Tekoälyn vaikutus ei tule ainakaan vielä näkymään esimerkiksi ammateissa, jotka vaativat pitkää ja syvällistä pohdintaa. Tai ammateissa, joissa käsillä pitää tehdä monimutkaisia asioita. Mutta ammatit joissa riittää esimerkiksi pelkkä tietyn yhden muuttujan tuijottaminen ovat uhattuina. Se että ammatissa käsitellään tietoa pintapuolisesti varmasti saa aikaan sen, että tekoäly peittoaa ihmiset mennen tullen.
Tekoälyn on parhaimmillaan silloin kun sen pitää seurata rajoitettua, tarkasti tiettyyn määrämuotoon tehtyä tietoa. Samoin jos käytetty tai käytettävissä oleva tieto on tietyllä tavalla kasvamista, niin silloin tekoäly toimii paremmin kuin ihminen. Ja juuri esimerkiksi monet tietojenkäsittelyn ammatit kuten ohjelmoija sekä mikrotukihenkilö ovat toimijoita, jotka voivat sanoa ainakin osittain hyvästit omalle työlleen.
Nimenomaan ohjelmointityössä tekoälyn pitää tehdä koodia sen mukaan, millaisia ohjeita tai käskyjä se saa. Periaatteessa koodaaminen on melko mekaanista työtä, jos ohjelmoija osaa työnsä ja hänellä on selkeästi annetut ohjeet miten toimia. Ongelma mikä johtaa tekoälyn yleistymiseen on se, että kaikilla ICT-alan yhtiöillä ei vain ole mahdollisuutta saada palvelukseensa kokeneita sekä ammattinsa osaavia koodareita. Joten tekoäly vie ainakin sen kaavamaisen osan koodausta, mikä käsittää esimerkiksi tietokantojen liittämisen käyttöliittymään.
Eli voidaan sanoa että mitä enemmän työtä tehdään mekaanisesti sekä mitä enemmän työssä toistuvat samat vaiheet, niin sitä enemmän tekoäly noita paikkoja uhkaa. Tekoäly voi korvata sotilaan, mutta se ei samalla tavalla kykene korvaamaan poliisia. Syy tähän on se, että periaatteessa sotilas tekee vain kahdenlaisia päätöksiä. Ampuuko hän edessään olevaa kohdetta vai ei?
Poliisin pitää tehdä monia muitakin asioita, kuten ottaa ihmisiltä lausuntoja sekä tutkia rikospaikkoja. Kun puhutaan tekoälyn vaikutuksista, niin tietenkin se mitä tekoäly voi tehdä riippuu siitä,mitä välineitä sillä on. Fyysinen tekoäly eli periaatteessa tekoälyn ohjaama ihmistä muistuttava robotti voisi hiukan autettuna selvitä suurimmasta osasta fyysisistä tehtävistä, joita ihminen tekee päivittäin.
Fyysinen tekoäly on tietenkin paljon muutakin kuin vain joku ihmistä muistuttava robotti. Se voi olla esimerkiksi uuni, joka tunnistaa ruoan joka sinne laitetaan. Ja sitten tuo uuni valitsee paistolämpötilan sekä ajan, jonka tuo ruoka tarvitsee kypsyäkseen. Samaa uunia voidaan käyttää myös esimerkiksi laboratoriossa muodostamaan tarkasti määrätty lämpötila, jota esimerkiksi entsyymien ja proteiinien reaktiot tarvitsevat. Siis samaa teknologiaa voidaan käyttää moniin eri tarkoituksiin.
Tekoäly voi vaikuttaa ympäristöönsä erilaisten robottien sekä muiden manipulaattorien kuten laserin tai paineilman avulla. Mutta uskaltaako kukaan oikeasti antaa tekoälyn tehdä leikkauksia. Tekoäly-assistentti on tekoäly joka toimii yhteistyössä ihmisten kanssa. Se voi seurata leikkauksia ja sitten kertoa kirurgille, oliko esimerkiksi kasvaimesta poistettu tarpeeksi kudosta.
Se mitä sitten tekoäly ei tee, varmasti on myös mielenkiintoinen kysymys. Tekoäly voi tehdä mitä vain. Mutta tekoälyn osaamis skaala on suppeampi kuin ihmisen. Tekoäly tekee siis erittäin hyvin työt, jotka määritellään tarkasti, ja jotka tehdään suppeassa sekä kontrolloiduissa ympäristössä.
Mikäli ympäristö sitten pitää sisällään esimerkiksi “mustia joutsenia”, eli harvinaisia mutta samalla mahdollisia asioita. Juuri noiden ehkä mahdollisesti vain kerran koko ihmiskunnan historiassa tapahtuvat asiat voivat olla mahdollisia. Mutta niitä ei juurikaan edes kyetä ennakoimaan.
Tai niitä ei ainakaan ole koskaan edes määritelty tekoälyn toimintamallin. Eikä niitä kukaan itseään tervejärkisten kirjoissa olevana pitävä edes kuvittele olevan mahdollisia. Kuka olisi esimerkiksi kuvitellut, että joukko terroristeja kaappaa pari lentokonetta, ja lentää ne parin pilvenpiirtäjän kylkeen. Samoin monet ajattelevat että ihminen ei voi kuolla meteoriitin takia.
Mutta todellisuudessa yksi ihminen on oikeasti kuollut meteoriitin osumaan. Tällaiset asiat ovat sellaisia että tekoäly ei niitä osaa ottaa huomioon. Tai oikeastaan tekoälyä ei ole varmaan koskaan koulutettu huomioimaan tuollaisia asioita. Tekoäly osaa reagoida asioihin, jotka sille on opetettu. Mutta kuitenkaan tekoäly ei välttämättä osaa reagoida muihin asioihin. Tekoäly siis osaa reagoida sellaisiin asioihin kuten osakkeen arvon muutos. Mutta se ei sitten osaa välttämättä ajaa autoa jossain normaalissa liikenteessä.
https://yle.fi/a/74-20215560
ht
tps://yle.fi/a/74-20216789
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.