torstai 20. kesäkuuta 2024

Tekoälyn vahvuudet ja heikkoudet paljastuvat vasta kun sitä on käytetty jonkin aikaa.


Yllä oleva kuva on luotu tekoälyn avulla


Periaatteessa tietokoneohjelma on kuten mikä tahansa muukin tekninen väline. Tekoäly on siis tietokoneohjelma, joka osaa etsiä tietoa internetistä, ja yhdistellä tietoa uudeksi kokonaisuudeksi. Ja tällä hetkellä hypetys tekoälyn ympärillä on kovempi kuin koskaan ennen. Se onko tekoäly internetin historian suurin floppi vai jymymenestys riippuu siitä, miten sitä käytetään sekä siitä, miten tekoäly onnistuu palvelemaan käyttäjiään. Tekoälyä voidaan verrata uusiin autoihin. Ne ovat erittäin hyviä esimerkiksi koeajossa, mutta se kuinka paljon vastiketta rahalleen asiakas saa paljastuu vasta myöhemmin. 

Samoin vasta kun tekoäly on ollut käytössä laajalti pidemmän ajan, niin siitä saadaan tietoa, joka kertoo onko tekoäly onnistunut vai epäonnistunut. Tässä kohdassa minun pitää huomauttaa yhdestä asiasta. Tekoäly ei sovellu kaikkiin mahdollisiin tehtäviin, mutta kuitenkin oikein käytettynä, paikassa jossa sen käyttö on relevanttia sekä sellaista, että se tehostaa prosesseja, niin se voi tehdä elämästä helppoa. Toki tekoälyn avulla voidaan myös tehdä paljon hallaa työyhteisölle. 

Eli tekoäly voidaan ymmärtää välineenä, jonka avulla voidaan vähentää puolet työvoimasta, ja sitten keskittää jäljelle jääneille työläisille kaksi kertaa enemmän töitä. Pahimmillaan tekoäly antaa mahdollisuuden kilpailuttaa työvoimaa erittäin tehokkaasti, ja samalla sen avulla voidaan tuhota koko työyhteisö. Oikein käytettynä tekoäly vähentää työntekijöiden työtaakkaa sekä antaa vapaa-aikaa sekä vähentää kiirettä. Mutta tuo asia sitten voidaan käyttää työvoiman vähentämiseen. Eli työpaikalle ei tulla aikaa viettämään on hokema, minkä me usein kuulemme työelämässä. 

Työpaikalla pitää työtä olla niin, että kukaan ei istu minuuttiakaan toimettomana, tai sitten työnantajien rahoja menee turhuuteen. Miksi työpaikoilla ylipäätään järjestetään mitään innovaatiopalavereja, kun vastaavia asioita voidaan ulkoistaa konsulteille? Mikäli tuota konsulttia ajatellaan tarkemmin, niin onko hän ehkä niin paljon paremmin perillä työyhteisön tarpeista kuin oma väki? 

Ja tekoälyn kohdalla suurin ongelma lienee se, että tuota apuvälinettä jostain syystä vastustetaan siksi, että se saattaa helpottaa työpäivää. Tuo työpäivän helpotus toki voidaan käyttää työpaikan toimintojen kehittämiseen sekä innovaatioihin, mutta jostain syystä tätä luovaa mallia karsastetaan. 

Mutta miksi sitä karsastetaan? Miksi välineitä jotka voivat vähentää stressiä sekä kehittää työyhteisöä vastustetaan? Ehkä syynä on yleinen muutosvastaisuus. Tai sitten joku suuren luokan johtaja pelkää työpaikkansa puolesta. Tai sitten voidaan vastata sillä tavalla, että tuo toimintatapa ei vain sovi työyhteisöön. Mutta siis miksi innovaatio sekä jatkuva innovaatioprosessi eivät ole sopivia työyhteisön välineitä? Ehkä niitä konsultteja on helpompi palkata, kuin ottaa oman väen innovaatiokapasiteetti käyttöön. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.

Politiikka ei saisi vaikuttaa tiedustelutyöhön

  Saana Nilssonin kolumnissa sanotaan, että hyvä tiedustelupalvelu vähät välittää siitä, mitä päättäjät haluavat kuulla. Samalla kuitenkin i...