sunnuntai 15. marraskuuta 2026

Digitaalinen maailma huojuu omasta painostaan.



Internetin suurin ongelma on se, että siinä uutta on rakennettu vanhan päälle. Eli ei minkään perustuksen päälle voi loputtomasti rakentaa uutta. Alunperin internet on rakennettu viestikanavaksi, jossa ei edes valokuvia tarvinnut lähettää. Nykyisin internetin liikenne on moninkertainen verrattuna siihen, mitä se oli joskus vuoden 1995 tienoilla. Elokuvien ja muiden vastaavien asioiden katselu on lisännyt internetissä kulkevan tiedon määrää, ja tekoäly on lopullisesti räjäyttänyt datan määrän. Ja kuitenkin koko internet pyörii niiden ratkaisujen varassa jotka kehitettiin aikoinaan puhelin modeemeja varten. Tuolloin yhteydet olivat kilobitin luokkaa sekunnissa. Nykyään puhutaan gigabitin yhteyksistä sekunnissa. Ja tuo sitten lisää internetin kuormitusta. Tuolloin kuormitus kohdistuu nimenomaan reitittimiin ja kytkimiin. Mikäli kytkinkaapissa on oikosulku, niin tietokone ei tuota sulkua välttämättä näe. 

Tietokoneen oma errorlevel ei kohoa, vaikka siihen liitetty reititin olisi lakannut toimimasta. Ja jos reitittimeen ei olla liitetty sen tilaa tarkkailevaa järjestelmää, niin operaattorit eivät saa edes tietää tuon reitittimen lakanneen toimimasta. Jos he istuvat siten, että kaatunut reititin on ikään kuin heidän takanaan, niin palvelinsalista olevat koneet eivät lähetä silloin tietoa siitä, että niissä on ongelmia. Jos operaattorit seuraavat palvelinten sekä ulkopuolisen netin välistä tietoliikennettä, niin he huomaisivat toki että tietoliikenne on laskenut. Tai että ulkoapäin ei tule enää dataa. Mutta jos tuota asiaa ei seurata, niin reitittimen kaatuminen jää huomaamatta. 

Maailman pysäyttämiseksi ei tarvita todellakaan mitään hakkereita tai muitakaan vihamielisiä toimijoita. Tarvitaan vain yksi pilkku väärässä kohdassa, niin koodi ei toimi kuten sen pitäisi toimia. Mutta toisaalta esimerkiksi internetin palvelun katkeamiseen ei tarvita edes yhtä huonosti tehtyä koodinpätkää. Tarvitaan vain yksi datakaapeli, joka jää puristuksiin jonkun kaapin reunan alle, tai rotta joka järsii kaapelin eristeen hajalle. Ja silloin kaikkien kaapelin takana olevien palveluiden toiminta päättyy. Ja yksi syy tähän kaatumiseen on tietenkin vanhentuneet järjestelmät. Mikäli esimerkiksi kaapelointia ei koskaan korjata, niin datan lisääminen aiheuttaa lämpökuorman lisääntymistä nimenomaan vanhoissa puhelinkaapeleissa. 

Vanhentunut fyysinen järjestelmä voi olla näennäisesti täysin turvallinen, mutta samalla sen ikä aiheuttaa ongelmia. Esimerkiksi mitään akkua ei voida ladata loputtomiin uudestaan, tai sitten laitteen fyysisisiin komponentteihin kuten piirilevyjen johtimiin tulee hapettumia, ja silloin laite vain lakkaa toimimasta. Internet on muutakin kuin pelkkiä palvelimia. Internetiin kuuluu myös reitittimiä, kytkimiä sekä kaapeleita. Samoin järjestelmän pitää tietenkin saada sähköä. Ja jos esimerkiksi palvelimen sulake palaa, tai vikavirtasuojain katkaisee virran syötön, niin järjestelmä putoaa UPS laitteen eli vara-akun varaan. 

Mikäli tuo varavirtalähde on unohdettu kiinnittää, tai sitten tieto tuosta asiasta ei ole päätynyt valvojien tietoon, niin he eivät silloin huomaa käydä virittämässä tuota varoketta uudestaan. UPS kykenee toimittamaan virtaa vain tietyn ajan. Joskus on esitetty mahdollisuus korvata esimerkiksi ulkoa tuleva virran syöttö palvelinkaappeihin kiinnitettävillä polttokennoilla, mikä tietenkin parantaisi järjestelmän EMP-kestävyyttä. Jos sähkön tuotanto voidaan lokalisoida niin, että sähkökaapeleita ei tarvitse vetää EMP-suojauksen eli Faradayn häkin lävitse, niin silloin EMP pulssit eivät häiritse palvelinten toimintaa. Tuollainen ratkaisu voisi sisältää elektrolyysilaitoksen, joka tuottaa vetyä polttokennoille. 

Sen jälkeen vety johdetaan sähköä johtamattoman putken kautta Faradayn häkin lävitse. EMP nimittäin tunkeutuu järjestelmään nimenomaan EMP suojauksen läpi vietyjen kaapeleiden kautta. Tuon takia kaikki datakaapelit jotka viedään ulos palvelinsaleista pitää vaihtaa valokaapeliin. EMP aiheuttaa siis vikavirran joka tuhoaa mikropiirejä. Vikavirta voi syntyä esimerkiksi voimakkaan radiopiikin takia. Tai jos esimerkiksi jonkun voimalan teho putoaa yllättäen. Jos esimerkiksi joku isoista konesaleista jää hetkeksi ilman virtaa, niin silloin sen palvelimet voivat pudota pois verkosta. Se lisää tietenkin varajärjestelmien kuormitusta. 

Internetiä kehitetään kaiken aikaa, mutta ongelma on se, että internetiä rakennetaan jatkuvasti vanhan päälle. Eli nykyinen internet lepää pitkälti sellaisen teknologian varassa joka on kehitetty joskus 1980-luvulla. Siis tässä tietenkin tarkoitan sitä puolta, joka hoitaa datan jakelun. Internetin sähkön jakelu perustuu taas teknologiaan mikä on kehitetty joskus 1800-luvulla. Eli vanhan päälle on vain rakennettu uutta. Vaikka tietokoneita on kehitelty, niin esimerkiksi reitittimiä tai kytkimiä ei ehkä olla muistettu vaihtaa. Ja jonkun vanhan kytkimen virrankulutus on aivan eri luokkaa kuin modernien kytkimien. 

Vanhentunut laite voi siis aiheuttaa vikavirtasignaalin. Tietokoneista päivitetään usein pelkkiä ohjelmistoja. Itse laitteita ei juurikaan muisteta imuroida. Kun esimerkiksi serverien virtaläheteisiin kerääntyy pölyä, niin ne saattavat myös kärähtää.  Fyysisten laitteiden fyysinen huolto saattaa olla hyvinkin huonosti hoidettu. Yksi pieni vuoto jäähdytysvesiputkessa voi rikkoa mikropiirin. Tai jos vuotavasta vesijohdosta putoaa yksi pisara esimerkiksi tuulettimen päälle, niin koko järjestelmä voi ylikuumentua, kun tuulettaja joutuu oikosulkuun ja jäähdytys ei enää toimi. 

Ratkaisuna ovat tietenkin esimerkiksi kuivajäähdytys joka voi tapahtua kierrättämällä jotain kylmää kaasua putkistossa. Järjestelmiin jotka perustuvat nestekaasujääkaappiin ovat ratkaisu tähän vesiongelmaan. Kun tietokoneet lämmittävät esimerkiksi ammoniakkia, niin paine putkistossa kohoaa. Ja tuohon järjestelmään voidaan tietenkin liittää myös generaattori, joka vähentää datasalin tarvitseman ulkoisen energian tarvetta. 

Ja juuri tällaiset asiat aiheuttavat ongelmia. Kun datajärjestelmiä päivitetään, niin monesti päivitys koskee vain niitä koneita, jotka ovat käyttäjille näkyvissä. Palvelimia ei aina viitsitä päivittää. Ja kun uutta rakennetaan vanhan päälle, niin silloin saattaa seurata ongelmia. Samoin nykyiset sovellukset ovat joskus paljon monimutkaisempia ja raskaampia, kuin ne alkuperäiset sovellukset, joita joskus kauan sitten kehiteltiin Windows Me ja XP koneisiin. Eli vaikka tietojenkäsittelystä suuri osa on siirtynyt pilveen, niin esimerkiksi virustorjunta on muuttunut monimutkaisemmaksi, ja nykyään suuri osa tietokoneen laskentatehosta menee palomuurien sekä virustorjunnan pyörittämiseen. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Kumpi tekee virheitä, tekoäly vai ihminen?

  Me usein kuvittelemme, että meidän ei tarvitse opetella sellaisia asioita, kuin että Aku Ankka on fiktiota. Mutta tuolloin me erehdymme tu...