Me voimme syyttää vain itseämme, jos käytämme tekoälyä väärin.

Jos haluamme leikkiä masokisteja tekoälyn kanssa, niin se on aivan mahdollista. Mutta jos käytämme sitä väärin, niin voimme syyttää vain itseämme. Jos haluamme palvoa tekoälyä, niin tietenkin se on aivan mahdollista. Mikäli osaamme tehdä oikeanlaisia kysymyksiä, niin voimme sitten rakentaa sellaisia vastausmalleja, joiden lukeminen vaatii oikeaa masokistista asennetta. Mutta tuolloin on oma syymme, jos tekoäly vie meiltä ajattelun taidon. Ja jos tekoäly suoltaa tarinoita vartaloa suuremmista sukupuolielimistä meidän pro-gradu tutkielmaamme, niin se on sitten omaa syytämme, jos gradumme menee uusiksi. Eli jos käytämme tekoälyä väärin, niin silloin me emme voi syytellä kuin itseämme. 

Maassamme on uskonnonvapaus, mikä tarkoittaa että meillä on laillinen oikeus pitää tekoälyä jopa jumalolentona. Mutta oikeasti kyseessä on tietokone-ohjelmisto, joka tietenkin on paljon perinteisiä ohjelmistoja monipuolisempi, mutta sen oikea käyttö vaatii sitä, että henkilö tuntee aiheen, mistä hänen pitäisi työnsä tehdä. Eli tekoäly on kaikessa monipuolisuudessaan pelkkä työkalu, joka tekee asioita joita esimerkiksi tavallinen piirrosohjelma ei tee. Se osaa etsiä tietoa netistä, mutta se ei tiedä mitä se kirjoittaa. Vaikka tekoäly vaikuttaa luovalta, niin se kuitenkin yhdistää vain erilaisia lähteitä uudeksi kokonaisuudeksi. 

Me emme ehkä tajua sitä, että luova tekoäly ei ole luova. Se on tietokone-ohjelmisto, joka toki osaa tehdä monia asioita, mutta se ei tee mitään oma-aloitteisesti. Tekoäly saa kaikkiin toimintoihinsa ohjeet ihmisiltä, joiden käskyjä tekoäly tottelee. Jos käskyt ovat huonosti kirjoitettuja, tai niillä haetaan tarkoituksellisesti erikoisia vastauksia, niin varmasti tulos on hyvin huono. Eli tekoäly ei itseasiassa tiedä mitä se tekee, joten sen takia sitä on toisaalta erittäin helppo hämätä, ja tuolloin tekoäly voidaan laittaa tekemään tekstejä, joissa kuvaillaan vartaloa suurempia sukuelimiä, mikä sitten varmasti aiheuttaa kulmien kohottelua, sekä muuta hohottelua. 

Oletteko koskaan muuten pyytäneet Bing-tekoälyä piirtämään teille aapiskukkoa? Tuolloin tekoäly piirtää apinan..., mikä johtuu siitä, että tuo kielimalli joka ajaa tekstin kuva-kehittimelle ei osaa kääntää kaikkia suomenkielen sanoja. Nimittäin tuo ohjelmisto kääntää ensin suomeksi annetut käskyt englanniksi. Tuon takia tekoälyn käyttöä tieteessä pitää ainakin varoa, ja jos tekoälyä käytetään, niin sen käytön pitäisi rajoittua lähteiden etsimiseen. Nimittäin tekoäly saattaa suoltaa aivan jotain muuta kuin korkealaatuista tieteellistä tekstiä. 

Kun sallimme tekoälyn käytön kouluissa, niin olemme tilanteessa, jossa tekoälyn käyttö muuttuu sellaiseksi, että sen voi helposti vetäistä taskusta ja esittää sille kysymys. Tämän päivä tehoyhteiskunta suosii tuollaista ajatusmallia, ja se on jotenkin väärin. Ihmisille ei jää aikaa ajatella itsenäisesti, ja sen takia he luovuttavat tekoälylle sen mitä pidämme itsestään selvänä vain ihmisille kuuluvana asiana, eli me annamme ajattelun tekoälyn käsiin. 

Monesti ihmiset puhuvat siitä kuinka paljon parempi olisi, että ihmiset kaivaisivat kirjat esiin, kun he etsivät tietoa. Mutta antaako moderni työelämä tähän aikaa? Ja onko itsenäisten ajatusten toteuttamiseen tilaa nyky-yhteiskunnassa, jossa kaikki pyörii tehokkuuden ympärillä? Mitä silloin oikeasti tapahtuu, jos joku vetää taskusta kännykän sijasta vanhan "Pikkujättiläisen", kun pomo kysyy jotain? 

Tehoyhteiskunta ei suosi ainakaan tällä hetkellä kovin syvällistä pohdintaa, eikä myöskään individualismi ole ainakaan kovin suosittua. Kun jotain kysytään, niin vastauksen pitää tulla kuin kaupan hyllyltä. Se mikä sitten lopullisesti tappaa oman ajattelun on se, että väärin vastaaminen kriminalisoidaan. Jos ihminen vastaa väärin, niin hänelle nauretaan päin naamaa, joten sen takia moni hakee tietoja nimenomaan tekoälyn avulla. Ajatellaan että väärin vastaaminen on asia, mikä vie kaikkien kallistaa aikaa. Joten on turvallisempaa kysyä tekoälyltä tai olla hiljaa. 

Kun hän lukee vastauksen ruudulta, niin silloin ei tule tehtyä virheitä, eikä pomon aikaa viedä turhaan. Samoin alainen ei tuolloin nolaa pomoaan. Pomo olisi toki voinut kaivaa omasta taskustaan kännykän ja sitten vain lukea vastauksen ruudulta, niin silloin hänen ei olisi tarvinnut vaivata alaistaan ollenkaan, eikä kummankaan tärkeä aika kulu turhaan tiedon hakemiseen. 

Kun puhutaan siitä, että lapset tai nuoret saavat käyttää taskulaskimia kokeissa, niin tietenkin loogisesti seuraava askel on tekoälyn käyttö kaikessa. Ja aiheellinen pelko on se, että ihminen luovuttaa oman ajattelunsa sekä päätöksenteon tekoälyn käsiin. 

Mutta sitten meidän pitää katsoa peiliin, ja kysyä se että onko asia niin, että tekoälyn käyttö on sallittava kaikissa tenttitilanteissa tai kaikissa tehtävissä. Vai voidaanko kännykät kerätä kokeen ajaksi pois pöydiltä, jotta henkilöt voivat käyttää omaa päätään tai omia aivojaan vastausten antamiseen? 

Me olemme nyt nähneet kuinka tekoälyä kritisoivat tahot käyttävät tiettyjä asioita argumenttina tekoälyn käyttöä vastaan. Ja tietenkin meidän pitää tässä vaiheessa sanoa, että tekoäly on tahdoton olio, joka käyttäytyy kuten sen käyttäjät sen haluavat käyttäytyvän. Tekoäly on kuten joku bakteeri. Bakteeri voi tappaa ihmisen melko helposti, jos emme saa sen aiheuttamaa infektiota kuriin. Mutta toisaalta bakteeri taas voi kehittää solumyrkkyjä, joita voidaan käyttää sytostaatteina. Eli bioteknologian kehittäjät voivat itse päättää mihin he kehittämiään bakteerikantoja käyttävät. 

Jos tekoäly on refleksimäinen, eli se on kehitetty vastaamaan tiettyyn toimintaan väkivallalla, niin se varmasti on vaarallinen. Mikäli tekoälyn ohjaama turvajärjestelmä täyttää jonkun tilan myrkkykaasulla pysäyttääkseen tunkeilijan, niin kuka on tuosta asiasta vastuussa? Onko tekoäly kenties itsenäisesti tehnyt tuon laitteiston, vai onko siitä vastuussa ehkä se joka kehittää noita tekoälyjä. Siis tekoäly ei itse ehkä ole tarkoituksellisesti vaarallinen, koska se ei ymmärrä mitä se tekee. Mutta samalla tavalla solumyrkkyjä kehittävä bakteeri ei tiedä mitä se tekee, ja kuitenkin jos saamme tuon bakteerin sisäämme, niin se voi muuttua vaaralliseksi. 

Siis tekoäly voi olla vaarallinen, jos ohjelmoimme sen vaaralliseksi, tai oletamme että tekoäly omaa kykyjä, joita sillä ei vielä ole. Siis jos odotamme liikaa tekoälyltä, niin voimme sen avulla vaarantaa hyvin paljon. Eli emme vielä ole sellaisessa tilanteessa, että tekoälyn ohjaamaa autoa voitaisiin päästää yksin liikenteeseen keskelle kaupunkia, vaikka olemme nähneet esimerkiksi ruoanjakeluun tarkoitettuja robotteja kaduilla. Mikäli sitten haluamme tekoälyn tekevän meille kiusaa tai oikein houkuttelemme sitä antamaan vastauksia, joita emme halua kuulla, niin silloin varmasti olemme sellaisessa tilanteessa, että tekoäly on hyvin ikävä. Tekoäly ei osaa koskaan kaikkea eikä sitä pitäisi missään nimessä päästää yksin tekemään muuta kun jotain runoutta tai muuta fiktiivistä tekstiä. 

Tekoäly on nimittäin varsin epäluotettava kumppani, jos sitä käytetään esimerkiksi tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Tekoäly voi olla hyvin tehokas apuväline, kun haluamme esimerkiksi lähdeluetteloita, mutta tieteellisen kirjoittamisen pitäisi jotenkin perustua lähteisiin, joita kirjoittajan pitää huolellisesti analysoida. Tekoäly voi olla loistava väline esimerkiksi kyborgi-kanojen piirtelyyn, mutta tuolloin tekoälyn pitää saada ohjeet käyttäjiltä. Ja jos haluamme rakennella esimerkiksi esseitä, joissa on natsisotilaiden kuvia, niin noiden miesten aitoja kuvia löytyy kyllä internetistä. 

Jos haluamme esimerkiksi tekoälyjen leikkivän meille jumalaa, niin valinta on meidän. Me voimme kehitellä kysymyksiä, joilla tekoälyä huijataan antamaan sellaisia vastauksia, joilla voimme tyydyttää masokistista tarvettamme vastustaa kaikkea uutta. Tekoäly voi olla loistava työkalu, jos henkilöstä etsitään kasvaimia. Himmeästi röntgenkuvissa näkyvät muutokset voivat jäädä lääkäreiltä huomaamatta, ja sen takia tekoäly on loistava apuri noissa asioissa. Mutta psykiatriksi tai psyykkisten ongelmien hoitajaksi sekä ihmiskontaktien korvaajaksi tekoälystä ei vielä ainakaan ole. 

Tekoäly ei tiedä mitä se vastaa. Eli sen takia tekoäly voi olla loukkaava tai jotenkin ilkeä. Ja jos haluamme muuttaa tekoälyn ilkeäksi, niin se kyllä onnistuu. Mutta ketä voimme silloin syyttää, onko syyllinen meissä itsessämme vai onko syy ehkä tekoälyssä? Siinä on todella paljon pohdittavaa niille, joiden mielestä tekoälyä ei saisi käyttää yhtään missään. 

https://www.io-tech.fi/uutinen/googlen-ja-microsoftin-tekoalybotit-kohujen-keskella/

https://www.uusisuomi.fi/uutiset/siansaksa-tekstit-menivat-heittamalla-lapi-tekoalyn-kaytto-tieteessa-herattaa-kysymyksia/7c9f01c8-6da7-46ae-b28b-8d69fdafed80