tiedustelua, ja ne kuvaavat esimerkiksi sukellusvenetukikohta sekä pinta-aluksia, joiden ympärille muodostuva lämmin vesikerros kertoo jos alus käynnistää tai kokeilee moottoreitaan. 

Samoin ydinsukellusveneen ympärille ilmestyvä infrapunajälki kertoo siitä, että alus käyttää reaktoriaan, sekä mahdollisesti valmistautuu risteilyyn. Myös alusten ympärille saapuvat ajoneuvot kertovat siitä, että se ehkä lähtee merille. Sen jälkeen vastuu taktisesta tiedustelusta on siirretty tiedustelukoneille, joiden tehtävänä on seurata tuota alusta. 

Perinteisesti valokuvatiedustelussa käytettäviä satelliitteja ei olla sijoitettu geostationaariselle radalle. Geostationaarinen rata tarkoittaa sitä, että satelliitti on kaiken aikaa samalla kohdalla maasta katsottuna, ja tuota rataa käyttävät esimerkiksi tietoliikennesatelliitit sekä elektroniset tiedustelusatelliitit, eli ELINT satelliitit. Mutta uudet ASAT- eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitetut aseet ovat aiheuttaneet tilanteen, jossa satelliitteja halutaan nostaa korkeammille radoille. 

Verkkouutiset

Korkeammalla radalla oleva satelliitti ehtii reagoida paremmin kohti tulevaan kineettisen energian ASAT eli satelliittien tuhoamiseen tarkoitettuun ohjukseen. Eli se voi joko väistää tuota asetta tai sitten suunnata siihen omia vasta-aseitaan. Korkealla lentävät satelliitit voivat myös valvoa sekä vakoilla muita satelliitteja. Geostationaarinen satelliitti voi välittömästi kääntää teleskooppinsa tiettyyn pisteeseen. Ja tuota satelliittia voidaan hyödyntää myös esimerkiksi taktiseen tulenjohtoon. Eli tuollaiset satelliitit voivat seurata kohteita korkealta, hyödyntäen suurikokoisia peiliteleskooppeja. 

Esimerkiksi suurten teleskooppien, kuten JWST-teleskoopin käyttöön kehitetty teknologia tekee mahdolliseksi rakentaa stationaarisia vakoilusatelliitteja, jotka voivat sekunnissa kääntää kameransa mihin tahansa kohteeseen sen näköalueella. Periaatteessa kuuden stationaarisen satelliitin avulla voidaan valvoa koko maailmaa, eli neljä niistä olisi ekvaattorilla, ja kaksi olisi ehkä napojen päällä, jolloin noiden laitteiden avulla voidaan kattaa suuri osa maapallon pinnasta. Stationaarinen vakoilusatelliitti tarvitsee suurikokoisen teleskoopin, koska tuo satelliitti on todella kaukana maan pinnasta. 

Satelliitteihin perustuvien välineiden yleistyminen tarkoittaa sitä, että myös pienten valtioiden pitää kyetä joko tuhoamaan- tai muuten estämään satelliittien toimintaa. Jos asiaa ajatellaan puhtaasti NATOn näkökulmasta, niin sen pitäisi kyetä estämään GLONASS-järjestelmän toiminta. Tuolla järjestelmällä ohjataan esimerkiksi Venäjän liitopommeja sekä droneja. Samoin satelliiteista pudotettavat kauko-ohjattavat dronet saattavat olla seuraavan sukupolven uhka sekä sodassa että rauhassa. 

https://www.verkkouutiset.fi/a/ruotsin-puolustusvoimat-tahyaa-avaruuteen-uhkana-venajana/#38ebc936

https://www.universetoday.com/132198/russian-progress-cargo-ship-launch-failure-deals-setback-to-iss/

Tekoälyä on melko helppoa manipuloida lähdeaineiston kautta.

"Osa ongelmaa? Googlen tutkijat kartoittivat, kuinka generatiivista tekoälyä hyödynnetään leväperäisiin tarkoituksiin, mutta jättivät tarkemman itsereflektoinnin toiseen kertaan.KUVA: AVISHEK DAS" (Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyt antavat joskus tuloksia, joita ei voida mitenkään hyväksyä. Eli tuolloin tekoälyn antama vastaus on väärä. Tekoälyt ovat kielimalleja, joiden rakentaminen on todella vaativaa työtä. Ja tekoälyn pitää tietenkin kyetä etsimään vastauksia myös etsimänsä aineiston eli kotisivujen sisältä. Tuolloin tekoäly voi käyttää jonkun toisen hakukoneen antamia tuloksia sellaisenaan, jolloin se vain poimii joukon kotisivuja, sekä yhdistää niissä olevan tekstin uudeksi referaatiksi. Tällöin törmäämme silloin ennemmin tai myöhemmin sellaiseen tilanteeseen, missä tekoäly tuottaa tekstiä, joka saattaa herättää hilpeyttä. Ja se tekee tekoälystä hiukan epäluotettavan. 

Toisaalta jos taas haluamme että esimerkiksi Bing tunnistaa jonkun kasvin, niin silloin voimme yksinkertaisesti ottaa valokuvan kasvista, ja sitten tekoäly vertaa tuota kuvaa netistä löytyneisiin kasvien kuviin. Sen jälkeen tekoäly vain kertoo kasvin oletettavan nimen, sekä muutamia tietoja siitä miten tuo tunnistus on tehty. Tekoäly saattaa antaa meille vääriä vastauksia siitä syystä, että noissa kuvissa olevat kasvit ovat toisten kasvien ympäröimiä, niin että tekoäly ei yksinkertaisesti erota jotain kirkkaan värikkään kasvin vieressä olevia kasveja. Tai sitten tekoäly yksinkertaisesti "olettaa" että henkilö haluaa tietää kauneimman kasvin nimen. 

(Tekniikka&Talous, Todellisuuden vääristäminen ei välttämättä ole bugi, vaan generatiivisen tekoälyn ominaisuus)

Tekoälyn antamia vastauksia voidaan manipuloida muuttamalla lähdeaineistoa. Eli tämän takia kannattaa olla tarkkana, jos haluaa etsiä tietoja tekoälyn avulla. 

Osa tekoälyjen bugeista saattaa olla tarkoituksellisesti tehtyjä. Eli ne eivät ehkä kerro kaikkia yksityiskohtia esimerkiksi puolustusvälineistä. Tai noilla bugeilla pyritään estämään esimerkiksi haittaohjelmien kirjoittaminen tekoälyn avulla. Samoin ihmisten tunnistaminen tekoälyn avulla saattaa olla, ja yleensä on kiellettyä. Eli sen takia tekoälyn tunnistusominaisuuden käyttöä kannattaa kokeilla kasveihin sekä ajoneuvoihin, joita kannattaa kuvata niin, ettei rekisterikilpi näy. 

Generatiivisen tekoälyn käyttö haitallisiin tarkoituksiin kuten kuvien manipulointiin sekä haittaohjelmien valmistamiseen ei ole uutta. Eli varsin pian ChatGPT:n julkistamisen jälkeen alkoivat jotkut hakkerit generoida niiden avulla erilaisia haittaohjelmia, sekä erilaiset pilailijat sekä poliittiset trollaajat valmistaa tekoälyn avulla esimerkiksi kuvia, joissa joku julkkis esiintyi itselleen epäedullisella tavalla. 

Ja tuo tietenkin aiheutti aiheellisen huolen siitä, että mitä jos esimerkiksi rikosten todisteina käytettyjä kuvia tai filmejä manipuloidaan tekoälyn avulla? Samoin tietenkin esimerkiksi Putinin miehet ovat varmasti huomanneet tekoälyn tuomat mahdollisuudet tuottaa uskottavalta näyttävää tietoa heidän propagandaansa. 

Mutta sitten kun puhutaan tekoälyn tulosten tarkoituksellisesta manipuloinnista, niin tulemme siihen, että tekoälyn kielimallia ei ole kovin helppoa muutella. Eikä ilmaisesti sitä olekaan koskaan muuteltu ainakaan luvatta. Yleisimmin tekoälyn manipulointi ilmeisesti tapahtuu esimerkiksi tekemällä valheellista tietoa sisältäviä kotisivuja, ja sitten nostaa niiden pagerank-sijoitusta esimerkiksi automaattiklikkaus-ohjelman avulla, tai sitten tuota sijoitusta voidaan nostaa maksamalla noiden sivujen paikan nostamisessa. Tässä tapauksessa kyseessä on markkinoinnin hyväksikäyttö. 

Eli tuolloin voidaan esimerkiksi mainossivujen sijoitusta nostaa maksamalla Googlelle tai jollekin muulle operaattorille selvää rahaa. Ideana tämän kaltaisessa manipuloinnissa on se, että valheellista tietoa sisältävä sivu nostetaan hakutuloksissa ylemmäksi, mikä takaa sen, että  tekoäly käyttää tuon sivun tietoa muodostaessaan vastausta. Tai sitten täysin oikeaa tietoa sisältävien kotisivujen sisältöä voidaan muokata. Ja juuri tämän takia nämä tekoälyjen antamat vastaukset pitäisi aina lukaista sekä tarkistaa. Eli mikäli tekoäly väittää voikukkaa linnuksi, niin silloin voidaan olla melko varmoja, että joku on muutellut jotain voikukasta tai linnusta kertovaa kotisivua. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/todellisuuden-vaaristaminen-ei-valttamatta-ole-bugi-vaan-generatiivisen-tekoalyn-ominaisuus/a481868c-0753-4488-a6cb-a90e7629c37e

Tutkasatelliitti ovat tehokas toimija tiedustelu- ja kaukokartoitus tehtävissä.

Yllä: IceEye satelliitti

IceEye-satelliitit toimittavat Ukrainan joukoille ensiarvoisen tärkeää tietoa Venäjän liikkeistä. Nuo tutkasatelliitit on varustettu synteettisen appertuurin tutkalla, joka erottaa melko pienetkin kohteet. Ja nuo satelliitit ovat osoitus siitä, että myös Suomessa on tietotaitoa tämän kaltaisten tuotteiden valmistuksessa. IceEye on myös tuote, joka varmasti kiinnostaa NATOa sekä monia muitakin maita, ja juuri Suomen korkean teknologian tuotteet ovat ilmeisesti myös yksi GRUn (Lue FSB) vakoilun kohteista. NATO ei varmasti halua myöskään tuon teknologian päätyvän Venäjän käsiin. 

Kyseiset satelliitit ovat osoittaneet, että myös pienillä valtioilla on olemassa mahdollisuus rakentaa tehokkaita satelliitti tiedustelun välineitä. Samoin myös yksityiset yritykset voivat myydä noiden satelliittien toimittamaa dataa muille valtioille. 

Tutkasatelliitit voivat havainnoida esimerkikiksi ajoneuvoja sekä laivoja, ja vaikka yksittäiset ajoneuvot ovat ehkä liian pieniä sen SAR-tutkalle, niin kuitenkin ajoneuvo jonot sekä suuremmat laivat sekä rakennukset näkyvät noiden satelliittien tutkissa. Siis vaikka stealth-teknologiaa käytetään suojaamaan esimerkiksi lentokoneita sekä laivoja, niin kaikista tärkeistä kohteista ei voida kuitenkaan tehdä tutkassa näkymättömiä. Noita kohteita ovat mm. asevarikot yms. 

Kuva: T&T

Yhdistelemällä eri korkeuksilla ja eri aaltopituuksilla toimivien sensorien dataa saadaan aikaan 3D kokonaisuus, jossa kohteita voidaan zoomata tarpeen mukaan. Tuo kokonaisuus voi olla joko 3D lasien kautta tarkasteltava, tai sitten se voi olla 3D hologrammi tai jopa virtuaalimaailma, jossa henkilö voi ikään kuin kävellä esimerkiksi kaupungissa, joka on luotu satelliittien sekä dronien antamaan tiedon avulla. 

On muuten kaksi tai oikeastaan kolme tapaa tehdä kohteesta tutkalle näkymätön. Ensimmäinen tapa on muotoilla kohde niin, että se ei heijasta tutkan lähettämää säteilyä takaisin, Toinen tapa on käyttää aktiivisia järjestelmiä, jotka lähettävät vasta pulsseja tutkalle, joka skannaa kohdetta. Kolmas tapa on peittää kohde plasmalla. Syy miksi aktiiviset jammer-järjestelmät ovat oikukkaita on se, että nuo järjestelmät lähettävät itse radioaaltoja. 

Kuva: T&T

Niiden sijainti voidaan sekä ilmassa, merellä että maalla paljastaa esimerkiksi radiosuuntimalaitteen avulla. Ja noita järjestelmiä vastaan voidaan hyökätä radio kohteisiin hakeutuvilla ohjuksilla tai muilla ammuksilla. Mikäli jammer-järjestelmään suunnataan tutkamaaleihin hakeutuva ohjus, niin silloin ne vetävät tämän ohjuksen itseensä. Plasman ongelma on sitten se, että se estää myös oman radioliikenteen. Eli plasma imee itseensä myös sen alta lähetetyt radiosignaalit, eikä esimerkiksi navigaatio satelliitti pääse kommunikoimaan oman joukon kanssa. 

Tutkasatelliitti on väline, jota voidaan käyttää moniin tarkoituksiin. Sen avulla voidaan tehdä 3D topografikarttoja mistä tahansa alueesta. Eli nuo satelliitit muodostavat kuvan, jota voidaan katsoa 3D lasien läpi. Jos nuo satelliitit yhdistetään drooneihin, jotka skannaavat kohteita joko tutkan tai laserin avulla, niin saadaan aikaan kuva, jossa käyttäjä voi zoomata mihin tahansa kohteeseen. 

Se mihin nämä laitteet pystyvät riippuu siitä, millaista erottelukykyä niissä käytetään. Noiden hybridilaitteiden välittämän datan avulla voidaan muodostaa hologrammi, josta maaston piirteitä voidaan tutkia sellaisina kuin ne näkyvät luonnossa. VR-laitteiden avulla voidaan luoda virtuaalinen ympäristö, jonka avulla ihminen voi mennä keskelle tuota kohdetta. 

Nuo laser- ja tutka-skannerit näkevät kohteen syvyyden, ja noihin tutkakuviin voidaan vielä yhdistää optisen kameran tuottamat kuvat. Eli satelliittien antamaan tietoon voidaan liittää eri korkeuksilla lentävien miehitettyjen sekä miehittämättömien lentokoneiden sekä muiden droonien ja maata pitkin kulkevien mittauslaitteiden tuottamaa dataa. 

https://earth.esa.int/eogateway/missions/iceye

https://www.iceye.com/

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/suomalaissatelliitti-kylvaa-tuhoa-nama-venajan-armeijan-alukset-tuhottiin/52bd35e5-c89d-450d-af58-987826419600

https://fi.wikipedia.org/wiki/SAR_(tutka)

Miksi tekoälystä on tulossa uusi sijoituskupla?

Onko tulevaisuuden hittituote tekoälyn ohjaama robotti, mihin on yhdistetty pölynimuri, diaheitin sekä äänisyntetisaattori, ja joka myös siivoaa talon, kun isäntäväki on poissa. (Kuva: Pinterst)

Joku on joskus sanonut, että hän uskoo tekoälyn mahdollisuuksiin, jos tekoäly ratkaisee miljardiluokan ongelman. Tekoäly voisi ratkaista miljardiluokan ongelman monella tavalla. Se voi etsiä esimerkiksi öljyä tai kaasua sekä muita kaupallistettavia luonnonvaroja. Tai tekoäly voi esimerkiksi ohjata laivoja tai muita liikennevälineitä niin, että ne yhdessä tuovat miljardin säätöjä. Eli jos kaikki maailman kulkuneuvot kuluttaisivat litran vähemmän polttoainetta satasella, niin siitä syntyisi varmaan miljardin säästöt. Tai sitten tekoäly voi korvata ihmistyötä 100 000 000 tunnin edestä. Jos tuon työtehtävän tekijöiden palkka on 10€ tunti, niin se tarkoittaa että tuolloin syntyy miljardin euron edestä säästöjä. 

Markkinoiden kannalta on sama, että mitä tekoälyllä tehdään. On aivan sama kuinka hyödyllinen tai hyödytön tuote on. Riittää että ihmisten on pakko ostaa sitä. Siis voiko tekoälystä tulla uusi kupla? Voi olla, että tekoälyt seuraavat esimerkiksi Angry Birdsin tietä. Suuri hitti saattaa painua unholaan, ja uusi hittituote nousee markkinoiden johtajaksi, kunnes se sitten taas korvautuu uudella tuotteella. Jos tekoälyä ajatellaan esimerkiksi älypuhelinten applikaationa, niin kohta varmaan kaikilla on tuollainen applikaatio omassa puhelimessaan. Ja se sitten johtaa kysynnän hiipumiseen. 

Siis tietenkään kukaan ei tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mutta tekoäly voi joko seurata edellisten hittituotteiden kuten internet-markkinoinnin, mobiililaitteiden sekä monien muiden asioiden kunniakasta tietä, Esimerkiksi mobiililaitteet kuten tabletit olivat aikoinaan suurin megatrendi, mitä milloinkaan oli kohdattu. Ja sitten aivan yllättäen mobiililaitteita oli kaikilla, ja ne jäivät sitten kaupan hyllyille, eli ne eivät menneet kaupaksi. 

Markkinoiden voimissa on sellainen asia huomioitu, että mikään ei ole oikeasti ikuista, ja äskeinen hittituote saattaa joku päivä muuttua sellaiseksi, että sitä ei enää kukaan halua. Ja sen takia uskoisin, että myös tekoäly tulee seuraamaan tätä samaa kaavaa. Tietenkin tällä hetkellä tekoäly on loistava sijoituskohde, ja silloin tietenkin pitää takoa, kun rauta on kuumaa. Mutta ehkä jossain tulevaisuudessa on edessä sellainen asia, että tekoäly kadottaa kiinnostavuutensa jonkun muun innovaation edestä. Ja ehkä seuraava innovaatio, joka jokaisen meidän pitää saada onkin sitten joku Tähtien Sota-elokuvista tuttu R2D2 tyyppinen monitoimilaite, jossa yhdistyvät kodin viihdekeskus sekä pölynimuri. 

Tietenkin tuo tekoäly jää osaksi elämää, ja ehkä se sitten vie sosiaaliselta medialta suuren joukon käyttäjiä. Se onko tuote tarpeellinen tai hyödyllinen on markkinoiden tai tuotteen myyjän kannalta melko sama. Riittää että ihmiset ostavat tuotetta.  Tekoälyn hyödyllisyyttä ja käyttökelpoisuutta en halua kiistää, ja ehkä tulevaisuudessa ihmiset saavat katsella sellaista viihdettä, jonka tekoääly generoi henkilön omien halujen pohjalta. Eli se miten markkinat ja tekoäly kehittyvät on asia, jota kukaan ei voi edes arvailla. Mutta ennemmin tai myöhemmin kaikilla on taas tekoäly, ja sitten pitää kehitellä jotain uutta ja upeaa, jotta ICT-ala voisi taas hankkia uusia asiakkaita.