Biomimetiikka on tieteen osa-alue joka jäljittelee luontoa. Luontoa voidaan jäljitellä monella tavalla. Esimerkiksi B-2 "Spirit" stealth pommikone on saanut inspiraation haukasta. Ja kuten yllä olevasta kuvasta voitte nähdä, niin haukka on hyvin paljon B-2 pommikoneen näköinen. Samoin eräitä stealth-veneitä on rakennettu siten, että ne jäljittelevät muotoilultaan pesässään istuvaa rastasta. Mutta biomimetiikka on paljon muutakin kuin vain muodon jäljittelemistä.
Erittäin mielenkiintoinen toiminnallisten ominaisuuksien jäljittely on tankkeihin sekä lentokoneisiin suunniteltu LCD pinta, jonka avulla kyseinen väline muuttuu läpinäkyväksi. Tuollainen järjestelmä perustuu vastakkaisella puolella oleviin kameroihin, joiden avulla kohteen pinta saadaan jäljittelemään kameleontin ihoa. Kun toisella puolen oleva kamera lähettää kuvan toisella puolen oleviin näyttöihin, niin silloin kohde muuttuu läpinäkyväksi.
Haukka yllä ja B-2 Spirit alla ovat esimerkki biomimetiikasta.
Biomimetiikka voi tarkoittaa myös esimerkiksi elävien organismien toimintojen jäljittelemistä. Esimerkiksi itseään kopioivat robotit, joita kutsutaan Von Neumann-koneiksi jäljittelevät solujen jakautumista. Periaatteessa me voisimme tehdä keinotekoisen, tekoälyn ohjaaman keinotekoisen organismin hyvin helposti. Tuo keinotekoinen solu voisi olla tehdas, joka hyödyntää robotteja raaka-aineiden etsinnässä, ja sitten kyseinen väline voisi toimia kuin valtava 3D printteri, joka luo uusia automaattisia tehtaita.
DNA molekyyli pitää sisällään kaiken geneettisen tiedon, jota solu tai mikä tahansa muu elävä olento tarvitsee kyetäkseen kopioimaan itsensä. Joten voimme sanoa, että DNA molekyylit ovat molekyylien kokoisia Von Neumann koneita. Ja vasta vähän aikaa sitten ovat Tokion yliopiston tutkijat onnistuneet luomaan epäorgaanisen kaksoiskierremolekyylin, joka käyttäytyy kuin DNA.
Kyborgi heinäsirkka.
Tuollainen keinotekoinen DNA molekyyli voi ohjata esimerkiksi nanokoneita. Ja biotekniikka hämärtää elävän olennon ja robotin välistä eroa. Esimerkiksi bakteeri joka on ohjelmoitu tuhoamaan muita bakteereja voidaan määritellä biorobotiksi. Ja mikropiirien avulla ohjattua bakteeria voidaan kutsua miniatyyriseksi kyborgiksi
Samoin hyönteiset, joita ohjataan mikropiireillä voivat olla biorobotteja. Jo nyt on käytössä esimerkiksi kyborgi-torakoita, joita ohjataan mikropiireillä. Mutta myös esimerkiksi yksittäisiä soluja sekä basilleja on varustettu mikropiireillä, joiden avulla niiden toimintaa manipuloidaan.
Mutta kuten tiedämme, niin Von Neumann-kone voi olla myös virtuaalinen. Tuo virtuaalinen Von Neumann kone on tietokonevirus. Kyseessä on tietokoneohjelma joka tekee itsestään kopioita, joten se käyttäytyy kuin oikea, luonnollinen virus.
Biomimetiikan äärimmäinen sovellus ovat tekoälyt, jotka toimivat kuin ihmisen aivot. Nuo tekoälyt ovat valtavan suuria tietokantarakennelmia, jotka osaavat yhdistellä tietokantoja uusiksi muotoutuviksi kokonaisuuksiksi. Jos tuollainen tekoäly kytketään yhteen fyysisen robotin kanssa, niin silloin tekoäly voi muodostaa uusia tietokantayhteyksiä kuten ihmisaivot tekevät.
Jos robotti ei osaa jotain asiaa, niin silloin ohjelmoijat luovat sille uuden tietokannan. Tuo tietokanta pitää tietenkin kytkeä toiseen tietokantaan, joka sisältää kuvauksen tapahtumasta, johon kyseinen tietokanta reagoi. Kuten huomaamme, niin biomimetiikka on hyvin laaja ja mielenkiintoinen tieteenala, joka tekee mahdolliseksi luoda uusia ja tehokkaita koneita.
Mutta biomimetiikkaa käytetään myös markkinoinnissa. Eli mediakanavan kannalta on aivan sama mitä sen sivuilla esitetään, oli se perinteinen tai sosiaalisen median kanava. Se millä on väliä on se, että ihmiset kerääntyvät seuraamaan kanavalla näkyviä mainoksia, sekä ostamaan paljon niillä näkyviä tuotteita.
Mutta kuten tiedämme, niin biomimetiikkaa käytetään ilmeisesti jo nyt sosiaalisen median ja käyttäytymistieteiden yhdistelmissä. Eli käyttäytymisemme määrittelee sitä, mitä sosiaalinen media näyttää meille mihinkin kellonaikaan. Käyttäytymistieteet ovat uusi markkinoinnin väline, ja markkinoinnin tarkoitus on luoda meille tarve hankkia jotain uutta. Ja kun hankimme jotain uutta, niin samalla kerromme jotain itsestämme uusille algoritmeille. Mainonnan tarkoitus on pakottaa tai luoda tarve hankkia uutta. Eli kun saamme ilmaiseksi käyttää jotain tuotetta, niin se ei tarkoita sitä, että emme anna tuotteelle mitään.
Kun puhutaan esimerkiksi mainosrahoitteisesta mediasta, niin silloin median kannalta tärkeintä on se, että ihmiset näkevät sen mainokset. Se mitä muuta ihmiset sitten tekevät on median kannalta aivan sama, kunhan se saa aikaan sen, että ihmiset katsovat sen alustalla esitettyjä mainoksia. Siis tuon asian kannalta tärkeintä ei ole se, mitä median sisältö on. Tärkeintä on se, että ihmiset katsovat mainoksia.
Sosiaalisen median käyttö on yksityiselle käyttäjälle usein ilmaista, ja sen takia sitä käytetään paljon. Mainostajat maksavat sosiaalisen median vaatimat palvelimet ja muut vastaavat asiat. Eli mainostajien tarkoitus on saada ihmiset katsomaan mainoksia, mikä tietenkin tuo tarpeen kohdentaa mainoksia tietyille kohderyhmille. Ja siksi sosiaalisen median algoritmit keräävät meistä kaikista tietoja. Se että on olemassa maksullisia sovelluksia, joiden vakuutetaan olevan sellaisia ettei dataa kerätä ei takaa sitä, etteikö sovellus kuitenkin kerää dataa.
Tuo kerätty tieto tietenkin tekee mahdolliseksi rakentaa meistä kaikista psykologisia profiileja, mutta sitten me kohtaamme toisen raadollisen asian. Nimittäin sosiaalinen media on vain yksi medioista, jotka kilpailevat keskenään siitä, miten paljon me käytämme niiden ääressä aikaa. Jos istumme kaiken aikaa sosiaalisessa mediassa, niin joku muu media menettää siinä sitten katsojan, joka voisi käyttää aikansa tuon toisen median mainosten parissa. Eli kuten me tiedämme, niin me TVssä ei elokuvia esitetä siksi, että katsojat pitävät niistä. Niitä esitetään siksi, että niiden avulla kerätään katsojia katsomaan mainoksia.
https://scitechdaily.com/dna-doppelgangers-scientists-develop-artificial-molecules-with-life-like-properties/
https://yle.fi/a/74-20104143
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.