Ensimmäiset humanoidi-robotit ovat tulleet Mercedes.Benzin tehtaille. Ihmiset jatkavat vielä työtä robottien rtinnalla, mutta robotit kehittyvät kaiken aikaa. Ja ehkä tulevaisuudessa robotit sekä tekoäly alkavat korvata ihmisiä yhä enemmän ja enemmän. Eli ehkä tulevaisuudessa ei tuotantolinjoilla ole töissä kuin robotteja, jotka tekevät kaiken mitä niiden ohjelmoijat tahtovat. Robotti ei kapinoi, eikä se mene lakkoon. Robotti ei myöskään pidä ylipitkiä kahvitaukoja eikä kirjoittele sosiaaliseen mediaan sopimattomia asioita. Tuon takia robotit ovat yleistymässä kaikilla tasoilla. Eli periaatteessa esimerkiksi luova tekoäly on robotti, jota on helppo ohjata tai komennella.
Nuo robotit mullistavat CAD/CAM arkkitehtuurin. Eli ne muuttavat koko tuotantoprosessin tehokkaammaksi. Robottia ei tarvitse kouluttaa. Riittää kun työn vaatimat liikeradat siirretään robottien keskusmuistiin, ja ohjemoinnin avulla voidaan autoja tekevä robotti muuttaa sekunnissa esimerkiksi siivooja- tai puutarhurirobotiksi. Ihmistä muistuttavat robotit voivat tulevaisuudessa toimia lähes kaikissa tehtävissä, mihin ihmisiä koulutetaan nopeasti. Ja tulevaisuudessa ihmistä muistuttavat humanoidirobotit ehkä toimivat taistelukentällä kaikissa tehtävissä yhdessä ihmisten kanssa. Esimerkiksi samoja robotteja, kuin mitä Mercedes-Bentz tulee käyttämään voidaan käyttää taistelurobotteina.
Tekoäly on asia, jota voidaan pitää yhtenä megatrendeistä. Se on jo nyt muuttanut maailmaa monella taholla. Ja tekoäly tulee muuttamaan sitä joka tapauksessa, jos esimerkiksi murteita ymmärtävä kielimalli asennetaan tuotanto- tai yleisrobotteihin. Yleisrobotti on itseasiassa yleistekoälyn fyysinen versio. Tuo väline suorittaa työvaiheita työmailla sekä laittaa perheelle ruokaa ja toimii palvelijana, siivoojana ja myös henkivartijana tai sotilaana, jos sen käsketään niin tehdä. Se mikä on rajana tuolle robotille on ihmisen mielikuvitus. Ja noiden välineiden kanssa työtä tekevien pitää ymmärtää vastuunsa siitä, mitä nuo välineet tekevät.
Sen takia meidän pitäisi sekä lainsäädännön kautta valvoa tekoälyn valmistamista. Mutta samalla tukea tekoälyn kehitystyötä. Eli tekoälyn tekijät ovat ihmisiä, joille ei saisi aiheuttaa loputtomiin pettymyksiä, ja juuri pettymykset ovat niitä asioita, jotka ajavat ohjelmoijia tekemään työtä jollekin BRICKS maalle, eli tekoälyn tekijöiden syyllistäminen ei varmaan ole oikea tapa lähestyä mitään asioita. Vai olisitteko itse valmiit käymään kouluja viitisen vuotta, ja sitten menemään siivoamaan jotain rappukäytävää? Ehkä tuollainen saattaisi aiheuttaa vihaa siinä henkilössä, joka joutuu tuon tekemään. Ja toiseksi EU lait ovat voimassa vain EUssa. Se että esimerkiksi tekoälyä koskevaa tietoa salataan mahdollistaa sen, että noiden ihmisten työ voidaan luukuttaa johonkin toiseen maahan, ja siellä sitten sitä lähdetään käyttämään sekä markkinoimaan.
Kun teknologiaa kehitetään, niin keskiössä pitäisi olla ihminen ja ihmisen tarpeet. Sen meistä jokainen myöntää mielellään, mutta sitten kun tilannetta katsotaan toiselta puolen, niin silloin tulee mieleen se, että kuka nuo ihmisen tarpeet oikeastaan määrittelee? Ja mitä sitten jos me teemme asioita väärin, niin kuka korjaa virheet? Koulutyössä puhutaan jatkuvasti siitä, kuinka vaikeaa on sopeuttaa sitä ja tätä tekniikkaa operusssuunnitelmaan, mutta samalla kuitenkin mieleen tulee se, että onko tässä kehityksessä tarkoitus sovittaa esimerkiksi oppilaita teknologiaan, vai onko tarkoitus muuttaa teknologiaa siten, että se voisi tehostaa sekä palvella opetusta paremmin?
Me voimme kouluissa opettaa tietenkin että oma ajattelu on kiellettyä. Jos me luovutamme oman ajattelumme jollekin muulle, niin silloin meidän pitää muistaa, että se ei vapauta meitä vastuusta. Mikäli tekoäly ryhtyy tekemään puolestamme päätöksiä, joita noudatamme, niin silloin me voimme vain syyttää itseämme siitä, että luovutamme vallan koneelle. Eli lapsia pitäisi kannustaa samalla etsimään itsenäisesti tietoa, ja samalla muistamaan, että kaikki eivät ole samanlaisia, vaikka se ehkä siltä joskus tuntuisi.
Meillä on taipumus yleistää sekä yksinkertaistaa vääriä asioita. Opettajien tehtävä koulussa on opettaa asioita, eli opetusta ei saisi jättää minkään tekoälyn tehtäväksi. Mutta kuten me kaikki tiedämme, niin oppilaan olisi myös ymmärrettävä saamansa oppi. Eli hänen pitäisi ymmärtää se, että hän voi olla hyvin perillä jostain asioista, mutta silti myös se, miksi jotain tehdään olisi hyvä ymmärtää. Eli mitään ei vain tapahdu, ja jokaisen tapahtuman takana on joku, joka laittaa tapahtumien sarjan liikkeelle.
Jokaisen kotisivun takana on lopulta ihminen. Ihminen saattaa unohtaa kertoa esimerkiksi oman poliittisen tai uskonnollisen kantansa tai jopa puolueiden jäsenyys saattaa unohtua mainita, kun esimerkiksi reportteri hakee töitä. Ja pahimmillaan puolueettomaksi mainostettu tieto voi olla pelkkää jonkun poliittisen agendan korostamista.
Nykypäivän kouluissa pitää oppilaita opettaa tutkimaan tietoa kriittisesti. Tuo taito on äärimmäisen tärkeä, kun lapset ryhtyvät käyttämään internetiä. Lapset ovat kokemusmaailmaltaan rajoittuneita, ja heitä on helppoa sen takia heitä voidaan tehokkaasti hyödyntää paitsi perinteisessä namusetä-toiminnassa, niin lasten kautta voidaan myös tiedustella sellaisia asioita kuin vanhempien pankkikortteja, tai mahdollisesti myös vanhempien työpaikkoja.
Tuollaista tietoa nimenomaan FSBn kaltaiset järjestöt pyrkivät hyödyntämään. Ja erityisesti lasten kohdalla pitäisi heidät saada itse ajattelemaan sitä, että miksi joissakin itäisissä medioissa on trollaaminen sallittu. Lapset ovat loistavia kohteita kaiken maailman mielipidevaikuttajille sekä psy-op henkilökunnalle, joka yrittää heidän kauttaan ujuttaa disinformaatiota eli propagandaa internetiin.
Se mikä sitten on tullut ihmisten tietoon teknologian yleistymisen kautta on se, että kehitys on mennyt jatkuvasti eteenpäin. Ja ennen niin suosittu teknologia-alusta saattaa muutamassa vuodessa tai kuukaudessa muuttua vanhentuneeksi, jolloin sen opiskeluun sijoitetut varat sekä aika ovat menneet käytännössä hukkaan.
ICT-alalla tapahtuvat valtavat mullistukset työntyvät läpi yhteiskunnan. Me emme enää elä maailmassa, jossa joku asia on vakaata, tai voimme jäädä laakereille lepäämään, jos haluamme menestyä. Menestyksen avain on tuote, joka kiinnostaa ihmisiä. Joten arvatkaa vain miksi esimerkiksi autoteollisuus on ottamassa käyttöön ihmistä muistuttavia robotteja tai lähikaupat ovat ryhtyneet käyttämään jakelurobotteja. Ne voivat tehostaa toimintaa, mutta samalla ne tuovat yhtiöille mainosta sekä sen kautta tunnettavuutta. Ja avainasemassa tuotteiden markkinoinnissa ovat tietenkin tuotteet sekä yhtiön tunnettavuus.
Teknologinen kehitys on niin valtavan nopeaa, että emme millään edes voi yrittää pysyä kehityksen sekä viimeisten trendien perässä, vaikka ehkä haluaisimme niin tehdä. Eli kukaan ei varmaan uskonut muutamia vuosia sitten, että joku tabletti onkin vain väliaikainen trensidi tai megatrendi. Kuitenkin trendien seuraaminen on teknologiateollisuudessa sekä erityisesti ICT-alalla tärkeää, koska ICT alalla kehitys on niin huimaa, ja jotta yhtiö joka kehittää tuotteita pysyisi kiinnostavana, ja sijoittajat sijoittavat rahaa yhtiöön, niin sen pitää olla kiinnostava, jotta sijoittaja sitten jossain lounastunnin lopussa, tai työpäivän päättyessä klo 15,30 paikkeilla klikkaisi sen kotisivuja, kun hän odottaa pahimman ruuhkan loppuvan. Jos brädiä tai tuotetta ei tunneta, niin kuka sitä ostaa?
Jotta joku viitsii tutustua yhtiön kotisivuihin, niin sen pitää tuoda kaiken aikaa uutta tuolle allalle, ja se kiihdyttää muutosta voimakkaasti. ICT-ala on keskeisessä asemassa kun tuotantolaitteiden sekä muiden tuotteiden oheislaitteita, eli niiden ohjausyksiköitä ja ohjelmistoja valmistetaan. Se että ICT-ala tuo koko ajan uutta tietotaitoa noihin järjestelmiin saa aikaan kiihdytystä sekä muutostarvetta muihinkin yrityksiin. Tuo muutostarve tietenkin aiheuttaa työttömyyttä, ja tässä sitten varmasti eteen tulee tilanne, että yhtiön etu ei ole aina sama kuin työläisten etu.
Kapitalistisessa maailmassa jokaisen yhtiön etu on se, että se saa mahdollisimman paljon voittoa mahdollisimman pienellä sijoituksella. Tuon ajatuksen tulos on se, että jokainen työläinen joka viettää turhaan palkallista aikaa työmaalla on turha menoerä, eli se on poissa yhtiön voitosta. Ja se on tietenkin kapitalismin ikävin puoli. Siinä ihminen nähdään vain osana tuotantoa, eli jos me lähdemme ajattelemaan asiaa kapitalistisen yhtiön omistajan näkökulmasta katsottuna, niin robottityöläinen ainoastaan korvaa toisen robotin, eli biorobotin nimeltään ihminen liukuhihnan ääressä.
Kehitys ilmeisesti on menossa tuohon suuntaan, kun esimerkiksi Mercedes-Benz ja BMW ottavat humanoidirobotit käyttöön liukuhihnoilla. Nuo robotit vievät tietenkin työpaikkoja, mutta kuitenkin yhtiön etu on aina näissä tapauksissa yli valtion edun. Yritysten tehtävä ei ole maksaa palkkaa siksi, että valtio saisi verorahoja. Yhtiön tehtävä on tuoda voittoja sen omistajille.
https://www.mikrobitti.fi/uutiset/ihmismaiset-robotit-saapuvat-mercedes-benzin-tehtaalle/dc14e1f9-2a6b-42a2-ab12-228b73aac6d6
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.