Me kehitämme jatkuvasti uusia asioita, joista yksi on tekoäly. Kun kehitämme tekoälyä, meidän pitää rohkeasti katsoa tulevaisuuteen. Tekoäly on väline joka on jatkuvasti monipuolisempi sekä monissa asioissa nopeampi kuin ihminen. Mutta kuitenkin paraskaan tekoäly ei ole muuta kuin työkalu. Tekoälyn kyvyt ovat vielä kaukana esimerkiksi Ludwig van Beethovenin säveltäjätaidoista, ja kun luova tekoäly valmistaa kuvia, niin se seuraa vain ihmisen antamia käskyjä. Siis ihminen on se luova osapuoli, ja tekoäly vain seuraa ihmisen antamia tehtäviä. Tämän takia luova tekoäly ei ole luova ilman ihmistä.
Ihminen siis "sorvaa" luovan tekoälyn kanssa tuotetusta kuvasta sen, minkä me näemme. Yllä oleva kuva on kopioitu internetistä, mutta se kuvastaa mielestäni erittäin hyvin sitä asennetta, mikä meillä pitäisi ehkä olla tekoälyyn. Meidän pitää olla uteliaita, sekä samalla myös muistaa että tekoälyä ei välttämättä käytetä vain hyvään.
Tekoäly on väline, ja ihminen on käyttäjä. Tekoäly ei siis ole mitenkään erityisen luova, eikä se tee mitään oma-aloitteisesti. Se miksi tekoäly on vaarallinen johtuu ehkä siitä, että tekoäly saa käskyn, jota se ei täysin ymmärrä, tai sitten se ohjaa esimerkiksi tappaja-droonia, mikä on tarkoituksellista vaarantamista. Mutta omasta aloitteestaan ainakaan nykyiset tekoälyt eivät nouse kapinaan. Tekoälyn kapinan takana on aina ihminen, joka antaa joko sellaisia käskyjä, että tekoäly ei niitä ymmärrä. Tai sitten tekoäly ohjaa jotain asetta.
Syy miksi tekoäly ei ymmärrä käskyjä saattaa johtua siitä, että ne on annettu esimerkiksi murteellisella kielellä tai muuten huolimattomasti. Samoin puhutut komennot saatetaan antaa tilassa missä on paljon meteliä. Ja tuolloin tekoäly ei noita käskyjä ymmärrä.
Helsingin Yliopiston kotisivuilla oli juttu siitä, kuinka meidän pitäisi tekoälyn yhteydessä kehittää luonnollista kieltä ymmärtäviä algoritmeja. Tuo asia varmaan on aivan selvä, koska kun kehitämme seuraavaa tekoälyn sukupolvea ja erityisesti sellaista tekoälyä, joka on kykenevä tunnistamaan puhuttua kieltä, niin meidän pitää myös opettaa tekoälyä käsittämään sitä, mitä sille puhumme. Ja se mikä tekee luonnollisen kielen ymmärtämisestä tekoälylle vaikeaa on se, että oikeastaan se mitä puhumme on vain pieni osa kieltä ja sen ymmärtämistä. Kieltä ei voi ymmärtää ymmärtämättä kielen yhteyttä kulttuuriin.
Tekoälyn avulla tutkitaan oppimista, ja samalla oppimisen tutkimusta käytetään hyväksi tekoälyn tutkimisessa. Neuroverkkoja jotka ovat äärimmäisen tärkeitä, kun raskaita tekoälysovelluksia ajetaan kehitetään siten, että ne jäljittelevät entistä enemmän elävän ihmisen neuronien sekä aivojen ja muun hermoston toimintaa. Ne osaavat hyvin tehokkaasti yhdistellä eri tietolähteitä keskenään, mutta niillä ei vielä ole oma-aloitteisuutta. Eli esimerkiksi luovat tekoälyt tarvitsevat ihmistä aloittaakseen luomisprosessin.
Tämä tarkoittaa että tekoäly ei ole muuta kuin äärimmäisen kehittynyt työkalu, joka voi tietenkin auttaa ihmistä luomaan erilaisia asioita. Mutta tekoälylle sen tarvitsemat parametrit antaa ihminen, joka käyttää tekoälyä kuten äärimmäisen kehittynyttä sivellintä, ja sitten käyttäjä antaa tekoälylle ohjeita, kuinka sen pitäisi muokata kuvaa tai sävellystä. Eli oma-aloitteisesti tekoäly ei tee luovaa työtä. Luovan työn tekee ihminen, ja tekoäly vain tottelee saamiaan käskyjä.
Tekoälyä käytettäessä olisi ehkä syytä vaatia niin sanotun kirjakielen käyttöä, koska en usko että tekoäly ymmärtää vaikkapa savon murretta. Tai ehkä voimme myös vähäksi aikaa unohtaa myös sellaiset tekoälyt, jotka ymmärtävät Helsingin murretta eli Stadin slagia". Joten sen takia meidän täytyy ehkä hieman odotella tekoälyä eli kielimallia, jota voimme käyttää omalla murteella, jota käytämme jokapäiväisessä elämässämme. Tekoäly ei siis ole älykäs, se vain yhdistää eri lähteistä hankittua tietoa erilaisten parametrien mukaan. Joten tekoäly ei esimerkiksi mene paniikkiin, vaan sen palvelin saa ainoastaan liikaa palvelupyyntöjä, jolloin se ei enää ehdi vastata niihin. Tuolloin liian monet palvelupyynnöt toimivat kuten klassinen palvelunestohyökkäys, ja palvelin tukkeutuu.
Kielen ymmärtäminen vaatii kulttuurin ymmärtämistä, koska suuri osa viestinnästä on sanatonta, ja jos haluamme että tekoäly ymmärtää meitä, niin silloin meidän pitäisi opettaa sille esimerkiksi sellaisia asioita kuin sanaton viestintä, sekä sanojen ja asioiden piilomerkityksiä, joita jotkut ihmiset viljelevät jatkuvasti. Äänensävy sekä esimerkiksi asiayhteys saattavat merkitä hyvin paljon. Enkä tässä vielä lähde käsittelemään sellaisia asioita kuin kehonkieli, johon kuuluvat erilaiset käden tai vartalon asennot. Esimerkiksi arabeilla parran sively oikealla kädellä merkitsee sitä, että henkilö vakuuttaa toista, tai sitten jos arabi tekee saman asian vasemmalla, niin hän halventaa toista.
“Oletpa älykäs” tai “fiksu kaveri” ei välttämättä tarkoita aivan sitä, mitä joku haluaa sen tarkoittavan. Noiden sanojen merkitys riippuu vähän tilanteesta. Ja sen takia puhuttu kieli on tekoälylle hyvin vaikea asia. Tekoäly ei oikeasti ymmärrä mitään, vaan se ainoastaan yhdistelee tekstejä eri lähteistä.
Eli jos ajattelemme suomen kieltä, niin tietenkin tekoälyn ongelma on siinä, että sen tekijät ovat usein englantia puhuvia henkilöitä, joiden kulttuuritausta on varsin erilainen kuin suomalaisten. Tuolloin kulttuuritausta saattaa muuttaa joidenkin termien merkityksen, ja se saattaa aiheuttaa enemmän tai vähemmän hupaisia asioita. Kun tekoälyä kehitetään, niin tietenkin se vaatii kielimallin.
Tekoäly on siis kielimalli, joka liittää kysymyksen johonkin asiaan, jonka se etsii joko Internetistä tai muista tietokannoista. Jos me suomalaiset rakennamme oman suomeksi kehitetyn mallin joka osaa rakentaa C-koodin joka tekee ties mitä, niin silloin me kohtaamme kielimuurin amerikkalaisiin nähden. Vai miten kääntäisitte englantilaiselle sanan “kielimalli”? Olisiko se “language model” vai “tongue model”.
Jos taas puhutaan esimerkiksi “mustasta kaartista”, niin tekoäly ymmärtää sen ilman muuta kaartista, johon kuuluu tummaihoisia ihmisiä. Eli se ei voi käsittää sitä, että kyseessä on kaartin univormun väri. Me suomalaiset tietenkin ymmärrämme sanan kieli tarkoittavan joko puhuttua kieltä, tai elintä joka on meillä suussa. Tällaiset pienet yksityiskohdat saavat aikaan sen, että puhuttu kieli on tekoälylle vaikea asia. Ja sen takia esimerkiksi Google veti tekoälynsä pois. Tuollaiset pieniltä tuntuvat virheet voivat olla hyvinkin kiusallisia jos niitä sattuu väärissä paikoissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.