keskiviikko 29. huhtikuuta 2026

Suomi on putoamassa tekoälyn kehityksessä alaspäin



Ihmiset suhtautuvat tekoälyyn tällä hetkellä jotenkin ylikriittisesti. Eli kielteisesti. Syytä tähän kielteiseen suhtautumiseen, jossa jokaisen tekoälyn tekemä virhe julkistetaan suureen ääneen, ja jokainen tekoälyn kehittämiseen tähtäävä hanke leimataan maailmanlopun välineeksi, joka ei tee mitään muuta kuin laukaise ydinaseita on tämän päivän uutistrendi. Siis tekoäly on väline joka muuttaa maapallon hiukkaspilveksi. Tekoälyssä ei ole mitään hyvää. Ja sitten vain haukkumaan kaikkea mitä tekoäly nyt ylipäätään tekee. 

Eli jostain luin, että ainakin joidenkin ihmisten mielestä on "kypsää" tai "aikuista" suhtautua kaikkeen uuteen negatiivisesti. Tai sitten joidenkin ihmisten mielestä tietokone- tai ICT-ammattilaiset ovat jotenkin lapsellisia, kun he tuijottavat kaiken päivää jotain tietokoneruutua. On jotenkin muodikasta käyttää näistä ihmisistä sanaa "koodari", mikä ei ehkä kerro kaikkea edes ohjelmoinnista. Kaikki mitä tapahtuu näiden "koodarien" eli koodin kirjoittajien, ohjelmistotestaajien SQL-tietokantaohjelmoijien, käyttöliittymäsuunnittelijoiden, tietoverkko-asiantuntijoiden ja muiden asiantuntijoiden ruudulla on jotenkin lapsellista. 

Näihin ihmisiin suhtaudutaan jotenkin kroonisesti siten, että he ovat lököttäviin farmareihin pukeutuvia epäsosiaalisia nörttejä, ja kaikki mitä he tekevät on jotenkin sellaista, että se pitää välittömästi tyrmätä. Eli negatiiviset kommentit kuten "itse en valitsisi ICT-alaa", tai miten vähän hakijoita tälle alalle nyt ylipäätään on, tai miten olisi kannattanut opiskella mieluummin putkimieheksi tai jäädä siivoojaksi on vakiintunut tapa käsitellä ICT-alaa. 

ICT-ala on siis välttämätön paha, joka mielellään ulkoistetaan pois toimistosta, jossa tietenkin työskennellään linjakkaassa harmaassa puvussa, ja keskustellaan henkevistä asioista koko päivän. Se että yhtiöt siirtävät oman mikrotukensa jonnekin kauas Prahaan tai Delhiin Intiaan varmaan kuulostaa hyvältä. Se toki saattaa aiheuttaa sen, että tuo ulkoistettu ICT-palvelu kopioi tietoja jonnekin intialaiselle palvelimelle, joka saattaa olla yhteydessä vaikka Pekingissä olevaan palvelimeen ei ilmeisesti aiheuta mitään tietoturvaongelmia. Meillä kun uskotaan sopimuksiin. Ja jos sopimuksessa sattuu lukemaan että tietojen välittäminen kolmansille osapuolille on kiellettyä, niin sitä varmaan tuolla Delhissä uskotaan ja totellaan. Eli tuo ajattelutapa poikii loistavan säästökohteen. 

Jos vaikka jokainen suomen kansalainen ja suomeen saapuva allekirjoittaa paperin, että hän ei mene toisen ihmisen asuntoon, niin silloin ei asuntoja edes tarvitse lukita. Se mikä ehkä unohtuu on se, että rikolliset ja ulkomaiden tiedustelupalvelut eivät ehkä jokaista allekirjoitettua paperia noudata. 

Jos yhtiön tietoturva sattuu pettämään, niin tietenkin paikalle kutsutaan "todelliset asiantuntijat" eli asiasta tehdään rikosilmoitus, ja jäädään sitten odottelemaan oikeuden päätöstä. Ja kun hakkerin todetaan operoineen Kiinasta, niin tuohon idän ihmemaahan lähetetään suoraan pyyntö aloittaa oikeudenkäynti. Se mikä asiassa ei ehkä ole realistista on se, että osa noista hakkereista työskentelee valtion eli Kiinan kansantasavallan palveluksessa. 

Mutta siis jos emme saa ketään asiantuntijoita, niin emme kykene kehittämään yhtään mitään. 

Meillä on tällä hetkellä sellainen trendi, että tekoäly nähdään lähinnä ihmisten kilpailijana. Joten sen takia tekoälyyn suhtaudutaan "kriittisesti". Se tarkoittaa tietenkin sitä, että tekoälyyn suhtaudutaan kielteisesti, ja sen kehittämistä halutaan rajoittaa kaikin mahdollisin tavoin. Eli tekoälybottien kehittämisessä tarvittavaa dataa ei saisi antaa noille yhtiöille, jotka kehittelevät näitä tuotteita, koska se ilmeisesti loukkaa jonkun ihmisen tekijänoikeuksia tai oikeusturvaa. Siis jos ihminen nyt käyttää tekoälyä ilmaiseksi, niin toki voidaan olettaa että tuo yhtiö, joka tarvitsee dataa tekoälyn kouluttamiseen tietenkin ilmoittaa siitä, että he käyttävät tekoälyä kielimallin kehittämiseen. 

Tietenkin tuollainen asia pitäisi ilmoittaa, mutta kuitenkin jostain noiden yhtiöiden pitäisi sitä dataa saada, ja jos sitten joku haluaa sitä antaa esimerkiksi käyttöoikeutta vastaan, niin varmaan aikuisella ihmisellä on oikeus noitakin tietoja jakaa. Mutta tekoälyn käytössä ilmeisesti tärkeää ei ole se, että mitä tehdään. 

Vaan se on tärkeää että kuka tekee. Siis tekoälyn käyttö on asia, jossa puhutaan paljon siitä, että miten tekoäly vaarantaa sen ja  sen työpaikan tietoturvan, tai miten tekoäly työntää tietoa amerikkalaisten ICT-jättien haltuun. Samalla toki maamme oikeusministeriö ulkoistaa äänestystietoa Amazonin pilvipalveluun, joka on ainakin tällä hetkellä saanut kuuluisuutta siitä, että tuo työpaikka hiillostaa ohjelmoijia. Eli Amazon on ilmoittanut, että se haluaa palauttaa työntekijät työpaikalle, ja viimeksi tuo työpaikka on vaatinut ohjelmoijilta eli koodareilta 10 kertaista panosta, tai  työntekijä saa lähteä opettelemaan koodausta jonnekin muualle.  

Mutta kuten olemme huomanneet,  niin Amazon on alan edelläkävijä, josta haetaan kaikki mahdolliset mallit. Siis tuohon palveluun tietenkin kannattaa sijoittaa esimerkiksi maamme väestötietojärjestelmä. Sekä tietenkin jokainen työpaikka on jotenkin velvollinen ottamaan mallia Amazonista. Tekoälyn tekijät eivät ole tietääkseni vastuussa siitä, miten heidän tuotettaan käytetään. Mutta varmasti jäämme jälkeen kehityksessä, jos emme sitten lähde oikeasti tukemaan tekoälyn kehitystä. Mutta pääasia tässä asiassa lienee se, että matkustamme kolmena päivänä viikossa työpaikalle. Ja tietenkin joka kerran kun työnantaja komentaa alaiset työpaikalle, niin varmaan joku media sitten hurraa tuolle päätökselle, jolla näytetään koko maailmalle, kuka on pomo. 

Se että meillä lähdetään kouluttamaan esimerkiksi suurta joukkoa nosturinkuljettajia ei varmaan kehitä tekoälyä ollenkaan. Tekoälyn kouluttaminen ja koodipohjan kehittäminen eivät ole kaksi aivan samaa asiaa. Tekoälyn kehittäminen vaatii tiettyä osaamista. Elli algoritmi toimii tekoälyn takana. Ja tekoälyn kouluttaja sitten yhdistää ulkoa tulevan datan toimintamalliin, joka sitten liitetään tuohon algoritmiin. Ja jokainen noista asioista vaatii tietenkin oman ammattitaitonsa. Nosturinkuljettaja ei varmaan vie ICT-alaa kovin paljon eteenpäin. 

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomi-uhkaa-pudota-tekoalykehityksen-vauhdista/9128988

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

  Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin i...