Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä?

Se tekeekö tekoäly meistä tyhmiä riippuu siitä, että ulkoistammeko me ajattelumme tekoälylle. Siis jos asennoidumme tekoälyyn siten, että tottelemme sokeasti sitä, mitä tekoäly sanoo, niin varmasti meidän oma osaamisemme sekä kykymme analysoida tietoa laskee. Eli tekoäly perii tuolloin työnjohdon aseman, ja ryhtyy jakamaan meille käskyjä. Tekeekö tekoäly meistä tyhmiä riippuu siitä, että annammeko sen ajatella puolestamme. Eli jos emme viitsi lukea mitään, vaan kaikki aikamme menee erilaisten viihdetoimintojen käyttöön, niin silloin tekoäly voi alentaa kognitiivista kapasiteettiamme. Mikäli vain kysymme tekoälyltä asioita, emmekä edes viitsi lukea näitäkään vastauksia, niin se varmasti ei ole meille hyväksi. 

Tekoäly muuttaa joka tapauksessa työelämää. Mutta tekeekö se meistä tyhmiä? Vastaus riippuu siitä, miten me käytämme tekoälyä. Tekoälyn avulla voidaan työskentelyä tehostaa, ja se tietenkin on yritysten omistajien etu. Toisaalta taas tekoäly vie työpaikkoja sekä veronmaksajia. Me voimme siis käyttää tekoälyä niin, että tarkastamme kaikki sen antamat tulokset. Ja sitten korjaamme noita asioita, joita tekoäly tekee väärin. Mutta sitten toisaalta, kuinka monta kertaa normaalissa työelämässä käytetään dataa sillä tavalla, että esimerkiksi analysoijan pitää etsiä tieto vapaasta tai avoimesta internetistä? 

Tuollainen asia tietenkin on välttämätöntä, jos haluamme tehdä esimerkiksi tohtorin väitöskirjan, mutta usein yhtiön sisäiset raportit tehdään sellaisen tiedon perusteella, joka on yhtiön itsensä tuottamaa. Ja tietenkin työnantajat varmaan haluavat käyttää tekoälyjä, jotka eivät koskaan mene lakkoon tai pidä ylimääräisiä kahvitaukoja. Siis se mitä työpaikalla tehdään pitäisi olla yhtä tärkeää, kuin miten monta tuntia siellä vietetään. Oleskelu työpaikalla ei ole ehkä kaikkein järkevin asia, mitä ihmiset sitten voivat tehdä. Kun työpaikalla ei tehdä työtä, niin se saattaa aiheuttaa turhautumista. Ihminen kokee pitkästymistä, niin silloin ilma täyttyy paperipalloista, joilla pelataan roskakori-koripalloa. 

Siis tietenkin kahvitaukoja voidaan aina laskea. Mutta jostain syystä kahvi- ja tupakkatauot eivät ole poissa työnantajien maksamasta ajasta. Työelämä ei meillä houkuttele kovin syvällisiin pohdintoihin. Meillä houkutellaan siihen, että työnantajan edustaja, jota työnjohtajaksi kutsutaan antaa käskyt. Työnantaja sitten maksaa siitä, että alaiset tottelevat noita käskyjä. "Katse koneeseen" on työpaikan ohje numero yksi. Samoin jos virheitä tehdään niin, ensin katsotaan joku muu, jonka päälle virheet voidaan sysätä. Ja sitten vasta lähdettään tekemään pohdintoja asioista. Asioita voidaan pohtia hyvinkin syvällisesti esimerkiksi jossain työajan jälkeisessä ravintola-illassa. Tai siellä voidaan haukkua jotain työkaveria, joka ei ole aivan yhtä sosiaalinen kuin muut. 

Mutta siis kuinka usein me ihmiset nyt sitten tarkastamme ylipäätään mitään kirjoituksia, tai niissä käytettäviä lähteitä? Varmaan joku tohtoriksi väittelevä tekee tällaisia asioita. Mutta miten on se tavallinen työläinen, joka tekee esimerkiksi kirjanpitotyötä? Tarkastaako hän ehkä lähteitä kovin tarkasti? Ja miten hän sitten käsittelee lähteitä? Siis kun luet tätäkin tekstiä, niin klikkaatko koskaan tekstin lopussa olevaa linkkiä, tai katsotko edes sitä, millaisia lähteitä nyt olen sattunut löytämään? Joku tekoälypomo on sanonut, että tekoäly vähentää saastuttamista. 

Mutta siis tekoäly vähentää saastuttamista vain silloin, jos se aiheuttaa sen, että ihmiset jäävät kotiin tekemään etätyötä. Jos ihmiset purjehtivat toimistolle käyttämään tekoälyä, niin silloin se ei varmasti koskaan tuota saastuttamista vähennä. Mutta siis tekeekö tekoäly meistä tyhmiä? Siis tekoäly on asia joka varmasti tehostaa työelämää. Sen tarkoitus olisi siis vähentää työntekijän kuormitusta, mutta jos se aiheuttaa sitten irtisanomisia, niin silloin tekoäly ei varmasti tuota kuormitusta vähennä. 

Kuormituksen väheneminen johtaa tietenkin siihen, että työntekijä saa lisää vapaa-aikaa. Tuo asia houkuttelee työnantajia tekemään henkilöstön vähennyksiä. Mutta voidaan aina leikkiä sitä, että mitä jos työnantaja ei tekisi noita vähennyksiä? Se miten sitten asiat menevät, riippuu työntekijöistä. Me voimme viettää kahdella tavalla tuota lisääntynyttä vapaa-aikaa. Eli voimme lukea kirjoja, kehittää omia taitojamme, käydä lenkillä, tai vaikka karatetunneilla. Voimme lukea uutisia jostain YLEn kotisivuilta. Tai sitten voimme suoraan katsella jääkiekon MM-kisoja, jotka varmaan ovat erittäin mielenkiintoista katsottavaa. 

Mutta siis se että työ annetaan täysin tekoälyn tehtäväksi varmaan aiheuttaa jonkinlaista aivokuolemaa. Nimittäin jos käytämme tekoälyä, niin viitsimmekö lukea tekoälyn antamia vastauksia, vai liitetäänkö ne sitten raporttiin Copy-paste (Ctrl+C. Ctrl+V) menetelmällä? Siis se että me emme viitsi yksinkertaisesti edes lukea tekoälyn antamia vastauksia varmaan kyllä näkyy jossain. Mutta  jossain istuu tälläkin hetkellä ihmisiä, jotka teettävät omia töitään muilla. On ihmisiä jotka kopioivat kaverin papereista erilaisia matematiikan tai kemian tehtäviä. Siis tässä vain omaa peruskouluani muistelen. Eli jos ihminen ei sitten itse viitsi mitään tehdä, niin oppiiko hän muuallakaan yhtään mitään? 

Maailmassa on ihmisiä, jotka käärivät sätkiä Raamatuista, ja käyttävät kirjoja pöydänjalkana tai kukka-alustana. Noiden ihmisten kehittävät harrastukset varmaan saavat kyyneleitä vanhan filosofin silmiin. Tai ehkä he harrastavat jotain filosofisia keskusteluja ja itsensä kehittäminen voidaan aina käsittää vähintään kahdella tavalla. Toinen on fyysinen itsensä kehittäminen, jota sitten voimme seurata esimerkiksi amerikkalaisella vapaapaini (Wrestling)-kehässä. Tai sitten voimme lukea erilaisia kuuluisien filosofien lauseita, ja ehkä jopa kopioida niitä johonkin vihkoon.  

Me voimme siis tehdä monia asioita. Ja juuri koko asian ongelma on siinä, että työelämässä vaaditaan tehokkuutta siten, että mitä enemmän papereita ihminen pystyy täyttämään, niin sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän saa pitää työpaikkansa. Tuo asia ei kannusta tekemään mitään suuren suuria tai syvällisiä analyysejä tekstien luotettavuudesta. Tehokkuuden mittarina on siis kirjoitettu sanamäärä. Eli kukaan ei varmaan käytä paria tuntia keskellä työpäivää käymällä kirjastossa tai vilkuilemalla jotain yliopistojen tietokantoja. Me siis teemme työtä siksi, että saamme pitää työpaikkamme. Työnantajat taas antaisivat potkut vaikka jokaiselle työntekijälle, jos ne saisivat jonkun muun tekemään työt ihmisten puolesta. Työpaikkojen tarkoitus on maksimoida omistajiensa voitot. Eli niiden tehtävänä ei ole tarjota mitään virikkeitä. 

https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/a/521da383-67cd-418d-b907-f34b80cde3e6