Tekoäly ja viihde

Nykyään kännykällä saa parempia kuvia kuin järjestelmäkameralla. Ja syy tähän löytyy tekoälystä. Tekoälyn avulla tietokone kykenee korjaamaan esimerkiksi värivirheitä sekä pikselien aiheuttamaa mosaiikkia. Eli sen takia ehkä hyvinkin pian kännykällä otettuja kuvia voidaan zoomata niin paljon kuin sielu sietää, eikä kuvan laatu kärsi ollenkaan tästä asiasta. Juuri tämän takia tekoäly on tulossa moniin sovelluksiin, joita ennen ei oltaisi edes osattu ajatella. 

Sitä mitä tekoälyn avulla voidaan tehdä ei tiedä kukaan. Mutta vaikka esimerkiksi tekoäly ei kykenisi vielä pitkään aikaan luomaan mitään uutta, niin silti voimme sanoa, että se tulee muuttamaan maailmaa kaikin tavoin. Tulevaisuudessa ehkä tekoälyn avulla voidaan luoda sellaisia viihdesovelluksia, missä käyttäjä kykenee luomaan itselleen kustomoidun pelin tai elokuvan yksinkertaisesti kirjoittamalla dialogin jollekin laajalle kielimallille. 

Tai oikeastaan ehkä voimme sanoa, että tuo mahdollisuus on jo ovella, koska esimerkiksi tekoälyyn perustuva pelimoottori luo esimerkiksi Doom tietokonepelin, jota voidaan pelata. Joten ehkä tulevaisuudessa tämä ominaisuus liitetään myös muihin viihdesovelluksiin, ja ehkä sitten seuraava askel on se, että esimerkiksi virtuaalihahmot näyttelevät elokuvassa, jonka joku tavallinen ihminen käsikirjoittaa. Eli tuolloin kyseessä on laajennettu malli esimerkiksi editorista, joka luo kuvia sanallisen kuvailun perusteella. 

Se mitä tuo asia tuo tullessaan on käyttäjistä kiinni. Eli voi olla että kuvien laatuun asetetaan rajoituksia, eli noiden virtuaalisten näyttelijöiden pitäisi ehkä näyttää piirroshahmoilta. Tai niiden kasvoja ei saisi ehkä siirtää oikeista elokuvista tai valokuvista. Väärin käytettynä tällainen teknologia on vaarallista, joten tietenkin tekoälyn avulla luoduissa kuvissa pitäisi olla ilmoitus tekoälyn käytöstä. Virtuaalinäyttelijän avulla voidaan esimerkiksi ihmisiä huijata antamaan tietoja, joita he eivät muuten antaisi. 

Tekoäly asettaa uusia vaatimuksia tietoturvalle.

Seuraavassa tekstissä puhutaan "viruksista sekä muista haittaohjelmista". Eli tietokonevirukset eivät ole ainoita haittaohjelmia. Haittaohjelmien joukossa on paljon ohjelmia, joista osa lukitsee tietokoneen, ja sitten sen avaamisesta vaaditaan lunnaita. Tai sitten esimerkiksi haittaohjelmien joukossa on myös sellaisia ohjelmistoja, joiden tarkoitus on siepata pankkitunnuksia tai ne saattavat muuttaa koneen Bot-verkon osaksi, jolloin hyökkääjät voivat käyttää sitä esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiin, jolloin kone pommittaa ping-komennolla jotain tiettyä IP osoitetta, mikä aiheuttaa palvelun ruuhkautumisen. 

Nykyiset tekoälyt tekevät mahdolliseksi luoda haittaohjelmia liukuhihnalta. Tietenkin virallisista kielimalleista on ainakin palvelun tarjoajan mukaan poistettu mahdollisuus käyttää noita laajoja kielimalleja haittaohjelmien koodaamiseen. Mutta jos tehtävä muotoillaan oikein, niin aina on mahdollista, että tekoäly koodaa käyttäjälleen haittaohjelmia, jotka ovat erittäin monimutkaisia. Eli tekoälyn aikakaudella kannattaa tietoturvasta pitää hyvää huolta. 

Jos tekoälyn avulla voidaan reaaliajassa luoda esimerkiksi takavuosien hittipelin Doomin kaltaisia laajoja tietokonepelejä, joita voidaan pelata, niin voidaan kysyä suoraan, että millaisia haittaohjelmia nuo laajat kielimallit voivat luoda. Doom sentään on hyvin monimutkainen kokonaisuus, joten jos tekoälyn ominaisuuksia ei rajoiteta, niin niiden avulla voi kuka hyvänsä luoda erittäin monimutkaisia haittaohjelmia, joita ei ehkä voida edes havaita "normaalin virustutkan" avulla. 

Tekoälyn avulla voidaan myös luoda uusia tapoja havaita uusia haittaohjelmia. Eli myös antivirusten ja palomuurien päivittäminen sujuu tekoälyn avulla tehokkaammin kuin koskaan ennen. Mutta tietenkin on muutamia halpoja tapoja, joilla voidaan omaa tietoturvaa parantaa. Ja yksi niistä on poistaa virukset käyttömuistista katkaisemalla virta puhelimesta tai muusta älylaitteesta kerran viikossa tai miksei kerran vuorokaudessa. 

Kaikki tietokoneet ja muut älylaitteet kannattaa sammuttaa ainakin kerran viikossa, koska silloin niiden muistissa piileksivät RAM virukset sekä käyttömuistiin pesiytyneet haittaohjelmat poistuvat luonnollisesti. RAM tai käyttömuistivirus ei kirjoita itseään esimerkiksi tietokoneiden kovalevyille, ja se tekee niiden havaitsemisesta vaikean prosessin. 

Yleensä virus- ja haittaohjelmaskanneri havaitsee viruksen tai vakoiluohjelman silloin, kun viruskoodi kirjoitetaan massamuistiin. Jos tuota asiaa ei tapahdu, niin silloin perinteiset virusskannerit eivät havaitse virusta tai muita haittaohjelmia tuon kirjoitustapahtuman kautta. Nuo käyttömuistissa olevat virukset perustuvat ajatukseen, että esimerkiksi servereitä ei koskaan sammuteta. Jos serveri tai muu älylaite sammutetaan kerran vuorokaudessa, niin se voi poistaa haittaohjelmat tehokkaasti juuri käyttömuistista. 

Eli ne voidaan ohjelmoida boottaamaan itsensä kerran vuorokaudessa, jolloin niiden muisti puhdistuu ikään kuin itsestään. Samoin muistiin pesiytyneet koodin roskat poistuvat tehokkaasti kun älylaite käynnistetään uudelleen. Eli älylaitteen sammuttaminen ja käynnistäminen saattaa myös nopeuttaa laitteen toimintaa, koska se puhdistaa muistin tehokkaasti. 

https://www.mikrobitti.fi/uutiset/urkinnan-mestari-suosittelee-sammuta-puhelin-kerran-viikossa/4a86a1a2-f212-499b-95a3-41a0d0376a61

https://tekniikanmaailma.fi/muutama-vuosi-sitten-tama-olisi-ollut-tieteissatua-tekoalypelimoottori-luo-nyt-reaaliajassa-doomin-jota-voi-pelata/

Miksi venäjän ilmapuolustus ei täysin suoriudu tehtävistään?

Venäjän ilmapuolustuksen alisuoriutumiseen etsitään syytä siviililentoliikenteestä. Eli Venäjän ohjusmiehet varoisivat siviililentoliikennettä, joka kulkee Moskovan yläpuolella. Ja vaikka Venäjän kyky torjua esimerkiksi Storm Shadow ohjuksia on parantunut, niin parantuminen ei välttämättä ole pelkästään parantuneen teknologian ansiota. Saattaa olla että Venäjän miehet ovat nyt paremmin valmistautuneet noihin iskuihin. Se että Venäjän ohjusmiehet ovat parantaneet otettaan johtuu ehkä siitä, että sota on pitkittynyt. Ja nyt sitten Venäjällä myös kauempana rintamasta palvelevat tutkamiehet ovat kiinnittäneet enemmän huomiota edessään oleviin näyttöruutuihin kuin ennen. 

Eli voi olla että ennen näitä paljon puhuttuja drone-iskuja ei Venäjän ilmapuolustuksessa uskottu, että Ukraina suorittaisi mitään iskuja ainakaan Moskovaa vastaan. Se että iskuissa on ilmeisesti käytetty nelikopterien tai muiden dronejen kaltaisia välineitä saattaa myös selittää osaltaan sen, miksi noiden dronejen alas ampuminen on niin kamalan vaikeaa. Dronet voivat lähestyä aluetta useista suunnista sekä hyökätä useita kohteita vastaan samanaikaisesti. Ne voivat lentää talojen välissä, jolloin dronejen tuhoaminen S-400 järjestelmällä on vaikeaa. 

Dronet ovat melko pieniä joten tutkalla on vaikeuksia nähdä noita välineitä, ja jos niissä käytetään tekoälyä mikä tarkoittaa sitä, että drone saattaa hakeutua kohteeseen Tercom, eli maastovertailulaitteen sekä kuvan perusteella tapahtuvan kohteen tunnistamisen avulla, niin silloin noihin droneihen ei voida vaikuttaa esimerkiksi GPS häirinnän avulla. Tercom on järjestelmä jossa ohjus tai drone seuraa maastosta otettuja kuvia lentäessään kohti kohdettaan. Tuolloin järjestelmä vertaa maastosta otettuja kuvia sen tietokoneen muistiin tallennettuihin kuviin. Ja sitten kun drone lähestyy kohdettaan, niin silloin se etsii maalinsa kohteesta otetun valokuvan perusteella. Eli kyseessä on periaatteessa erittäin pitkälle kantava versio  Javelin- panssarintorjunta ohjuksesta. 

Oikeastaan aivan tavallinen pizzan kuljettamiseen tarkoitettu drone voidaan helposti muuttaa risteilyohjukseksi. Mikäli kyseessä on kamikaze-drone niin silloin sitä ei voida käyttää omien joukkojen jäljittämiseen. Nuo dronet voivat myös huoltaa erikoisjoukkoja, joiden operaatiot pitkällä Venäjän linjojen takana ovat tärkeitä myös Ukrainan taisteluhengen ylläpitämisessä. Mutta ne luovat myös psykologista uhkaa Vladimir Putinin ja hänen tukijoidensa keskuuteen. 

Dronet voidaan päästää ilmaan hyvin läheltä kohdettaan. Eli ne voidaan kätkeä esimerkiksi tynnyreihin tai pahvien väleihin. Erikoisjoukot voivat jättää droneja sisältävän astian johonkin kohteen lähelle ja poistua alueelta. Tai dronet voidaan kätkeä maastoon jollain muulla tavalla, jonka jälkeen operaattorit vain kaasuttavat tiehensä. Sen jälkeen nuo dronet vain aktivoidaan esimerkiksi kaukaa Kiovasta käsin. Tai sitten riittää että operaattorit avaavat auton takaluukun, ja sinne kätketyt dronet lentävät kohteisiinsa. Toki esimerkiksi kuorma-auto, missä on avattava katto voi päästää dronet ilmaan, ilman että sen täytyy edes pysähtyä. Ja siksi dronet voivat olla hyvin vaikeasti tuhottavia välineitä. 

https://abcnews.go.com/International/inside-ukraines-counteroffensive-drone-warfare-small-group-hackers/story?id=91104098

https://www.msn.com/fi-fi/talous/uutiset/moskovaa-suojaa-ilmatorjuntaj%C3%A4rjestelmien-rengas-miten-ukraina-iski-l%C3%A4pi-kiusallinen-syy-taustalla-arvioi-tutkija/ar-AA1pRyFR?ocid=msedgdhp&pc=HCTS&cvid=682b974793da4d6aa3b663e0f105dbc4&ei=23

https://en.wikipedia.org/wiki/TERCOM

Tuhoaako tekoäly ihmiskunnan?

Mikäli me ihmiset haluamme tuhota itsemme, tai haluamme että tekoäly tuhoaa meidät, niin meidän pitää antaa tekoälylle välineet joilla se voi tämän asian tehdä. Antamalla tekoälyn käyttää esimerkiksi ydinaseita, ja jos emme tuota koodia tarkasta, niin seurauksena on hyvin todennäköisesti tilanne, missä huonosti ohjelmoitu tekoäly ampuu ydinaseet kohteisiinsa. Tekoäly ei koskaan kapinoi. Se ei kykene ajattelemaan, mutta se kykenee yhdistelemään tietoja tehokkaasti. Mutta jos tekoälyn pysäyttämiseen tarvittava salasana on kateissa, niin silloin ihminen ei ehkä kykene pysäyttämään tekoälyä. 

Sanotaan näin että jos tekoäly saa esimerkiksi ydinaseiden komentoa, niin silloin se ei varmasti tuhoa ihmiskuntaa. Tuo äskeinen esimerkki on tietenkin äärimmäinen, mutta jos tekoälylle annetaan oikeasti valta laukaista ydinaseita, niin silloin se saattaa tulkita jotain sensorien antamaa tietoa väärin, ja laukaista ohjukset taivaalle. Tai jos tekoälyn tuottamia ohjelmistoja ei tarkasteta kunnolla, ja niiden avulla ohjataan esimerkiksi ydinvoimaloita, niin silloin ohjelmointivirhe voi aiheuttaa tuhon. Mutta muuten tekoäly ei ole kovin vaarallinen. 

Tekoälyn vaarat normaalissa elämässä ovat lähinnä ohjelmointivirheistä johtuvia. Tai sitten joku asia vain unohdetaan kuvailla tekoälylle, joka sitten tekee äärimmäisen päätöksen. Mutta tuosta asiasta pääsee eroon sillä, että tekoälyn rooli pysyy neuvoa-antavana, eikä se saisi tehdä esimerkiksi aseiden laukaisemista koskevia päätöksiä ainakaan rauhan aikana. 

Tekoäly muuttuu vaaralliseksi jos sen halutaan olevan vaarallinen. Ja sotilaallisen tekoälyn tehtävä on olla vaarallinen. Tai sitten toinen mahdollisuus on se, että tekoälyltä odotetaan liikaa. Mikäli autopilotin ohjaaman auton kuljettaja lukee esimerkiksi Aku Ankkaa tai pelaa tietokonepeliä auton liikkuessa varsinkin kaupunkialueella on hyvin suuri mahdollisuus, että auto aiheuttaa onnettomuuden. 

Ja sitten me kohtaamme sen, mitä tekoäly oikeasti tulee aiheuttamaan. Tekoälyn avulla voidaan kontrolloida siivoojarobotteja. Tai sitten niiden avulla voidaan luoda rahantekoalgoritmi, joka seuraa miljoonia kohteita pörssissä. 

Tekoäly tulee muuttamaan yhteiskuntaamme melko paljon. Eli se saattaa muuttaa monia työtapoja tai tehdä joitain asioita nopeammin kuin ihminen. Tuolloin ehkä sitten robottien käyttö monissa töissä kuten kadunlakaisijoina sekä siivoustehtävissä yleistyy. Robotit jotka on kytketty laajoihin kielimalleihin ovat tehokkaita työvälineitä, mutta niistä täytyy tehdä sellaisia, että kukaan ei voi käyttää niitä esimerkiksi ryöstämään pankkeja. 

Tekoälyn avulla voidaan luoda esimerkiksi sijoitusalgoritmi, jonka avulla voi tuon välineen käyttäjä varmistaa voittonsa jokaisena päivänä, kun hän pelaa erilaisia sijoituspelejä. Tekoäly voi seurata tuhansia tai jopa miljoonia kohteita useissa maailman pörsseissä. Ja jos tekoäly sijoittaa jokaiseen kohteeseen vaikka kymmenen euroa, niin se vain seuraa sitä, että tuon osakkeen arvo nousee yli tuon kymmenen euroa, ja sen jälkeen myy osakkeen pois. 

Se että yksikään yksittäinen sijoitus ei ole mikään suuri ei tarkoita ettei näin laaja-alainen laite tai väline kykene tuottamaan käyttäjälleen suuria voittoja. Vaikka yksittäinen sijoitus on pieni, niin noiden kohteiden valtava määrä takaa henkilölle melkein varman voiton. Ja jos miljoonassa kohteessa tehdään vaikka euron verran voittoa, niin silloin tuon algoritmin käyttäjä saa miljoona euroa voittoa.  

Miksi osaajat kasaantuvat tiettyihin kaupunkeihin?

Kun ihminen valitsee kaupungin, jossa hän aikoo työskennellä sekä mahdollisesti kasvattaa lapsiaan, niin hän varmaan haluaa kuulla tuosta kohteestaan mahdollisimman paljon. Eli jos henkilö muuttaa asumaan johonkin kaupunkiin, niin kyseessä on todella suuren luokan sitoutuminen siihen, että seuraavat 5-10 vuotta saattaa oma osite olla tuossa .kaupungissa. He saattavat valita kaupungin sillä perusteella, mitä muut saman alan osaajat ovat suositelleet. Eli vastaavan tason osaajan arvio saattaa vaikuttaa hyvinkin paljon siihen, haluaako asiantuntija asettua asumaan tuohon kaupunkiin vai ei. 

Ihminen viettää lomakohteessa korkeintaan keksi tai kolme viikkoa. Lomakohteet valitaan eri perusteella kuin sijoituskohteet. Samoin ammatillinen kiinnostus jotain kaupunkia kohtaan syntyy eri tavalla kuin kiinnostus viettää lomaa jossain kohteessa. Kun kansainvälinen asiantuntija valitsee sitä kaupunkia ja maata, jossa hän haluaa työskennellä, niin hän kyselee tai tarkastelee sitä, mitä hänen asiantuntijaverkostonsa eli yleensä korkeasti koulutetut henkilöt ovat jostain paikasta kertoneet. Eli hän valitsee silloin paikan, missä hän haluaa asua sekä tehdä työtä. Tuolloin hän ottaa huomioon muiden ammattilaisten näkemykset kaupungista sekä tietenkin ottaa monista eri lähteistä selvää siitä, että haluaako hän viettää jossain kaupungissa seuraavat 10 vuotta. 

Siis siihen muuttaako tuo asiantuntija johonkin maahan tai kaupunkiin riippuu siitä, ovatko muut ammattilaiset olleet tyytyväisiä johonkin paikkaan. Tuolloin tietenkin sellaiset asiat kuten ihmisten asenteet ulkomaalaisia kohtaan sekä viranomaisten linja vaikuttavat siihen, että haluaako tuollainen asiantuntija tehdä työtä jossain kaupungissa. Jos joku asiantuntija julkaisee jostain kaupungista myönteisiä ajatuksia, niin se saa aikaan sen, että vastaavan alan osaajia alkaa parveilla jossain kaupungissa. Se että työvoimaa on tarjolla merkitsee paljon erityisesti startupien kannalta. Mutta se että henkilö muuttaa johonkin hänelle vieraaseen kaupunkiin tai kulttuuriin vaatii paljon. Siksi nuo henkilöt haluavat varmaan muuttaa turvalliseen maahan sekä kaupunkiin, missä heitä kohdellaan hyvin, sekä korruptio on pientä. Ja varmaan jokainen noista henkilöistä haluaa että poliisi ei heitä ryöstä.  

Mutta sitten kun puhutaan esimerkiksi ulkomaisten sijoittajien kiinnostuksesta suomalaista teollisuutta kohtaan, niin me varmaan tiedämme että ulkomaiset sijoittajat voivat hankkia minkä tahansa suomalaisen julkisen osakeyhtiön hallintaansa. Se että esimerkiksi suomalaisesta tekoälyyn erikoistuneesta yrityksestä on maksettu miljoonia euroja tietenkin mairittelee tuon yrityksen omistajaa. 

Mikä sitten tekee tuosta yrityksestä houkuttelevan sijoituskohteen on se, että se kehittää tekoälyä. Se mikä taas tekee asiasta hiukan ikävän, on se, että jos suomalaisia startupeja myydään ulkomaille, niin tuo yhtiö maksaa jatkossa tuloveronsa siihen maahan, kumpi on halvempi. Eli kun startupeja myydään ulkomaille, niin tuo uusi omistaja saattaa tarjota niistä hyvää hintaa. Eli se hyödyttää osakkeenomistajia. Mutta saamalla tuo sijoittaja saa oikeudet tuon yhtiön patentteihin. Eikä tuo startup koskaan ehkä maksa veroja suomeen, vaikka sen perustajat ovat sitä varten starttirahaa hakeneet ja ehkä sitä myös saaneet. Joten kansantaloudellisesti ei ole järkevää että startupit ostetaan ulkomaiseen omistukseen ennen kuin ne ovat maksaneet kertaakaan veroja. 

Joustopesu on asia, mistä ei koskaan olla ennen puhuttu mitään.

 

Työntekijöitä on moneen lähtöön. Mutta niin on myös työnantajia. Työnantajat lupaavat monesti esimerkiksi etätyömahdollisuutta, mutta sitten jostain syystä toimistopäiviä saattaakin yllättäen tulla todella paljon. Eli 3-4 päivää toimistolla saattaa olla joidenkin mielestä hiukan liikaa, jos puhutaan etätyömahdollisuudesta. Ja se miksi etätyöt on joskus kielletty tai ne on muutettu sellaisiksi toimistopäiviksi saattaa johtua siitä, että muutosvastarinta on todella kovaa. 

Eli kun se ja se työpaikka on kutsunut tai komentanut työväen toimistolle, niin silloin tietenkin kaikkien muidenkin pitää tätä samaa linjaa noudattaa. Tietenkin etätyöt ovat monelle ihmiselle rasittavia, mutta kuitenkin meidän pitää sitten ottaa huomioon sekin, että jonkun ammattikoulua käymättömän myyntimiehen eli myyntiedustajan ICT taidot eivät ehkä ole samalla viivalla kuin jonkun insinöörin. Eli ATK-insinöörin etätyömalli ei ehkä ole suoraan sovellettavissa vaikkapa jonkun konttoriapulaisen etätyömalliin. 

Ja "koska jo isoisäni kävi toimistolla niin mitään muuta mahdollisuutta ei edes voida harkita", vaikka nykyään on olemassa internet, sosiaalinen media kuten Teams ja monia muita työkaluja, joiden avulla etätyön pitäisi sujua. Etätyötä tekevät usein sellaiset ihmiset, joiden työhön kuuluu muutenkin tietokoneen avulla työskentely. Ja esimerkiksi mikrotuessa työskentelevät henkilöt joutuvat usein tekemään muiden tietokoneiden säätöjä etäkäytön avulla. 

YLEn jutussa mainitaan esimerkiksi lääkärit, mutta itse olen sitä mieltä, että parhaiten etätyötä voivat tehdä talous- tai tietohallinnon työntekijät, kuten datanomit, merkonomit, ekonomit sekä jotkut insinöörit. Toki lääkäri voi tutkia potilaan siten, että esimerkiksi ambulanssimies laittaa sydänsensorit kiinni, ja sitten lähettää nuo tiedot lääkärin tietokoneen ruudulle. 

Mutta kipsin laittaminen etänä on vähän hankalaa. Siis on olemassa työntekijöitä, kuten tarjoilijat ja monet muut jotka eivät voi tehdä etätyötä. Mutta merkonomi voi aivan helposti tehdä työnsä kotoaan käsin. Se mitä etätyö oikeasti vaatii on se, että henkilö osaa itse kiinnittää tietokoneensa verkkoon sekä tehdä työnsä itsenäisesti. Samoin hänen pitää osata ratkaista tietokoneiden kanssa ilmenevät perusongelmat. Eli itse en ainakaan lähtisi teettämään myyntimiehellä, joka ei ole mitään koulutusta saanut etätyötä ainakaan jatkuvasti. 

Eli se voiko henkilö tehdä työtä etänä riippuu työtehtävistä sekä muista valmiuksista. Kaikille eivät etätyöt sovi, kun taas toisille ne sopivat paremmin kuin toimistotyöt. Etätyö vaatii kuitenkin asennetta sekä osaamista, ja erityisesti sitä että työntekijä kykenee olemaan oma-aloitteinen sekä tietyllä tavalla koulutettu tehtäviinsä. Etätyö ei ole siis mitään yleispätevää toimintaa. Vaan siihen liittyy monia asioita, joista pienin ei ole työaika sekä sen käyttö. On olemassa välineitä joilla työpaikan antama kone ja puhelin voidaan sulkea klo 16.00, jos ylitöitä ei olla sovittu. Ja työpaikan kone ja puhelin ovat siis olemassa vain työtehtäviä varten. Muut asiat kuten elokuvat katsellaan omilla itse ostetuilla tietokoneilla. 

https://yle.fi/a/74-20106577

Vetytalous sekä sen suurin ongelma

Vetyä poltettaessa on tuotteena ainoastaan vesihöyry. Se miten ekologista vety on riippuu siitä, että miten vetyä tuotetaan. Jos vetyä tuotetaan ekologisesti, niin silloin se ei aiheuta hiilikuormaa. Syy miksi vedyn käyttöä suuren luokan energian tuotannossa täytyy tutkia sekä kehittää on se, että uusien ydinvoimaloiden ongelmana on niiden sisältämä radioaktiivinen aine. Eli jos terroristit hyökkäävät esimerkiksi pienreaktoreita vastaan ja räjäyttävät niiden kuoren, niin seurauksena on laskeuma. Kuitenkin esimerkiksi uusia datakeskuksia rakennettaessa on otettava huomioon niiden aiheuttama ympäristökuormitus, sekä varmistettava datakeskusten energiantuotanto myös silloin jos energiaverkkoon kohdistuu tahallista tai tahatonta vaikuttamista. 

Oma voimalaitos takaa myös datakeskusten energiansaannin. Ja ekologisuus sekä turvallisuus on tuolloin erittäin tärkeää. Ydinvoima, maalämpö sekä tuuli, vesi ja aurinkovoima voivat olla vakavasti otettavia vaihtoehtoja. Niitä voidaan hyödyntää suoraan, tai niiden avulla voidaan tuottaa vetyä, joka sitten kuljetetaan putkia pitkin voimaloihin tai polttokennoihin. Eli tulevaisuuden datakeskuksessa saattaa olla jokaisessa datakaapissa oma polttokenno, jolla voidaan keskusyksiköihin tuottaa energiaa siten, että yhden kennon vaurio ei aiheuta koko datakeskuksen sulkemista. Mutta tuolloin pitää huolehtia siitä, että datakeskus pystyy poistamaan vedyn tiloistaan, jos järjestelmään tulee vuoto. 

Vetyä voidaan "huoletta" käyttää esimerkiksi turbiineissa sekä kaikissa samoissa moottoreissa, joissa tällä hetkellä käytetään hiilivetyjä. Vetyä on helppo kehittää joko ydinvoimalla tai millä tahansa muulla voimanlähteellä kehitetyllä sähköllä suoraan vedestä. Mutta miksi emme käytä vetyä polttoaineena, vaikka esimerkiksi lentotukialus voisi silloin kehittää itse lentokoneidensa käyttämää polttoainetta. Syy tähän on se, että vety on jotenkin uutta ja ihmeellistä. Se on toki hajutonta, väritöntä sekä samalla myös räjähdysherkkää kaasua. Ja siksi jotkut pitävät vetyä vaarallisena kaasuna. 

Kuitenkin vedyn sekaan voidaan aina sekoittaa turvakaasua, eli samanlaista kaasua jota käytetään esimerkiksi hitsauksen yhteydessä happipulloissa. Tuon turvakaasun voimakas haju kertoo jos säiliöön on tullut vuoto. Eli turvakaasua voidaan sekoittaa vetyyn itseensä ja vetykaasusäiliö voidaan ympäröidä tyhjiökerroksella, jossa olevat painesensorit ilmoittavat sen, että jos vetysäiliö on vaurioitunut. Tuon tyhjiörakenteen tarkoitus on myös toimia termos-ratkaisuna, jonka avulla vetysäiliön kaasu voidaan pitää nesteytetyssä tilassa ilman, että ulkopuolelta tuleva lämpö nostaa nestevedyn lämpötilaa. 

Vety on ilmaa kevyempää joten se voidaan vuodon sattuessa päästää ilmaan, ja jos esimerkiksi vetysäiliön katto on tehty kartiomaiseksi, niin silloin vety pääsee katon ja mahdollisesti myös korkean piipun kautta ulos. Ja vety jatkaa nousemistaan ilmakehässä jolloin siitä ei muodostu vaarallista pilveä esimerkiksi kaupungin ylle. Hiilivedyt ovat sikäli paljon vetyä vaarallisempia, että ne ovat ilmaa raskaampia kaasuja, jotka voivat vajota johonkin kuoppaan. Ja jos joku sitten heittää jotain palavaa tuohon kuoppaan, niin seuraus on tuhoisa. Ammoniakki saattaa esimerkiksi kerääntyä johonkin kaivantoon, ja silloin seurauksena on räjähdys.